Litiumakusto, toimisiko

"Tupsahtaa" on aika epädramaattisesti sanottu. Isohko reikä tulee veneen kylkeen. Vaarallinen peli jos mokaa. On tietty lyijyakkukin mahdollista räjäyttää.

Kaikessaonvaaransa kirjoitti:

"Tupsahtaa" on aika epädramaattisesti sanottu. Isohko reikä tulee veneen kylkeen. Vaarallinen peli jos mokaa. On tietty lyijyakkukin mahdollista räjäyttää.

Tuo akku oli LiFePo, joka on turvallisuuden kannalta aivan eri kuin kännyköissä jne. käytetty Li-ion. Lähinnä tuossa on ongelmana kalliin akun pilaaminen. Nuo on kerrasta vainaita, jos tyhjenevät liikaa.

Ja jännite on 44 V, mihin käyttöön tämä on tarkoitettu ?

lihamylly1 kirjoitti:

Ja jännite on 44 V, mihin käyttöön tämä on tarkoitettu ?

Sähkömoottori käyttöön, esim. näiden kaveriksi:
https://www.torqeedo.com/en/products/pod-drives

Joo ei sovellu normi 12V akun korvaajaksi, mutta heitin vaan esimerkkinä, että nuo Winstonin akun kennot ovat energiatiheydeltään, melko vaatimattomia.

Olenko_botti kirjoitti:

Sähkömoottori käyttöön, esim. näiden kaveriksi:
https://www.torqeedo.com/en/products/pod-drives

Joo ei sovellu normi 12V akun korvaajaksi, mutta heitin vaan esimerkkinä, että nuo Winstonin akun kennot ovat energiatiheydeltään, melko vaatimattomia.

Lue lisää

Olet oikeassa, en tarkistanut, muistista tuli kommentoitua .Hinnakkaita ovat.

Mites ylipäänsä tuo lataus moottorin laturilla? Esim 90Ah litiumakun optimilatausvirta 45A ja maksimi 90A. Omassa veneessä Penta D1-30 jossa 115A laturi. Pitäisikö laturi vaihtaa pienempitehoiseen, muuttaa kiilahihnan välityssuhdetta vai hankkia dc-dc laturi tuohon väliin etten pilaisi akustiset liian suurella latausvirralla?

Misse__ kirjoitti:

Mites ylipäänsä tuo lataus moottorin laturilla? Esim 90Ah litiumakun optimilatausvirta 45A ja maksimi 90A. Omassa veneessä Penta D1-30 jossa 115A laturi. Pitäisikö laturi vaihtaa pienempitehoiseen, muuttaa kiilahihnan välityssuhdetta vai hankkia dc-dc laturi tuohon väliin etten pilaisi akustiset liian suurella latausvirralla?

Lue lisää

Minun laturi on 60A Hitachi. Kuumetessaan se tiputtaa virran vielä pienemmäksi. Eli mainitsemaasi ongelmaa ei synny. Ja sen akun maximilatausvirta on 3C alle 85 C lämpötilassa. Eli ei varmaan kauhean kriittinen asia.

Olisko Pentan laturissa myös lämpötilakompensaatio joka pienentää latausvirtaa.

Se mikä vielä on nähtävä on miten tuo Hitachi laturi käyttäytyy kun akku täyttyy.
Ehkä teen siihen ohjauksen joka kytkee pois laturin herätevirran kun täysi akkujännite on saavutettu ja siihen joku hystereesi joka taas kytkee latauksen päälle pienemällä jännitteellä.
Herätevirta lähtee myös pois kääntämälla käynnistysavain OFF asentoon.

Sterlingillä on dc-dc laturi mutta manuaalissa sanotan "only for use with lifepo4 with intergrated BMS". Ja luvattu float jännite on 14.4 Volttia joka on turhan korkea.
En ole vielä löytänänyt Sterling manuaalia joka kertoisi tarkallen mikä sen latausprofiili on.

Ehkä RC porukasta löytyisi jotain tarpeeksi tehokkaita DC-DC pikalatureita. Ne vain yleensä vaatii tökkimään kytkymiä että lataus käynnistyy. RC autoiljat ja lennättäjät laataavat usein akkujaan aika isoilla C kertoimilla.

Miten hoidat kennojen tasauksen ja liiallisen purkamisen eston? Tuossa alussa ollut pakettihan sisälsi myös nuo osat lukuunottamatta järeitä releitä, jotka tarvitaan ainakin purkupuolelle.

Onhan tuo edelleen aika kallis, vaikka saisi 600 eurolla koko homman hoidettua. Vastaavan käyttökapasiteetin lyijyakkuja saa alkaen n. 200 eurolla. Tuollainen on omassa veneessä toiminut hienosti jo 7 kautta mahdolliset edellisen omistajan aikaiset kaudet.

Mitä iloa sitten vaihdosta olisi? Tuskin se halvemmaksi ainakaan tulee. Lataus on nopeampaa latauksen loppuosalla. Jonnekin 70% varaukseen saakka tuo lyijyakkukin ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa. Mutta se viimeinen 20-30% vie sitten jo paljon aikaa eli aivan täyteen akku tulee vain maasähköllä tai aurinkopaneelilla. Painoa ja kokoa on vähemmän, mutta köliveneessä paino alhaalla ei haittaa ja ei tuo akun viemä tilakaan ole ongelma.

Lyijyakun etuja taas on halvempi hinta, helpompi vaihto (saa joka paikasta) ja suurempi varakapasiteetti. Lyijyakustahan voi tarpeen tullen ottaa koko kapasiteetin ilman että akku on kerrasta vainaa. LiFePo-akusta voi ottaa vain n. 90%, jos ei halua lopullisesti tuhota akkua. Mitoituksen takia tuo 90% on alle puolet siitä Ah-määrästä, jonka lyijyakusta saa (siis 100 Ah LiFePo vs. 200 Ah lyijy).

Käytän suojapiiriä joka tarkkailee jokaista kennoa erikseen ja katkaisee latauksen ja kulutuksen jos rajaarvot ylittyvät. Se myös balansoi pienellä virralla.

Kokemukset näyttävät monella olevan että balansointia ei käytännössä tarvitse.
Se vain tehdään kerran ennen paketin kasaamista. Balansoinnin tarve kasvaa jos tekee syväpurkauksia usein, mitä en kuitenkaan aio tehdä.

Sitten minulla on volttimittarit jokaiselle kennolle erikseen josta tarkkkailla jännitettä. Arduino lcd näyttö vähän vastuksia ja kaapelia. Jos balanssit menee se sanoo piip-piip.

Olet kyllä oikeassa että vaihtamalla lyijyakkuja pääsee helpommalla.

Harrastuksena rakentelen kuitenkin tällaista ja muuta vene-elektronikkaa, koska haluan ja voin.

Joakim1 kirjoitti:

Miten hoidat kennojen tasauksen ja liiallisen purkamisen eston? Tuossa alussa ollut pakettihan sisälsi myös nuo osat lukuunottamatta järeitä releitä, jotka tarvitaan ainakin purkupuolelle.

Onhan tuo edelleen aika kallis, vaikka saisi 600 eurolla koko homman hoidettua. Vastaavan käyttökapasiteetin lyijyakkuja saa alkaen n. 200 eurolla. Tuollainen on omassa veneessä toiminut hienosti jo 7 kautta mahdolliset edellisen omistajan aikaiset kaudet.

Mitä iloa sitten vaihdosta olisi? Tuskin se halvemmaksi ainakaan tulee. Lataus on nopeampaa latauksen loppuosalla. Jonnekin 70% varaukseen saakka tuo lyijyakkukin ottaa täydet 60 A, minkä laturi antaa. Mutta se viimeinen 20-30% vie sitten jo paljon aikaa eli aivan täyteen akku tulee vain maasähköllä tai aurinkopaneelilla. Painoa ja kokoa on vähemmän, mutta köliveneessä paino alhaalla ei haittaa ja ei tuo akun viemä tilakaan ole ongelma.

Lyijyakun etuja taas on halvempi hinta, helpompi vaihto (saa joka paikasta) ja suurempi varakapasiteetti. Lyijyakustahan voi tarpeen tullen ottaa koko kapasiteetin ilman että akku on kerrasta vainaa. LiFePo-akusta voi ottaa vain n. 90%, jos ei halua lopullisesti tuhota akkua. Mitoituksen takia tuo 90% on alle puolet siitä Ah-määrästä, jonka lyijyakusta saa (siis 100 Ah LiFePo vs. 200 Ah lyijy).

Lue lisää

Tuo käytettävissä olevan sähkön laskenta on vähän harhaanjohtava. Käytännössä voit lyijyakulle laskea vain sen 50 %, loput ovat todellakin vain varavirtaa, jota käytetään vain pakon edessä. Jokainen purku alle 50 %:n kuitenkin syö akkuja lopullisesti. Litiumeja taas voi käyttää joka kerran sen 90 %, eli sen verran sähköä on arkikäyttöön ja akkujen valinta sen mukaan. Varavirta tehdään starttaamalla kone.

Aivan toinen asia on litiumien vaihteleva laatu. Siinä on niiden kanssa työkseen pelaavan mukaan isoja eroja. Itse en sen takia tonnia laittaisi likoon, ellen olisi varma siitä, että saan hyvät kennot.

arkikäyttöön kirjoitti:

Tuo käytettävissä olevan sähkön laskenta on vähän harhaanjohtava. Käytännössä voit lyijyakulle laskea vain sen 50 %, loput ovat todellakin vain varavirtaa, jota käytetään vain pakon edessä. Jokainen purku alle 50 %:n kuitenkin syö akkuja lopullisesti. Litiumeja taas voi käyttää joka kerran sen 90 %, eli sen verran sähköä on arkikäyttöön ja akkujen valinta sen mukaan. Varavirta tehdään starttaamalla kone.

Aivan toinen asia on litiumien vaihteleva laatu. Siinä on niiden kanssa työkseen pelaavan mukaan isoja eroja. Itse en sen takia tonnia laittaisi likoon, ellen olisi varma siitä, että saan hyvät kennot.

Lue lisää

Niin tarkoitus oli vain tuoda esille, että arkikäytössä identtisen lyijyakun etuna on suurempi varakapasiteetti. Esimerkiksi kun kone ei käynnisty ja pitäisi kuitenkin pitää kulkuvalot ja mittaristo sekä ehkä jopa AP päällä lyijyakulla mennään tupla-aika.

Kokonaan toinen asia on sitten se, että on olemassa lyijyakkuja, jotka kestävät tuhat syväpurkaustakin. Esimerkiksi tälle luvataan 1000 80% purkua (siis 100->20% varaustila) ja reilut 700 100% purkua. http://www.trojanbattery.com/pdf/datasheets/T105RE_TrojanRE_Data_Sheets.pdf
Tuolla ei itse asiassa kokonais Ah-määrä riipu lainkaan purun syvyydestä eli kestää 4000 tuhatta 20% purkua tai 1000 80% purkua. Molemmista saa 800C ulos akun elinikänä. Hintakin on tietysti eri kuin halvan starttiakun, mutta kuitenkin paljon halvempi kuin litium ja tuollakin voi ottaa pienemmän akun.

Mitäs tuo sisäänrakennettu bms osaa tehdä? Katkaiseeko virran, jos yrittää purkaa liikaa? Entä ylilatauksessa? Hoitaako kennojen tasauksen vai luottaako kennojen identtisyyteen?

Joakim1 kirjoitti:

Mitäs tuo sisäänrakennettu bms osaa tehdä? Katkaiseeko virran, jos yrittää purkaa liikaa? Entä ylilatauksessa? Hoitaako kennojen tasauksen vai luottaako kennojen identtisyyteen?

Lue lisää

Sunwindin omilla sivuilla sanotaan tuosta, että

"Akussa on sisäänrakennettu BMS (Battery Management System), joka tarkkailee ja suojaa jatkuvasti akun tilaa, ehkäisten mm. ylilatautumisen sekä täydellisen tyhjenemisen." yksikössä on bluetooth ja Sunwindillä oma appi kännyyn jolla akun elämää voi seurata - mitä se osaa niin tuolla ei taidettu sanoa. Ei myöskään mainintaa ainakaan suomenkielisillä sivuilla kennojen tasaamisesta.

https://www.sunwind.fi/product/show/?id=2635&Sunwind-Li-ion-akku-125-Ah

Ja taitaahan tuo vaatia että laturikin ymmärtää kyseessä olevan Litium vai kuinka? Itsellä sen verta tuoreet käyttöakut (2015), että en vielä tartu täkyyn. Mutta kunhan uusinta tulee ajankohtaiseksi niin houkutus on kyllä suuri.

Joakim1 kirjoitti:

Mitäs tuo sisäänrakennettu bms osaa tehdä? Katkaiseeko virran, jos yrittää purkaa liikaa? Entä ylilatauksessa? Hoitaako kennojen tasauksen vai luottaako kennojen identtisyyteen?

Lue lisää

Siihen systeemiin joka tulee meidän veneeseen Li-ion akkujen tilaa valvoo neljän sarjakytketyn akun varaustilaa tällainen piiri.https://www.banggood.com/4A-5A-4-String-18650-Li-ion-lithium-Battery-Cell-Protection-Board-p-984596.html?rmmds=myorder
Koko akusto koostuu neljän sarjakytketyn Li-ion akun moduuleista jotka sitten rinnankytketään sopivan kapasiteetin saamiseksi.Yhden akun jännite on 4,2 V ja kapasiteetti 3,4 Ah. Akku tunnetaan nimellä 18650 (halkasija 18 mm ja pituus 65 mm)
Tämä piiri toimii niin että se tarkkailee jänniteikkunaa 2,5-4,25 V ja jos yksittäisen akun jännite poikkeaa tästä niin neljän akun ryhmä kytkeytyy pois.
Käsittääkseni polymeeriakun BMS toimii samalla tavalla.

Teoriassa nimenomaan float lataus on pahasta Li akuille.
Kun akku on täynnä siltä pitäisi katkaista lataus kokonaan.
LI akut pitää ladata vakio jännite latauksella katkaisu jännitteeseen sakka.
Eli jos se lataus ohjelma katkaisee virran kokonaan jossain 14 V kohdalla niin pitäisi toimia.
Mutta jos se antaa jänniteen nousta yli (=vakio virta lataus ) niin Li akku menee huonoksi.

Tarkan katkaisu jänniteen suhteen näyttää olevan eri koulukuntia.