RKP ei pysty perustelemaan
Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa.
RKP:n tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Olimmehan yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaakin ja Suomessa on kasvava venäläisvähemmistö. Mutta pakollista venäjän opiskelua ei kouluissa ole.
Luetuimpia
-
SFP, svenska och utbildning
SFP värnar om det svenska språkets ställning i Finland. Även utbildningen ligger partiet nära. Mycket bra har man fått tillstånd men nu vill en del göra avkall på den goda utvecklingen. Vi lär inte behöva svenska och inte just andra språk heller enl. språk passiva. Man undrar vilket motivet är då det så sent som 1830 stod till i Finland på det sättet att bara 5 % av männen kunde skriva, kvinnornas skrivkunskap var så ringa, att den inte ens uppmättes och de kunnigaste i skriftspråket fanns att hitta på Åland. Skall vi tillbaks till den tiden?
-
SFP kommer att ha en hel del nya kandidater
som ställer upp i riksdagsvalet.Det senaste nyförvärvet är Sean Bergenheim.
Käytännöllistä kirjoitti: Perustelkaa nyt ensin, miksi suomen kieli on pakollinen kaikille koululaisille. Mielestäni on resurssien hukkaanheittoa vaatia kaikilta lilliputtukielen osaamista. Suomi ei riitä kuin pikkukansan keskinäiseen höpinöintiin. Ruotsin kielellä esimerkiksi on huomattavasti enemmän käytettävyyttä.
" Millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa."
Ilet kirjoitti: Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Ilet kirjoitti: Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
suoraanjaselkeästi kirjoitti: Näinhän politiikka toimii. Kas kuin sossut, vasurit, keput eivät sitä tajua.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
Willen kirjoitusta en ole lukenut mutta sen sijaan korvani nauttivat Willen ruotsin kielen taidosta. Wille puhuu yllättäen erinomaista ruotsia!
Hyvä Wille!
Tuo ruotsin pakottaminen koululaisille on vain yksi haitallinen piirre suomalaisille , toinen on ns. "virkamiesruotsi" joka on vieläkin pahempi juttu .
Virkamiesruotsilla keinotekoisesti saadaan ruotsinkieli näyttämään tarpeelliselta suomenkielisille .
Virkamiesruotsivaatimuksella kaikkien jotka hakevat töihin valtion ja kuntien virkoihin ja töihin on osattava ruotsia . Tällä keinotekoisella tarpeella saadaan siis ruotsi näyttämään tarpeelliselta .
Kyllä näistä harmittavista haitoista on lopultakin päästävä eroon .
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Se ei kuitenkaan perustele ruotsin pakollisuutta, koska valinnaisruotsi huolehtii asiasta vielä paremmin. Jäävät innottomasti pakolla ruotsia "lukevat" pois kursseilta motivoituneita haittaamasta. Lisäksi moitteettomasti osaavat tietävät, että taitolisä tulee palkkaan.
Halutonta kirjoitti: Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.
”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”
”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.
Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Ankdam kirjoitti: Nettisuomalainen: ”On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista,..”
Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.
”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”
”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.
Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Hyvöhenki kirjoitti: Kielikokeilu kuitenkin kertoo, että tämän päivän koululaiset valitsevat vapaaehtoisesti ruotsin. He ovat viisaampia kuin vanhempansa puhumattakaan vanhempien vanhemmista. He eivät halua välttämättä lähteä suurille kielialueille kilpailemaan vaan keskittyvät enemmän kotiseutuunsa ja kotoisiin Pohjoismaihin, joilla on potentiaalia ja kilpailukykyä globaaleihin taisteluihin.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
hahahahahahaha kirjoitti: Hahahahhaaa kuule koululaiset eivät paljon välitä siitä, että säilyykö ruotsinkieli täällä vai ei. heitä kiinnostaa ihan muut jutut.
Meuhkaajat kirjoitti: Koululaisia ei myöskään kiinnosta 24h/7 meuhkata pakkoruotsista. Heillä kun on paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässään.
Ankdam kirjoitti: Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Kuten tiedät, tilanne vastaa sitä, että porukka (ikäänkuin Te) potkii kumoon tönittyä, puolustuskyvyttömäksi tehtyä ihmistä (ikäänkuin minua).
Vastaavuus koulu- ja työpaikkakiusaamiseen lienee ilmiselvä.
Jos siis jatkat. kuulut potkijaporukkaan. Ehkä oletkin jo harjaantunut koulussa ja työpaikalla.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Kiinnostaako sinua meuhkaaminen pakkoruotsin puolesta, vaikka sen poistuminen ei sinua mitenkään hetkauta, koska viiteryhmäsi jatkaa ruotsin opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakin.
Meuhkaamisesta kirjoitti: En meuhkaa pakkoruotsin puolesta enkä vastaan. Kielikokeilu sopii minulle, mutta en näe koko pakkoruotsi-asiaa merkittävänä ongelmana. Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä. Ymmärrän toki, että niissä kunnissa, joissa ei tarjoata kieliä, ongelmat ovat toisenlaiset.
Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä."
Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
Missä_logiikka kirjoitti: Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?
Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
Kunnalla on tarjottavanaan nykytilanteessa vain englanti ja pakkoruotsi, Jos kunnassa nyt on kaksi täyttä pakkoruotsiluokkaa (hyvin pienessä kunnassa), niin pakkoruotsittomana aika kunta voi täsmälleen samalla rahalla tarjota niiden kahden luokan opiskeltavaksi esimerkiksi yhdelle niistä saksan ja toiselle ranskan tai kysynnän mukaan yhdelle ruotsin ja toiselle saksa. Ja kas, pienessäkin kunnassa voidaan opettaa kolmea virasta kieltä jopa niin, että yksikään niistä ei ole ruotsi, jos sille ei ole kysyntää.
Logiikkasi sekoittaa pakkoruotsin ajan ja pakkoruotsist vapaan ajan.
Ankdam kirjoitti: Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.
Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Ankdam: "Kielikokeilu perustuu ponteen (= ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen."
Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.
Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.
2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Ankdam kirjoitti: ”Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”
Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.
2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Ankdam: "Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa!"
Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.
Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”
Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Ankdam kirjoitti: On!
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.
Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”
Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
"Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua [peruskoulussa, mutta ei jatko-opinnoissa].
Ponnen laatijoiden alkuperäinen tarkoitus oli tietenkin vapauttaa velvoittavan toisen kotimaisen kielen opiskelusta eli suomenkieliset pakkoruotsin opiskelusta kaikessa koulutuksessa alakoulusta yliopistoon. Se ei toteudukaan, mikä näkyy 9. pykälässä näin:
"Avustus korkeakouluopintojen turvaamiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia kokeiluun osallistuneiden toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Nyt on entistä tärkeämpää, että kielitaitolaki kumotaan Ionin ehdotuksen mukaisesti ja palveluvelvoite säädetään virastolle ja muulle toimijalle eikä yksittäiselle virkamiehelle tai toimijalle. Kielilaki ei ole esteenä kielitaitolain kumoamiselle. Kielilakia tulkitaan niin, että virastossa tai laitoksessa on todellisen tarpeen ja kysynnän mukaista kielitaitoa.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi."
Kirjoitat täyttä asiaa. Tosin kun tietää, miten nihkeästi nykyinen opetusministeri ja eräät hänen ministeriönsä keskeiset virkamiehet kielikokeiluun ovat koko ajan suhtautuneet, niin tuo vesitys ei todellakaan tullut yllätyksenä.
Halutonta kirjoitti: Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
Suomessa jossa on pakollinen "virkamiesruotsi" vaatimus on sentakia tietenkin hyödyllistä opetella jonkinlainen tankeroruotsi malliksi .
Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua .
Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
realismin_tajua kirjoitti: "Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua ."
Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Tämä on minulle itsestään selvästi se tärkein peruste siihen, että ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Tämän enempää ei asiaa tarvitsekaan perustella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ruotsin tilalle voisi valita myös toisen kielen.
Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "- - ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä."
Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
pakkoalisää kirjoitti: Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
pakkoalisää kirjoitti: Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
Enemmistö haluaa opiskella englantia tarvitsematta tehdä siitä pakkokieltä muiden Pohjoismaiden tavoin. Pakkoruotsi on Helsingissäkin edelleen tukkona kahden vieraan kielen opiskelijan mahdollisuudelle opiskella kahtena kielenään esimerkiksi saksaa ja ranskaa tai englantia ja espanjaa. Pakkoruotsi on tukkokielenä. Siitä faktasta ei vielä pääse eroon.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata. "
Jos katsoo vaikka YLE:n pakkoruotsi-iltaa,niin kyllä yritys on kova.
Argumentit ovat toki sitä samaa vanhaa, jotka on kumottu noin miljoonaan kertaan kuten
vaikkapa Jiri Kerosen "Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru" kirjoituksessa.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Unholaan kirjoitti: Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä."
Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
Jopa ruotsalaiset ajattelevat näin.
Puhumattakaan Keski-Euroopan näkökulmista.
Unholaan kirjoitti: Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
hahahahahahaa kirjoitti: Mutta ei kehity surkean muuiruotsin avulla, se kun on katoava kieli täällä.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Mutta kokoomus kykenee! Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
outo-ilmiö kirjoitti: Vaikka surut pystyisivät itse turvaamaan palvelunsa.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Willekin.sanoi kirjoitti: Mutta ruotsin kieli ei kuulu mukaan, sillä sen käyttäjät kun vaan vähenee.
Suomen kaksikielisyyden kasvusta erinomainen pakina kirjoitettun.
https://www.maailmankuvalehti.fi/2014/2/nakokulmat/kaksikielisyys-luontevaa-arkea
näin.on kirjoitti: Vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa juuri surujen määrä on tasaisesti vähentynyt, kun katsotaan 25v. ajanjaksolla. Surut vaan vähenee.
näin.on kirjoitti: Vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa juuri surujen määrä on tasaisesti vähentynyt, kun katsotaan 25v. ajanjaksolla. Surut vaan vähenee.
bvbgbfbbvb kirjoitti: Mihinkä ne katoaa, vai tuoniko korjaa?
Pohjoismaissa.osataan kirjoitti: Jos näin olisi, ruotsi olisi lopetettu pakollisena ajat sitten. Nyt sitä on peruskoulun alkamisesta lähtien opetettu pakollisena, ja ruotsin ohella on voinut lukea useita muita kieliä. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin ymmärretty varhain vieraiden kielten osaamisen merkitys. Siksi Pohjoismaista tulee edelleen maailman parhaita vieraiden kielten puhujia.
hdhghbhfhhfh kirjoitti: Onhan se todettu että pakkoruotsi ei toimi, suomalaiset eivät osaa ruotsia siitä pakosta huolimatta.
turha_vaatimattomuus kirjoitti: Suomalaiset osaavat ruotsia ihan riittävän hyvin. Suomessa ollaan turhan vaatimattomia kielten osaamisen suhteen. Luin kerran artikkelin, jossa kerrottiin, että jokaisen suomalaisen ruotsin taito on parempi kuin hän itse kuvittelee sen olevan. Usein kun joutuu pakon edessä käyttämään kieltä, vaikka neuvomaan jotakuta ruotsiksi, niin kummasti se ruotsi sieltä tulee.
turha_vaatimattomuus kirjoitti: Suomalaiset osaavat ruotsia ihan riittävän hyvin. Suomessa ollaan turhan vaatimattomia kielten osaamisen suhteen. Luin kerran artikkelin, jossa kerrottiin, että jokaisen suomalaisen ruotsin taito on parempi kuin hän itse kuvittelee sen olevan. Usein kun joutuu pakon edessä käyttämään kieltä, vaikka neuvomaan jotakuta ruotsiksi, niin kummasti se ruotsi sieltä tulee.
oioioioioioi kirjoitti: No eivät todellakaan osaa, laajassa tuttavapiirissäni ei yksikään osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, paitsi se yksi suru tietysti.
On vaikea hahmottaa, mistä on kyse, jos ei osaa kuin pari sanaa ruotsia, vaikka koulussa sitä on luettu vuosikaudet.
hahmotus kirjoitti: Kuinka kauan tuttavaasi ovat lukeneet ruotsia - 3 vai 6 vuotta? Ovatko he korkeakoulutettuja/alemmin koulutettuja? Ovatko he panostaneet kielten osaamiseen koulun jälkeen (opiskelu, ulkomailla oleskelu ym.)? Kiinnostaako heitä vieraat kielet/pitävätkö he tärkeänä asiana osata vieraita kieliä?
On vaikea hahmottaa, mistä on kyse, jos ei osaa kuin pari sanaa ruotsia, vaikka koulussa sitä on luettu vuosikaudet.
oioioioioioi kirjoitti: Osa on hyvin koulutettuja, osaa tavallisia duunareita. Mutta ruotsin kieli ei taivu korkeasti koulutetuillakaan, koska sitä ei ole ikinä tarvinnut.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Hyödyt-Ön kirjoitti: Niin, toinen kieli on suomi ja se vasta tuulee kalliiksi vaikka se on vain keskinäisen seurustelun kieli ja muualla täysin hyödytön.
joodååå kirjoitti: Suomen kieli on Suomessa kaikkien tärkein asia, ruotsin kieli taas ei.
Ahvenanmaalaiset ovat lopettaneet heille epämieluisen suomenkielen opetuksen jo yli kymmenen vuotta sitten .
Suomalaisille tarpeettoman ruotsinkielen pakko-opetusta vaan jatketaan , miksi ?
fkfkddrr kirjoitti: Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden" takia.
Ei lopeteta epämieluisuuden takia, mutta JÄRKIPERUSTEIN pitää pakkoruotsi lopettaa. Se syö turhaan sekä yksilöiden että valtion resursseja.
BBbbCC kirjoitti: Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden takia."
Ei lopeteta epämieluisuuden takia, mutta JÄRKIPERUSTEIN pitää pakkoruotsi lopettaa. Se syö turhaan sekä yksilöiden että valtion resursseja.
Pakkoruotsin kanssa yhdesä täytyy siirtomaa-ajan aikainen virkamiesruotsi myös lopettaa .
Ankdam
18.2.2018 7:23
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.