Tongan alueen sää näyttää nyt tältä:
http://www.met.gov.fj/aifs_prods/0996.jpg
Lähtisitkö styyralla pohjoiskoilliseen, vai paaralla lounaaseen?
Länteen tai luoteeseen ei kannata lähteä, koska Gita tulee kyllä nopeammin (nyt 11 solmua) perässä.
10 min ennustetun keskituulen maksimi noin 80 solmua eli noin 40 m/s, joten Tongaan ei kannata jäädä, kun vielä ehtii pois.
http://www.met.gov.fj/aifs_prods/0996.jpg
Lähtisitkö styyralla pohjoiskoilliseen, vai paaralla lounaaseen?
Länteen tai luoteeseen ei kannata lähteä, koska Gita tulee kyllä nopeammin (nyt 11 solmua) perässä.
10 min ennustetun keskituulen maksimi noin 80 solmua eli noin 40 m/s, joten Tongaan ei kannata jäädä, kun vielä ehtii pois.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pohjoiseen ja luoteen välisiin suuntiin vauhti on plattarilla liian hidas ilman spinnua, ja kun tuuli koko ajan voimistuu ja on erittäin puuskainen, voi tulla takila alas jo spinnulla yrittäisi. Ja sen jälkeen ei karkuun ehtisi ollenkaan, sillä koneella saa tankin tyhjäksi eikä vauhtiakaan liene tarpeeksi. Niinpä kyseisiin suuntiin ei kannata yrittää.
Äkkiä kaivurilla kuoppa hiekkaan ja vene kuoppaan. Irtonainen tavara pois kannelta, purjeet irti ja sisälle ja lähistön puut ja pensaat nurin ja pois alueelta. Kaikki luukut ja venttiilit kiinni, ettei tule hiekkaa sisälle.
Matkaa Tongalle on myrskykeskuksella vielä 220 mpk, mikä nykyisellä 11 solmun vauhdilla vie 20 tuntia. Hyvin ehtisi vielä pois. sadan mailin päässä keskuksesta on vielä ihan siedettävät olosuhteet, ja sille etäisyydelle ehtisi jopa 5 solmun vauhdilla, jos arvaa suunnan oikein. 7 solmun vauhdilla ei tee edes tiukkaa, ja kovempaakin pääsee sillä tuulella mikä Tongassa jo on kun suunta tuuleen ja purjeet ovat tilanteeseen sopivat.
Aikaa kaivurin ja nosturin löytämiseen ja saamiseen tuohon hommaan menee varmasti paljon enemmän, niiden kuskeilla kun on muutakin hommaa, eivätkä välttämättä edes ole tuolla samalla saarella. Tuo on siis jo nyt liian myöhäistä yrittää.
Eikö kenelläkään tosiaan ole mielipidettä, onko parempi poistua styyralla vai paaralla?
Edestakaisin ei auta jiippailla, kun myrsky tulee takaa kovemmalla vauhdilla. Päätös pitää siis tehdä.
Kannattaiskohan vaan keskittyä lumen kolaamiseen sieltä pihalta.
27 asteen lämmössä ei ole mitään lunta. Ei tää mikään Suomi ole, vaan Tonga!
Eikä veneessä ole pihaa eikä kolaa.
Lapsellisia työttömän haaveita vain!
Mars, mars kipinkopin sinne työkkäriin töitä hakemaan.!
Kolaa on vain lasissa, sateenvarjo myös. Ja styyralla mennään jos ei muuta keksitä..
Tonga tuli itselle tutuksi pallon kiertoni aikana. Tongan saaristo ei ole ihan pieni alue. Pohjoisen Tongan Niuatoputapulta on n. 330 mpk etelän Nukualofaan. Luotettava satama on esim. Vavaun Neiafu, n. 160 mailia Niuatoputapulta. Neiafusta en lähtisi mihinkään, jos SSB:n kautta olisin ladannut läppäriini tuollaisen sääkartan kuin viestisi liitteessä on.
Nukualofan satamassa oli kumollaan oleva laivanhylky muistuttamassa siitä, ettei se ole paras suojasatama. Matalapaine näytti kartassasi lähestyvän juuri Nukualofaa.
Se mihin hakeutuu riippuu aivan siitä, missä päin Tongaa sattuu olemaan.
Jos oikeasti olet purjehtimassa noilla vesillä, seuraat purjehtijoiden SSB- tai HAM-nettiä. MF/HF-taajuuksilla toimivat sää- ja turvallisuus"netit" ovat hyvä apu siinäkin, ettei kukaan tekisi kokemattomuuttaan vääriä ratkaisuja esim. sykloonin lähestyessä. Saat ajankohtaista metereologista tietoa säästä, tarvittaessa suojasatamista, pyytäessäsi vaikka toimintaohjeita. Jos/kun tuollaiseen purjehtijoiden "nettiin" ilmoittautuu, on velvollisuus päivittäin pitää yhteyttä siihen. Jokaista nettiin ilmoittaunutta venettä kutsutaan vuorollaan, jolloin kerrotaan sijainti ja säähavainnot. Jos nettiin on ilmoittaunut, mutta ei vastaa kutsuun kolmeen päivään, etsinnät käynnistetään.
O.K.
Paaralla sitten, koska:
1) Aallokkoa tulee sekä tuulen suunasta, että enemmän pohjoisen puolelta sieltä missä matala aiemmin oli.
2) Etelämpänä ei voi käydä niin että joutuu heikkoon tuuleen ja myrskykeskus saavuttaa, koska siellä on muitakin matalapaineita antarktista kiertämässä. Siellä on siis jatkossakin sekä tilaa purjehtia, valita suunta vapaasti ja tuulta siihen riittää.
3) sillä suunnalla tarvitsee leikata myötätuulesta vähemmän päästäkseen pois matalan ennustetulta reitiltä, voi siis tarvittaessa nostaa kurssia lisää jos tarvetta suunnan muutokseen jostain syystä ilmenisi ilman että vauhti siitä juuri hidastuu. Ja se suunta vie jyrkemmin pois matalan nykyisestä sijainnista. aallokko tulee enemmän takaa, miellyttävämpää menoa.
4) voi myöhemmin valita jatkaako UuteenSeelantiin, vai kääntyykö etelämpänä itään ja Chilen rannikolle. Eli pääsee halutessaan aivan eri paikkoihin.
Voi olla valokuidut kaukana tuolta, liekö tuntevat sähköäkään. Ole sitten olevinaan netissä.
Taisitkohan sinä "syöpanaaniavaan" kuvitella, että MF/HF-radiotaajuuksilla toimivat purjehtijoiden "netit" tai sääfaxien vastaanotto merillä liittyisivät internet-yhteyksiin ja valokuitukaapeleihin? SSB- ja HAM-radiot tietenkin tarvitsevat sähköä aivan kuten VHF-radiokin. HF-radion kantomatka on sen verran pitkä, että sillä saa yhteyden mantereilla sijaitseviin tukiasemiin. Rannikkoasemat lähettävät sääfaxeja säännöllisesti ympäri vuoden. Sähköpostia voi käyttää Sailmail-tukiasemien kautta lähes kaikkialla maapallolla (tarvitaan SSB-radioon liitettävä Pactor-modeemi). Radioamatöörien HAM-radiolla on vastaava Winlink-sähköpostiyhteys.
Jos purjehduksilla on tarve internetin käyttöön, voi hankkia satelliittipuhelimen. Purjehtijoiden keskinäiset"netit" toimivat kuitenkin ainoastaan MF/HF-taajuuksilla. Esim. Tongan, Fidzin ja Uuden Seelannin välisellä alueella kannatti seurata purjehtijoiden ylläpitämien "nettien" lisäksi Russel Radion HF-nettiä, jonka lähetysasema oli Uuden Seelannin Opuassa. Russel Radio välitti metereologin venekohtaisia ohjeita, kun myrskymatala lähestyi.
Nimimerkin "nyt.karkuun.ja.heti" on tietysti helppo pohtia omia purjetrimmejään valtamerillä ja vaikkapa sitä kääntyisikö Tyynellä valtamerellä "Chileen tai Uuteen Seelantiin". Tietsikan ääressä haaveilemisen ja todellisuuden väli on kuitenkin aika iso ;-)
Oikein mielenkiintoinen haaste näin hankien keskelle. En kyllä lähtisi merelle enää, tuosta myrskystä ei normivauhdeilla eroon seilata. Tongalla näyttää olevan runsaanlaisesti lahtia, mistä etsiä suojaa, jos ei satamaan pääse. Nyt kuitenkin olisi jo kiire jos siellä olisi. Tällä hetkellä voi tedta, että en onneksi ole.
Kiersin itse 90- luvulla ja muistan että juuri Vauvaun Neiafun lahtea sanottiin hurrikaanivarmaksi ja useat purjehtijat pitivät sitä satamaa tukikohtanaan alueella pitkään viipyessään. Voihan siellä tietysti aaltopeltejä ym ilmassa lennellä... Informaatiota on saanut varmasti tuutin täydeltä purjehtijoiden omista neteistä koska sitä sai jo silloin kaikesta mitä esimTonga- NZ ja Fidzi- alueella tapahtui.
Pahimmat tuhot näyttivät sattuneen Nukualofassa. En löytänyt uutisia siitä, että Vavaussa olisi ollut mainittavia tuhoja. Niinkuin viestissäsi vahvistit minunkin havaintoni, Vavau olisi tässäkin sykloonissa ollut suojasatama. Merelle lähtöön olisi liittynyt liian suuri riski. Syklooni Gita liikkuu purjehdusvauhtia nopeammin.
https://weather.com/storms/hurricane/news/2018-02-11-tropical-cyclone-gita-american-samoa-tonga-forecast-impacts
Mielenkiinnolla katselin. Muistaakseni Nukualofan sataman ympäristö ja tie sieltä keskustaan oli aivan tasaista maata ja aallonmurtajatkin matalia. On varmasti ollut haipakkaa.....
"Merelle lähtöön olisi liittynyt liian suuri riski. "
Milloin?
Edellisenä päivänä, kaksi päivää ennen, kolme päivää ennen, ... , viikkoa ennen ???
Olisi varmasti ollut suurempi riski jäädä Tongatapuun kuin poistua sieltä viikkoa ennen.
Kysymys on vain siitä, missä vaiheessa tilanne muuttuu päinvastaiseksi.
Tämän linkin kuvasta 2:
https://www.wunderground.com/cat6/eyewall-fearsome-cyclone-gita-churns-across-tonga
voit katsella missä tuo matala kulloinkin oli ja mistä sen reitti meni. Sitten kun ottaa huomioon reitin epävarmuuden kyseisenä ajankohtana, voisit alkaa miettiä milloin olisit vielä päättänyt lähteä Tongatapusta Vava'u:hun ja milloin olisi mielestäsi ollut liian myöhäistä.
Kolme päivää ennen tuo suunta olisi ollut suoraan kohti myrskykeskuksen silloista sijaintia, mutta matkaa perille toki paljon vähemmän kuin sen verran. Siinä vaiheessa näytti todennäköisemmältä että matala kulkee Vava'un yli, eikä Tongatapun, mutta niin ei vain käynytkään.
Jos on sitä mieltä ettei merellä voi purjehtia myrskykautena ollenkaan, niin sitten sinne ei varmaankaan kannattaisi jäädä, edes Vava'uhun. Toiset taas luottavat nykyaikaisiin säätietoihin ja niiden saatavuuteen ja reagoivat niihin kukin parhaan kykynsä mukaan katsoen sen tuovan hyväksyttävän riskitason paikallisesta ilmastosta ja purjehtimisesta nauttimiseen myös tähän vuodenaikaan. Mitään absoluuttista turvapaikkaa jonne eteläiseltä tyyeneltä mereltä pääsisi purjeveneellä poistumaan ennen myrskykauden alkamista vaan ei ole olemassakaan. Siis sellaista jossa ei lainkaan voisi myrskytä. Myrskyjä kun on tähän vuodenaikaan niin pohjoisella kuin eteläiselläkin tyynellämerellä, edellisellä vaan harvemmin, samoin kuin Uudessa Seelannissa ja Australiassakin, jossa myrskyt ovat aivan yhtä yleisiä kuin eteläisellä tyynellämerelläkin.
Ilmeisesti en tullut ymmärretyksi. Nukualofan satama ei ole suojainen kuten mainitsin. Siellä on kyllä pieni satama aallonmurtajineen, mutta helpompi oli ankkuroida Pangaimotun viereen melko avoimelle paikalle ja käydä sieltä käsin suorittamassa passintarkastukset yms maastapoistumisen muodollisuudet. Muuta syytä Tongatapulle poikkeamiseen ei mielestäni ole. Sen sijaan Vavaun saaristossa on useita suojaisia (ja kauniita) ankkuripaikkoja. Vavaun Neiafua voi pitää suojasatamana sykloonien aikana niinkuin paikalliset veneetkin olivat tehneet.
Kun pallonkierrolla pysähtyy viikoksi tai pariksi Tongalle, ensimmäinen satama on useimmille Niatoputapu pohjoisessa eli ensimmöäinen satama Samoalta tullessa.
Miksi pitäisi olla huonossa satamassa Tongatapulla Nukualofassa, jos sykslooni lähestyy?
Justiinsa näin on käytäntö.
Kohta saadaan vor-veneet myrskyn silmään. Sattuu suoraan reitille, mutta myrsky hyytynee hieman ennen kohtaamista.
Tuo myrsky jättää Uuden Seelannin taakseen matkallaan itäkaakkoon jo ensi viikon alussa, tiistaina 20. helmikuuta, mutta Vor veneet eiivät todennäköisesti ehdi Uuteen Seelantiin legin maaliin tässä kuussa ollenkaan, vaan vasta maaliskuun alussa. Eivät siis kohtaa ollenkaan itse myrskyä, ainoastaan siitä syntyneitä maininkeja. Toki seuraava myrsky saattaa ehtiä reitille, mutta sekin on aika epätodennäköistä.
Seuraavalla legillä Atlantille Vor veneet tulevat myrskyjä varmasti kohtaamaan tai pikemminkin niiden läheisyyteen hakeutumaan. Mutta ne eivät suinkaan ole yli sadan solmun myrskyjä, kuten Gita oli esim Nuku Alofassa.
Syklonin reitin epävarmuudet ilmoitetaan esim tässä linkin ennusteessa:
http://www.met.gov.fj/aifs_prods/65661.html
Aika (UTC) Intensiteetti kategoria
Leveysaste (astetta) Pituusaste (astetta)
Arvioidun paikan epätarkkuus(km)
24h 06:00 Helmikuun 17:ta 2 25.6S 165.7E 165 km
48h 06:00 helmikuun 18:ta trooppinen matalapaine 28.7S 163.5E 285 km
72h 06:00 Helmikuun 19:ta trooppinen matalapaine 33.7S 164.8E 465 km
Kategorian 2 sykloonissa keskituulet ovat väliltä 48-63 solmua.
Eli jos viimeistään 2 vuorokautta aiemmin lähtee, niin matalan keskus voi olla 154 merimailia sivussa ennusteesta. Jos veneen vauhti on 6 solmua poikittaissuunnassa, niin 48 tunnissa ehtii 288 mpk matkan, eli jos matala oli tulossa suraan kohti ja väisti juuri sinnepäin minne matalan reitti kaartui, on päässyt myrskykeskuksen toteutuneelta reitiltä sivuun 288 - 154 = 134 merimailia.
Todellisuus on hieman parempi, koska voi kulkea viistoon osin matalan etenemissuuntaan, jolloin aikaa lyhimpään sivuutusetäisyyteen jää hieman enemmän, mutta sekin pitää huomioida että myös tuo epätarkkuus kasvaa. Kun molemmat huomioi niin voi todeta pääsevänsä 2 vuorokaudessa 150 mpk reitiltä sivuun, ja se riittää turvallisena etäisyytenä. Meno on tosin möykkyistä silläkin etäisyydellä.
Ketjun aloitusviestin tilanteessa oikea lähtösuunta paaran halssilla olisi siis kaakkoistuulessa etelälounaan ja lounaan välissä. Jos epätarkkuutta ei olisi niin suoraan lounaaseen olisi parempi suunta.
Tästä jo aiemmin mainitusta linkistä voi katsella mssä matala oli 2 vrk ennen Tongatapun ylitystä:
https://www.wunderground.com/cat6/eyewall-fearsome-cyclone-gita-churns-across-tonga
Jokseenkin teoreettista. Se myrsky on ollut ja mennyt... Vem bryr sig??!