RKP ei pysty perustelemaan

että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa.

RKP:n tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Olimmehan yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaakin ja Suomessa on kasvava venäläisvähemmistö. Mutta pakollista venäjän opiskelua ei kouluissa ole.
2
Ilmianna
Jaa

62 Vastausta


Jos viktuuria tulee kylään, niin pitää osata tervehtiä ruotsiksi, ja jos käy skanssenilla, pitää osata ruotsiksi tilata jäätelön
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
0 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taisi vetää hiljaiseksi taas puoluelaisia.
Ilmianna
Jaa
Taisi vetää hiljaiseksi taas puoluelaisia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Perustelkaa nyt ensin, miksi suomen kieli on pakollinen kaikille koululaisille. Mielestäni on resurssien hukkaanheittoa vaatia kaikilta lilliputtukielen osaamista. Suomi ei riitä kuin pikkukansan keskinäiseen höpinöintiin. Ruotsin kielellä esimerkiksi on huomattavasti enemmän käytettävyyttä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Käytännöllistä kirjoitti:
Perustelkaa nyt ensin, miksi suomen kieli on pakollinen kaikille koululaisille. Mielestäni on resurssien hukkaanheittoa vaatia kaikilta lilliputtukielen osaamista. Suomi ei riitä kuin pikkukansan keskinäiseen höpinöintiin. Ruotsin kielellä esimerkiksi on huomattavasti enemmän käytettävyyttä.
Mutta ei täällä Suomessa. Ja minun puolestani surujen ei tarvitse opetella suomea, puhukoot muumia vaan.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Miksi suomi on kaksikielinen eli kaksi virallista kieltä. Ruosinkieliset ovat pieni vähemmistö ja tulee kalliiksi
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä kirjoittaakaan ruotsinkielisestä suvusta alunperin tuleva Wille Rydman.

" Millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa."
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Willen kirjoitus veti kielikiihkoilijoita hiljaiseksi. Mutta noinhan se on mitä hän kirjoittaa.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Willen kirjoitus on musiikkia ankkadaamin korvissa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Ilet kirjoitti:
Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Niin tuntee ja siksi sanoo totuuden siitä kuinka käy, hänenki suvussaan on suomi syrjäyttänyt ruotsin kielen.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ilet kirjoitti:
Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Näinhän politiikka toimii. Kas kuin sossut, vasurit, keput eivät sitä tajua.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
suoraanjaselkeästi kirjoitti:
Näinhän politiikka toimii. Kas kuin sossut, vasurit, keput eivät sitä tajua.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
Ja Rydman on oikeassakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uusi
”Willen kirjoitus on musiikkia ankkadaamin korvissa.”

Willen kirjoitusta en ole lukenut mutta sen sijaan korvani nauttivat Willen ruotsin kielen taidosta. Wille puhuu yllättäen erinomaista ruotsia!
Hyvä Wille!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tottakai asia on niin että pakkoruotsi on haitallinen ylimääräinen rasite koululaisille . Koululaisilla olisi paljon hyödyllisempiäkin kieliä opeteltavaksi , sellaisia joista heille olisi todellista hyötyä elämässä .
Tuo ruotsin pakottaminen koululaisille on vain yksi haitallinen piirre suomalaisille , toinen on ns. "virkamiesruotsi" joka on vieläkin pahempi juttu .
Virkamiesruotsilla keinotekoisesti saadaan ruotsinkieli näyttämään tarpeelliselta suomenkielisille .
Virkamiesruotsivaatimuksella kaikkien jotka hakevat töihin valtion ja kuntien virkoihin ja töihin on osattava ruotsia . Tällä keinotekoisella tarpeella saadaan siis ruotsi näyttämään tarpeelliselta .
Kyllä näistä harmittavista haitoista on lopultakin päästävä eroon .
1
Ilmianna
Jaa
Virkamiesruotsia tarvitaan vain alueilla, jossa on ruotsinkielisiäkin, muualla sitä ei tarvita
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
22 VASTAUSTA:
Kielikokeilu kuitenkin kertoo, että tämän päivän koululaiset valitsevat vapaaehtoisesti ruotsin. He ovat viisaampia kuin vanhempansa puhumattakaan vanhempien vanhemmista. He eivät halua välttämättä lähteä suurille kielialueille kilpailemaan vaan keskittyvät enemmän kotiseutuunsa ja kotoisiin Pohjoismaihin, joilla on potentiaalia ja kilpailukykyä globaaleihin taisteluihin.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Toivotamme heille menestystä.
Se ei kuitenkaan perustele ruotsin pakollisuutta, koska valinnaisruotsi huolehtii asiasta vielä paremmin. Jäävät innottomasti pakolla ruotsia "lukevat" pois kursseilta motivoituneita haittaamasta. Lisäksi moitteettomasti osaavat tietävät, että taitolisä tulee palkkaan.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Halutonta kirjoitti:
Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
"Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."

On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.

Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."

On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.

Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalaisella on ihan erilainen kielikokeilu. Se on kuulemma sellainen vesitetty malli.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."

On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.

Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen: ”On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista,..”

Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.

”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”

”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.

Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.

Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.

Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Ankdam kirjoitti:
Nettisuomalainen: ”On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista,..”

Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.

”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”

”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.

Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.

Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.

Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.

Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.

Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Hyvöhenki kirjoitti:
Kielikokeilu kuitenkin kertoo, että tämän päivän koululaiset valitsevat vapaaehtoisesti ruotsin. He ovat viisaampia kuin vanhempansa puhumattakaan vanhempien vanhemmista. He eivät halua välttämättä lähteä suurille kielialueille kilpailemaan vaan keskittyvät enemmän kotiseutuunsa ja kotoisiin Pohjoismaihin, joilla on potentiaalia ja kilpailukykyä globaaleihin taisteluihin.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Hahahahhaaa kuule koululaiset eivät paljon välitä siitä, että säilyykö ruotsinkieli täällä vai ei. heitä kiinnostaa ihan muut jutut.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
hahahahahahaha kirjoitti:
Hahahahhaaa kuule koululaiset eivät paljon välitä siitä, että säilyykö ruotsinkieli täällä vai ei. heitä kiinnostaa ihan muut jutut.
Koululaisia ei myöskään kiinnosta 24h/7 meuhkata pakkoruotsista. Heillä kun on paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässään.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
Meuhkaajat kirjoitti:
Koululaisia ei myöskään kiinnosta 24h/7 meuhkata pakkoruotsista. Heillä kun on paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässään.
Kiinnostaako sinua meuhkaaminen pakkoruotsin puolesta, vaikka sen poistuminen ei sinua mitenkään hetkauta, koska viiteryhmäsi jatkaa ruotsin opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ankdam kirjoitti:
Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.

Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.

Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Ankdamille henkilökohtaisesti: Voitko luopua kirjoittamasta virallistotuuksia. Perusteluni on, ettei ole ylentävää vastustaa asiallisia kriittisiä mielipiteitä täällä, kun sensori poistaa ne tunnin parin kuluessa. Tämä on siis ainoa perusteluni.

Kuten tiedät, tilanne vastaa sitä, että porukka (ikäänkuin Te) potkii kumoon tönittyä, puolustuskyvyttömäksi tehtyä ihmistä (ikäänkuin minua).
Vastaavuus koulu- ja työpaikkakiusaamiseen lienee ilmiselvä.
Jos siis jatkat. kuulut potkijaporukkaan. Ehkä oletkin jo harjaantunut koulussa ja työpaikalla.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
Kiinnostaako sinua meuhkaaminen pakkoruotsin puolesta, vaikka sen poistuminen ei sinua mitenkään hetkauta, koska viiteryhmäsi jatkaa ruotsin opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakin.
En meuhkaa pakkoruotsin puolesta enkä vastaan. Kielikokeilu sopii minulle, mutta en näe koko pakkoruotsi-asiaa merkittävänä ongelmana. Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä. Ymmärrän toki, että niissä kunnissa, joissa ei tarjoata kieliä, ongelmat ovat toisenlaiset.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Meuhkaamisesta kirjoitti:
En meuhkaa pakkoruotsin puolesta enkä vastaan. Kielikokeilu sopii minulle, mutta en näe koko pakkoruotsi-asiaa merkittävänä ongelmana. Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä. Ymmärrän toki, että niissä kunnissa, joissa ei tarjoata kieliä, ongelmat ovat toisenlaiset.
"Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä."

Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä."

Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?

Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Missä_logiikka kirjoitti:
Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?

Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
"Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?"

Kunnalla on tarjottavanaan nykytilanteessa vain englanti ja pakkoruotsi, Jos kunnassa nyt on kaksi täyttä pakkoruotsiluokkaa (hyvin pienessä kunnassa), niin pakkoruotsittomana aika kunta voi täsmälleen samalla rahalla tarjota niiden kahden luokan opiskeltavaksi esimerkiksi yhdelle niistä saksan ja toiselle ranskan tai kysynnän mukaan yhdelle ruotsin ja toiselle saksa. Ja kas, pienessäkin kunnassa voidaan opettaa kolmea virasta kieltä jopa niin, että yksikään niistä ei ole ruotsi, jos sille ei ole kysyntää.

Logiikkasi sekoittaa pakkoruotsin ajan ja pakkoruotsist vapaan ajan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ankdam kirjoitti:
Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.

Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.

Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Ankdam: "Kielikokeilu perustuu ponteen (= ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen."

Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx

Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.

Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
Ankdam: "Kielikokeilu perustuu ponteen (= ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen."

Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx

Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.

Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
”Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”

Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.

2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ankdam kirjoitti:
”Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”

Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.

2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Ankdam: "Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa!"

Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
Ankdam: "Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa!"

Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
On!
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.

Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”

Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:

”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Ankdam kirjoitti:
On!
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.

Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”

Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:

”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Laki / toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa / Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § / Lain tarkoitus:

"Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua [peruskoulussa, mutta ei jatko-opinnoissa].

Ponnen laatijoiden alkuperäinen tarkoitus oli tietenkin vapauttaa velvoittavan toisen kotimaisen kielen opiskelusta eli suomenkieliset pakkoruotsin opiskelusta kaikessa koulutuksessa alakoulusta yliopistoon. Se ei toteudukaan, mikä näkyy 9. pykälässä näin:

"Avustus korkeakouluopintojen turvaamiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia kokeiluun osallistuneiden toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx

Nyt on entistä tärkeämpää, että kielitaitolaki kumotaan Ionin ehdotuksen mukaisesti ja palveluvelvoite säädetään virastolle ja muulle toimijalle eikä yksittäiselle virkamiehelle tai toimijalle. Kielilaki ei ole esteenä kielitaitolain kumoamiselle. Kielilakia tulkitaan niin, että virastossa tai laitoksessa on todellisen tarpeen ja kysynnän mukaista kielitaitoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."

On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.

Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen kirjoitti: "On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.

Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi."

Kirjoitat täyttä asiaa. Tosin kun tietää, miten nihkeästi nykyinen opetusministeri ja eräät hänen ministeriönsä keskeiset virkamiehet kielikokeiluun ovat koko ajan suhtautuneet, niin tuo vesitys ei todellakaan tullut yllätyksenä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Uusi
Halutonta kirjoitti:
Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
Onko ruotsin vapaaehtoisuutta edes mahdollista perustella mitenkään kun järkiperusteet eivät ole riittäviä ja vasta-argumentoinnin pohja perustuu siihen ruotsi asemaa ei voi muuttaa koska "siitä ei ole kokemuksia". Mitä nyt koko muun maailman kieltenopetuksesta voisi hieman katsoa mitä tapahtuisi mutta se ilmeisesti ei olle riittävä pohja tehdä sivistynyttä arviota?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Emme me tiedä, kuinka kielikokeilu laajenee. On turha ennakoida ennen kokeilua. Sehän on selvä, että jo ruotsinkielen aloittaneet oppilaat, eivät kuulu kielikokeilun piiriin, mutta tulevat kuuluvat.
Ilmianna
Jaa
Käsittämätön juttu on että suomalaiset pakotetaan opettelemaan naapurimaan kieltä . Kieltä jota ei kukaan tosiasiassa tarvitse .
Suomessa jossa on pakollinen "virkamiesruotsi" vaatimus on sentakia tietenkin hyödyllistä opetella jonkinlainen tankeroruotsi malliksi .
Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua .
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
"Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua ."

Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
realismin_tajua kirjoitti:
"Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua ."

Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
Joka tapauksessa pakkoruotsi ei enää kuulu tähän päivään.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ankdam laittoi toiseen ketjun linkin, josta selvästi näkyy ruotsin kieltä edellyttävien työpaikkojen määrä verrattuna muita kieliä vaativiin työpaikkoihin.

Tämä on minulle itsestään selvästi se tärkein peruste siihen, että ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Tämän enempää ei asiaa tarvitsekaan perustella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ruotsin tilalle voisi valita myös toisen kielen.
Kommentoi
3
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
"- - ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä."

Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"- - ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä."

Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
pakkoalisää kirjoitti:
Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
Pakkoruotsi kun vielä poistetaan, niin hyvä tulee.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
pakkoalisää kirjoitti:
Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
"Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta."

Enemmistö haluaa opiskella englantia tarvitsematta tehdä siitä pakkokieltä muiden Pohjoismaiden tavoin. Pakkoruotsi on Helsingissäkin edelleen tukkona kahden vieraan kielen opiskelijan mahdollisuudelle opiskella kahtena kielenään esimerkiksi saksaa ja ranskaa tai englantia ja espanjaa. Pakkoruotsi on tukkokielenä. Siitä faktasta ei vielä pääse eroon.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kuinkahan hyvin on kielikokeilun tiedottaminen onnistunut eri kunnissa? Onkohan taas käynyt niin, että rkp:n bulvaanit ovat toppuutelleet Sanni Grahn-Laasosta, ettei hän kertoisi kokeilusta juuri mitään? Hiljaa kun ollaan, kaikki on hyvin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
0 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"RKP ei pysty perustelemaan
että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata. "

Jos katsoo vaikka YLE:n pakkoruotsi-iltaa,niin kyllä yritys on kova.
Argumentit ovat toki sitä samaa vanhaa, jotka on kumottu noin miljoonaan kertaan kuten
vaikkapa Jiri Kerosen "Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru" kirjoituksessa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Unholaan kirjoitti:
Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
"Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä."

Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
"Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä."

Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
ulkoa päin katsottuna myös suomenruotsalaiset ovat kovin juntteja, ehkä jopa fennoja.
Jopa ruotsalaiset ajattelevat näin.

Puhumattakaan Keski-Euroopan näkökulmista.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Unholaan kirjoitti:
Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
Mutta ei kehity surkean muuiruotsin avulla, se kun on katoava kieli täällä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
"RKP ei pysty perustelemaan miksi pakko ruotsi"

Mutta kokoomus kykenee! Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Ne saa perustella, jotka muutosta haluavat. Meillä on ollut hyvä molempien kansalliskielen opetus ja molemminpuolinen kunnioitus ja monipuolinen kunnioitus kansalliskieltämme kohtaan. Jos vaati muutosta saa kyllä perustella viimeisen päälle ja sittenkään tuskin muutoksia tehdään, koska homma on pelittänyt hyvin .Muu maailma on kateellinen.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Vaikka surut pystyisivät itse turvaamaan palvelunsa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Suomalaiset rakastavat ruotsia niin paljon, että kaikkien halukkaiden pitää päästä ruotsin kieliseen kouluun!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nyt äkkiä muuttamaan koulut ruotsinkielisiksi! Kielikokeilussakin lähes kaikki haluavat opiskella ruotsia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
On ihan mukava seurata kuinka ruotsin kielen asema yhteiskunnassa, vääjäämättä heikkenee.
Ilmianna
Jaa
Kaksikielisyys on luontevaa arkea nyky Suomessa ja kaksikielisistä on/tulee pian suurin suomen vähemmistö.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Uusi
Mutta ruotsin kieli ei kuulu mukaan, sillä sen käyttäjät kun vaan vähenee.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
""Kaksikielisyys on luontevaa arkea nyky Suomessa ja kaksikielisistä on/tulee pian suurin suomen vähemmistö.""

Suomen kaksikielisyyden kasvusta erinomainen pakina kirjoitettun.

https://www.maailmankuvalehti.fi/2014/2/nakokulmat/kaksikielisyys-luontevaa-arkea
Ilmianna
Jaa

Vastaa alkuperäiseen viestiin

RKP ei pysty perustelemaan

että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata.

Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa.

RKP:n tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Olimmehan yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaakin ja Suomessa on kasvava venäläisvähemmistö. Mutta pakollista venäjän opiskelua ei kouluissa ole.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta