RKP ei pysty perustelemaan
että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata.
Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa.
RKP:n tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Olimmehan yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaakin ja Suomessa on kasvava venäläisvähemmistö. Mutta pakollista venäjän opiskelua ei kouluissa ole.
Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa.
RKP:n tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Olimmehan yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaakin ja Suomessa on kasvava venäläisvähemmistö. Mutta pakollista venäjän opiskelua ei kouluissa ole.
Luetuimpia
-
Vad anser SFP om Sannfinländarnas planer på att
grunda en svenskspråkig avdelning. ? Är man inte så antisvensk numera när Terho bytte parti. Intressant att se hur det blir.
-
Samlingspartiet vill få slut på näthatet, SFP är
säkert av samma åsikt. Häkkänen anser att Tysklands modell vore bra, upprätthållare av sajter mäste betala böter om man publicerar inlägg som betraktas som hatprat.
-
RKP:n tulevaisuuden haasteet
Puolueella on käytännössä vain yksi suuri haaste, eli millä säilyttää ruotsin kielen asema Manner-Suomessa joka muuttuu vauhdilla pelkästään jo maahanmuuttajien myötä. Helsingissä suomen jälkeen tärkein kieli on nykyään englanti, mutta myös venäjä ja jopa arabiakin ovat yhä tärkeämpiä. Helsinkiä voikin pitää aika hyvänä mittarina kieliasioissa. RKP:llä siis riittää paljon pohdittavaa tulevaisuuden suhteen, sen on ehkä pakko joustaa joissain asioissa. ps. Tämä on aivan asiallinen avaus.
Jos viktuuria tulee kylään, niin pitää osata tervehtiä ruotsiksi, ja jos käy skanssenilla, pitää osata ruotsiksi tilata jäätelön
Taisi vetää hiljaiseksi taas puoluelaisia.
Taisi vetää hiljaiseksi taas puoluelaisia.
3 VASTAUSTA:
Perustelkaa nyt ensin, miksi suomen kieli on pakollinen kaikille koululaisille. Mielestäni on resurssien hukkaanheittoa vaatia kaikilta lilliputtukielen osaamista. Suomi ei riitä kuin pikkukansan keskinäiseen höpinöintiin. Ruotsin kielellä esimerkiksi on huomattavasti enemmän käytettävyyttä.
Käytännöllistä kirjoitti: Perustelkaa nyt ensin, miksi suomen kieli on pakollinen kaikille koululaisille. Mielestäni on resurssien hukkaanheittoa vaatia kaikilta lilliputtukielen osaamista. Suomi ei riitä kuin pikkukansan keskinäiseen höpinöintiin. Ruotsin kielellä esimerkiksi on huomattavasti enemmän käytettävyyttä.
Mutta ei täällä Suomessa. Ja minun puolestani surujen ei tarvitse opetella suomea, puhukoot muumia vaan.
Miksi suomi on kaksikielinen eli kaksi virallista kieltä. Ruosinkieliset ovat pieni vähemmistö ja tulee kalliiksi
Mitä kirjoittaakaan ruotsinkielisestä suvusta alunperin tuleva Wille Rydman.
" Millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa."
" Millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa."
1 VASTAUS:
Willen kirjoitus veti kielikiihkoilijoita hiljaiseksi. Mutta noinhan se on mitä hän kirjoittaa.
Willen kirjoitus on musiikkia ankkadaamin korvissa
5 VASTAUSTA:
Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Ilet kirjoitti: Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Niin tuntee ja siksi sanoo totuuden siitä kuinka käy, hänenki suvussaan on suomi syrjäyttänyt ruotsin kielen.
Ilet kirjoitti: Wille kalastelee Sinisten ja Persujen ääniä. Fennoihin menee tuollaiset puheet kuin häkä. Wille tuntee nämä asiat.
Näinhän politiikka toimii. Kas kuin sossut, vasurit, keput eivät sitä tajua.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
suoraanjaselkeästi kirjoitti: Näinhän politiikka toimii. Kas kuin sossut, vasurit, keput eivät sitä tajua.
Ja onhan Willellä uskottavuutta, mutta Soinilla ei totisesti enää ole.
Ja Rydman on oikeassakin.
”Willen kirjoitus on musiikkia ankkadaamin korvissa.”
Willen kirjoitusta en ole lukenut mutta sen sijaan korvani nauttivat Willen ruotsin kielen taidosta. Wille puhuu yllättäen erinomaista ruotsia!
Hyvä Wille!
Willen kirjoitusta en ole lukenut mutta sen sijaan korvani nauttivat Willen ruotsin kielen taidosta. Wille puhuu yllättäen erinomaista ruotsia!
Hyvä Wille!
Tottakai asia on niin että pakkoruotsi on haitallinen ylimääräinen rasite koululaisille . Koululaisilla olisi paljon hyödyllisempiäkin kieliä opeteltavaksi , sellaisia joista heille olisi todellista hyötyä elämässä .
Tuo ruotsin pakottaminen koululaisille on vain yksi haitallinen piirre suomalaisille , toinen on ns. "virkamiesruotsi" joka on vieläkin pahempi juttu .
Virkamiesruotsilla keinotekoisesti saadaan ruotsinkieli näyttämään tarpeelliselta suomenkielisille .
Virkamiesruotsivaatimuksella kaikkien jotka hakevat töihin valtion ja kuntien virkoihin ja töihin on osattava ruotsia . Tällä keinotekoisella tarpeella saadaan siis ruotsi näyttämään tarpeelliselta .
Kyllä näistä harmittavista haitoista on lopultakin päästävä eroon .
Tuo ruotsin pakottaminen koululaisille on vain yksi haitallinen piirre suomalaisille , toinen on ns. "virkamiesruotsi" joka on vieläkin pahempi juttu .
Virkamiesruotsilla keinotekoisesti saadaan ruotsinkieli näyttämään tarpeelliselta suomenkielisille .
Virkamiesruotsivaatimuksella kaikkien jotka hakevat töihin valtion ja kuntien virkoihin ja töihin on osattava ruotsia . Tällä keinotekoisella tarpeella saadaan siis ruotsi näyttämään tarpeelliselta .
Kyllä näistä harmittavista haitoista on lopultakin päästävä eroon .
Virkamiesruotsia tarvitaan vain alueilla, jossa on ruotsinkielisiäkin, muualla sitä ei tarvita
22 VASTAUSTA:
Kielikokeilu kuitenkin kertoo, että tämän päivän koululaiset valitsevat vapaaehtoisesti ruotsin. He ovat viisaampia kuin vanhempansa puhumattakaan vanhempien vanhemmista. He eivät halua välttämättä lähteä suurille kielialueille kilpailemaan vaan keskittyvät enemmän kotiseutuunsa ja kotoisiin Pohjoismaihin, joilla on potentiaalia ja kilpailukykyä globaaleihin taisteluihin.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Toivotamme heille menestystä.
Se ei kuitenkaan perustele ruotsin pakollisuutta, koska valinnaisruotsi huolehtii asiasta vielä paremmin. Jäävät innottomasti pakolla ruotsia "lukevat" pois kursseilta motivoituneita haittaamasta. Lisäksi moitteettomasti osaavat tietävät, että taitolisä tulee palkkaan.
Se ei kuitenkaan perustele ruotsin pakollisuutta, koska valinnaisruotsi huolehtii asiasta vielä paremmin. Jäävät innottomasti pakolla ruotsia "lukevat" pois kursseilta motivoituneita haittaamasta. Lisäksi moitteettomasti osaavat tietävät, että taitolisä tulee palkkaan.
Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
Halutonta kirjoitti: Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
"Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalaisella on ihan erilainen kielikokeilu. Se on kuulemma sellainen vesitetty malli.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen: ”On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista,..”
Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.
”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”
”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.
Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.
”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”
”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.
Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Ankdam kirjoitti: Nettisuomalainen: ”On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista,..”
Sellaiset ”alkuperäiset ehdot” löytyvät vain nettisuomalaisen mielikuvituksesta.
”Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttami- sesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdolli- simman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutar- peista koko maan alueella?”
”Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mu- kaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeu- det, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perus- tuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voi- massa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myö- hemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi.
Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perustel- tu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata kos- kemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista jul- kisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteutta- miselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaito- lain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf
Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Hyvöhenki kirjoitti: Kielikokeilu kuitenkin kertoo, että tämän päivän koululaiset valitsevat vapaaehtoisesti ruotsin. He ovat viisaampia kuin vanhempansa puhumattakaan vanhempien vanhemmista. He eivät halua välttämättä lähteä suurille kielialueille kilpailemaan vaan keskittyvät enemmän kotiseutuunsa ja kotoisiin Pohjoismaihin, joilla on potentiaalia ja kilpailukykyä globaaleihin taisteluihin.
He haluavat säilyttää Suomen myöskin ruotsinkielisenä maana.
Hahahahhaaa kuule koululaiset eivät paljon välitä siitä, että säilyykö ruotsinkieli täällä vai ei. heitä kiinnostaa ihan muut jutut.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
hahahahahahaha kirjoitti: Hahahahhaaa kuule koululaiset eivät paljon välitä siitä, että säilyykö ruotsinkieli täällä vai ei. heitä kiinnostaa ihan muut jutut.
Koululaisia ei myöskään kiinnosta 24h/7 meuhkata pakkoruotsista. Heillä kun on paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässään.
Meuhkaajat kirjoitti: Koululaisia ei myöskään kiinnosta 24h/7 meuhkata pakkoruotsista. Heillä kun on paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässään.
Kiinnostaako sinua meuhkaaminen pakkoruotsin puolesta, vaikka sen poistuminen ei sinua mitenkään hetkauta, koska viiteryhmäsi jatkaa ruotsin opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakin.
Ankdam kirjoitti: Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Ankdamille henkilökohtaisesti: Voitko luopua kirjoittamasta virallistotuuksia. Perusteluni on, ettei ole ylentävää vastustaa asiallisia kriittisiä mielipiteitä täällä, kun sensori poistaa ne tunnin parin kuluessa. Tämä on siis ainoa perusteluni.
Kuten tiedät, tilanne vastaa sitä, että porukka (ikäänkuin Te) potkii kumoon tönittyä, puolustuskyvyttömäksi tehtyä ihmistä (ikäänkuin minua).
Vastaavuus koulu- ja työpaikkakiusaamiseen lienee ilmiselvä.
Jos siis jatkat. kuulut potkijaporukkaan. Ehkä oletkin jo harjaantunut koulussa ja työpaikalla.
Kuten tiedät, tilanne vastaa sitä, että porukka (ikäänkuin Te) potkii kumoon tönittyä, puolustuskyvyttömäksi tehtyä ihmistä (ikäänkuin minua).
Vastaavuus koulu- ja työpaikkakiusaamiseen lienee ilmiselvä.
Jos siis jatkat. kuulut potkijaporukkaan. Ehkä oletkin jo harjaantunut koulussa ja työpaikalla.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Kiinnostaako sinua meuhkaaminen pakkoruotsin puolesta, vaikka sen poistuminen ei sinua mitenkään hetkauta, koska viiteryhmäsi jatkaa ruotsin opiskelua sen pakollisuuden poistuttuakin.
En meuhkaa pakkoruotsin puolesta enkä vastaan. Kielikokeilu sopii minulle, mutta en näe koko pakkoruotsi-asiaa merkittävänä ongelmana. Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä. Ymmärrän toki, että niissä kunnissa, joissa ei tarjoata kieliä, ongelmat ovat toisenlaiset.
Meuhkaamisesta kirjoitti: En meuhkaa pakkoruotsin puolesta enkä vastaan. Kielikokeilu sopii minulle, mutta en näe koko pakkoruotsi-asiaa merkittävänä ongelmana. Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä. Ymmärrän toki, että niissä kunnissa, joissa ei tarjoata kieliä, ongelmat ovat toisenlaiset.
"Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä."
Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kieliä saa nykyään esim. pääkaupunkiseudulla valita niin monessa eri vaiheessa, että "pakkoruotsi" käsitteenä menettää merkityksensä."
Enemmistö valitsee opiskeltavakseen vain kaksi vierasta kieltä. Missään vaiheessa ei saa valita kahta kieltä niin, että pakkoruotsi jäisi pois. Se tarkoittaa. että pakkoruotsi ei ole käsitteenä menettänyt vähääkään merkitystään. Edelleenkin Suomen kielivarannoksi jää noin 90-prosenttisesti englanti ja vaivainen pakkoruotsi.
Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?
Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
Missä_logiikka kirjoitti: Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?
Minun logiikkani sanoo, että kunta estää kielten valinnan. Sinä sanot, että pakkoruotsi estää kielten valinnan. Tätä keskustelua on ehkä turha siksi jatkaa.
"Miten kieliä voi valita, jos kunta ei niitä tarjoa? Jos kunta tarjoaa vain kaksi kieltä, niin miten ihmeessä oppilas voisikaan valita 3. kielen, vaikka haluaisi?"
Kunnalla on tarjottavanaan nykytilanteessa vain englanti ja pakkoruotsi, Jos kunnassa nyt on kaksi täyttä pakkoruotsiluokkaa (hyvin pienessä kunnassa), niin pakkoruotsittomana aika kunta voi täsmälleen samalla rahalla tarjota niiden kahden luokan opiskeltavaksi esimerkiksi yhdelle niistä saksan ja toiselle ranskan tai kysynnän mukaan yhdelle ruotsin ja toiselle saksa. Ja kas, pienessäkin kunnassa voidaan opettaa kolmea virasta kieltä jopa niin, että yksikään niistä ei ole ruotsi, jos sille ei ole kysyntää.
Logiikkasi sekoittaa pakkoruotsin ajan ja pakkoruotsist vapaan ajan.
Kunnalla on tarjottavanaan nykytilanteessa vain englanti ja pakkoruotsi, Jos kunnassa nyt on kaksi täyttä pakkoruotsiluokkaa (hyvin pienessä kunnassa), niin pakkoruotsittomana aika kunta voi täsmälleen samalla rahalla tarjota niiden kahden luokan opiskeltavaksi esimerkiksi yhdelle niistä saksan ja toiselle ranskan tai kysynnän mukaan yhdelle ruotsin ja toiselle saksa. Ja kas, pienessäkin kunnassa voidaan opettaa kolmea virasta kieltä jopa niin, että yksikään niistä ei ole ruotsi, jos sille ei ole kysyntää.
Logiikkasi sekoittaa pakkoruotsin ajan ja pakkoruotsist vapaan ajan.
Ankdam kirjoitti: Avatkaa linkki ja lukekaa koko vastaus, sen takaa löytyy koko ”alkuperäinen suunnitelma” joka ei todellakaan vastaa Nettisuomalaisen märkää unta.
Kielikokeilu perustuu ponteen (=ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen. Ponnen esittäjän, savonlinnalaisen kansanedustajan mielessä oli erityisesti Itä-Suomi ja venäjän osaamisen tarve sillä alueella.
Nyt alkava kokeilu siis juontaa em ponteen ja yllä olevassa viestissä on opetusministerin selvitys siitä valmistelutyöstä jota kokeilu on edellyttänyt.
Ankdam: "Kielikokeilu perustuu ponteen (= ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen."
Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.
Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.
Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Ankdam: "Kielikokeilu perustuu ponteen (= ehdotus hallitukselle) selvittää olisiko mahdollista alueellisesti luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta ja vaihtaa se johonkin toiseen kieleen."
Niin perustuu, se juuri tiedetään, ja eduskunta hyväksyi ponnen, jonka alkuperäinen tavoite oli tämä: "Esityksellä mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018 ja olemaan pääosiltaan voimassa vuoden 2024 loppuun." https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Kuten hyvin tiedetään alkuperäinen tavoite ei toteutunut. Miksi? Se on jo eri juttu.
Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
”Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”
Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.
2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.
2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Ankdam kirjoitti: ”Alkuperäisessä tavoitteessa oli keskeistä sen toteuttaminen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.”
Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa! Ainoastaan alueellisuus on laajennetu niin että kokeiluun voidaan osalllistua koko maassa. Oletan että kyse on yhdenvertaisuudesta, joka ei olisi toteutunut jos mahdollisuus olisi tarjottu vain osassa maata.
2200 koululaiselle tarjotaan nyt mahdollisuus opiskella jotain toista kieltä ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Mikä siinä mahdollisuudessa muka mättää?
Ankdam: "Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa!"
Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: Ankdam: "Mitä sinä höpäjät, juuri niinhän kokeilu on toteutumassa!"
Alkuperäinen ponnen ehto oli tämä: "ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua". Onko kokeilu toteutumassa ilman tuota alkuperäistä ehtoa?
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
On!
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.
Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”
Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.
Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”
Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Ankdam kirjoitti: On!
Ei ole olemassa mitään ”alkuperäistä ehtoa”!
Ponsi (termi) ei esitä mitään ehtoja tai vaatimuksia, ponsi on ehdotus!
Esitetty ponsi oli siis ehdotus että hallitus selvittäisi olisiko kokeilu mahdollinen. Ehdotuksesta äänestettiin ja eduskunta hyväksyi ehdotuksen niukalla enemmistöllä, ponsi (lue! ehdotus) hyväksyttiin.
Wiki: ”Ponsi on vahvistetun esityslistan ulkopuolella tehty, toimintaohjeen sisältävä kannanotto tai lausuma, jolla jonkin päätöselimen toivotaan selvittävän tai valmistelevan jotakin asiaa. Ponsi voi olla muodoltaan esimerkiksi: ehdotusponsi.”
Hallitus siis teki työtä käskettyä ja selvitti mahdollisuuden kokeilla ja lopputulos on nyt ensi elokuussa alkava kokeilu.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa:
”Esityksellä mahdollistettaisiin kielikokeilu, johon osallistuvien perusopetuksen oppimäärään ei kuuluisi toisen kotimaisen kielen oppimäärää. Esitys toteuttaa pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimintasuunnitelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka mukaan kieltenopiskelua lisätään ja monipuolistetaan ja käynnistetään alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti. Hylätessään kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi tekemisestä kaikilla kouluasteilla vuonna 2014 eduskunta edellytti, että hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. ”
Laki / toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa / Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 § / Lain tarkoitus:
"Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua [peruskoulussa, mutta ei jatko-opinnoissa].
Ponnen laatijoiden alkuperäinen tarkoitus oli tietenkin vapauttaa velvoittavan toisen kotimaisen kielen opiskelusta eli suomenkieliset pakkoruotsin opiskelusta kaikessa koulutuksessa alakoulusta yliopistoon. Se ei toteudukaan, mikä näkyy 9. pykälässä näin:
"Avustus korkeakouluopintojen turvaamiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia kokeiluun osallistuneiden toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Nyt on entistä tärkeämpää, että kielitaitolaki kumotaan Ionin ehdotuksen mukaisesti ja palveluvelvoite säädetään virastolle ja muulle toimijalle eikä yksittäiselle virkamiehelle tai toimijalle. Kielilaki ei ole esteenä kielitaitolain kumoamiselle. Kielilakia tulkitaan niin, että virastossa tai laitoksessa on todellisen tarpeen ja kysynnän mukaista kielitaitoa.
"Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa kokeilu kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua [peruskoulussa, mutta ei jatko-opinnoissa].
Ponnen laatijoiden alkuperäinen tarkoitus oli tietenkin vapauttaa velvoittavan toisen kotimaisen kielen opiskelusta eli suomenkieliset pakkoruotsin opiskelusta kaikessa koulutuksessa alakoulusta yliopistoon. Se ei toteudukaan, mikä näkyy 9. pykälässä näin:
"Avustus korkeakouluopintojen turvaamiseksi
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustuksia kokeiluun osallistuneiden toisen kotimaisen kielen opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja."
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_114+2017.aspx
Nyt on entistä tärkeämpää, että kielitaitolaki kumotaan Ionin ehdotuksen mukaisesti ja palveluvelvoite säädetään virastolle ja muulle toimijalle eikä yksittäiselle virkamiehelle tai toimijalle. Kielilaki ei ole esteenä kielitaitolain kumoamiselle. Kielilakia tulkitaan niin, että virastossa tai laitoksessa on todellisen tarpeen ja kysynnän mukaista kielitaitoa.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi."
On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi.
Nettisuomalainen kirjoitti: "On kysymys sellaisesta kielikokeilusta, jonka alkuperäisiin ehtoihin kuului, että kokeiluun osallistujilta ei myöhemmin vaadita ruotsin osaamista, ja jos jotain vaaditaan, niin todistusta ruotsia korvaavan kielen opiskelusta. Ehdot eivät ole täyttyneet. Siten kokeilu vesitettiin. Tätä svekomaanit ja svekomieliset fennot eivät tajua.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi."
Kirjoitat täyttä asiaa. Tosin kun tietää, miten nihkeästi nykyinen opetusministeri ja eräät hänen ministeriönsä keskeiset virkamiehet kielikokeiluun ovat koko ajan suhtautuneet, niin tuo vesitys ei todellakaan tullut yllätyksenä.
Vesitetyllä kokeilulla ei selviä, miten vapaaehtoisuus toimisi."
Kirjoitat täyttä asiaa. Tosin kun tietää, miten nihkeästi nykyinen opetusministeri ja eräät hänen ministeriönsä keskeiset virkamiehet kielikokeiluun ovat koko ajan suhtautuneet, niin tuo vesitys ei todellakaan tullut yllätyksenä.
Halutonta kirjoitti: Se ei myöskään perustele ruotsin vapaaehtoisuutta. Kukaan ei tiedä miten vapaaehtoisuus toimisi. Sitä piti kokeoilla mutta halukkuutta kokeiluun ei näy olevan.
Onko ruotsin vapaaehtoisuutta edes mahdollista perustella mitenkään kun järkiperusteet eivät ole riittäviä ja vasta-argumentoinnin pohja perustuu siihen ruotsi asemaa ei voi muuttaa koska "siitä ei ole kokemuksia". Mitä nyt koko muun maailman kieltenopetuksesta voisi hieman katsoa mitä tapahtuisi mutta se ilmeisesti ei olle riittävä pohja tehdä sivistynyttä arviota?
Emme me tiedä, kuinka kielikokeilu laajenee. On turha ennakoida ennen kokeilua. Sehän on selvä, että jo ruotsinkielen aloittaneet oppilaat, eivät kuulu kielikokeilun piiriin, mutta tulevat kuuluvat.
Käsittämätön juttu on että suomalaiset pakotetaan opettelemaan naapurimaan kieltä . Kieltä jota ei kukaan tosiasiassa tarvitse .
Suomessa jossa on pakollinen "virkamiesruotsi" vaatimus on sentakia tietenkin hyödyllistä opetella jonkinlainen tankeroruotsi malliksi .
Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua .
Suomessa jossa on pakollinen "virkamiesruotsi" vaatimus on sentakia tietenkin hyödyllistä opetella jonkinlainen tankeroruotsi malliksi .
Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua .
2 VASTAUSTA:
"Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua ."
Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
realismin_tajua kirjoitti: "Todellinen kielivapaus edellyttää että tästä muinaisjäänteestä uskalletaan lopultakin luopua ."
Ei kieli voi olla "muinaisjäänne", jos työpaikkailmoituksissa se on englannin jälkeen kysytyin vieras kieli.
Joka tapauksessa pakkoruotsi ei enää kuulu tähän päivään.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Ankdam laittoi toiseen ketjun linkin, josta selvästi näkyy ruotsin kieltä edellyttävien työpaikkojen määrä verrattuna muita kieliä vaativiin työpaikkoihin.
Tämä on minulle itsestään selvästi se tärkein peruste siihen, että ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Tämän enempää ei asiaa tarvitsekaan perustella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ruotsin tilalle voisi valita myös toisen kielen.
Tämä on minulle itsestään selvästi se tärkein peruste siihen, että ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä. Tämän enempää ei asiaa tarvitsekaan perustella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ruotsin tilalle voisi valita myös toisen kielen.
4 VASTAUSTA:
"- - ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä."
Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "- - ruotsi on meillä ollut pakollinen, koska suomi, ruotsi ja englanti ovat ne käytetyimmät kielet työelämässä."
Suurimmassa osassa Suomea käytetyimmät kielet ovat suomi ja englanti. Siitä huolimatta englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi. Äidinkieli on kaikkialla maailmassa pakollinen. Ruotsin hyödyllisyys on vain lailla säädettyä, mutta ei todellisen kysynnän mukaista hyödyllisyyttä.
Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
pakkoalisää kirjoitti: Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
Pakkoruotsi kun vielä poistetaan, niin hyvä tulee.
pakkoalisää kirjoitti: Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta. Englannin tilalle ei siis 95%:ssa tapauksista ole voinut valita mitään muuta kieltä. Onneksi tämä on muuttunut, ja nyt Helsingin kouluissa jo yli 20% lukee muuta kuin englantia 1. kielenä.
"Englantia ei ole lailla säädetty pakolliseksi, koska se on jo käytännön pakosta ollut meillä pakkokielenä n. 50 vuotta."
Enemmistö haluaa opiskella englantia tarvitsematta tehdä siitä pakkokieltä muiden Pohjoismaiden tavoin. Pakkoruotsi on Helsingissäkin edelleen tukkona kahden vieraan kielen opiskelijan mahdollisuudelle opiskella kahtena kielenään esimerkiksi saksaa ja ranskaa tai englantia ja espanjaa. Pakkoruotsi on tukkokielenä. Siitä faktasta ei vielä pääse eroon.
Enemmistö haluaa opiskella englantia tarvitsematta tehdä siitä pakkokieltä muiden Pohjoismaiden tavoin. Pakkoruotsi on Helsingissäkin edelleen tukkona kahden vieraan kielen opiskelijan mahdollisuudelle opiskella kahtena kielenään esimerkiksi saksaa ja ranskaa tai englantia ja espanjaa. Pakkoruotsi on tukkokielenä. Siitä faktasta ei vielä pääse eroon.
Kuinkahan hyvin on kielikokeilun tiedottaminen onnistunut eri kunnissa? Onkohan taas käynyt niin, että rkp:n bulvaanit ovat toppuutelleet Sanni Grahn-Laasosta, ettei hän kertoisi kokeilusta juuri mitään? Hiljaa kun ollaan, kaikki on hyvin.
0 VASTAUS:
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
"RKP ei pysty perustelemaan
että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata. "
Jos katsoo vaikka YLE:n pakkoruotsi-iltaa,niin kyllä yritys on kova.
Argumentit ovat toki sitä samaa vanhaa, jotka on kumottu noin miljoonaan kertaan kuten
vaikkapa Jiri Kerosen "Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru" kirjoituksessa.
että miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata. "
Jos katsoo vaikka YLE:n pakkoruotsi-iltaa,niin kyllä yritys on kova.
Argumentit ovat toki sitä samaa vanhaa, jotka on kumottu noin miljoonaan kertaan kuten
vaikkapa Jiri Kerosen "Ruotsinpakottajien argumentit ovat yhtä ilmatiiviitä kuin pieru" kirjoituksessa.
5 VASTAUSTA:
Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Unholaan kirjoitti: Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
"Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä."
Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti: "Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä."
Sinunkin Fennolasi alkaa mädäntyä. Olethan fennona yksi Fennolan asukeista.
ulkoa päin katsottuna myös suomenruotsalaiset ovat kovin juntteja, ehkä jopa fennoja.
Jopa ruotsalaiset ajattelevat näin.
Puhumattakaan Keski-Euroopan näkökulmista.
Jopa ruotsalaiset ajattelevat näin.
Puhumattakaan Keski-Euroopan näkökulmista.
Unholaan kirjoitti: Nyt alkaa Fennola jo mädäntyä suomen kielensä ympärillä. Kaikki Fennot hokevat, miten hieno äidinkieli suomi on mutta järkeä tuossa hokemisessa ei pahemmin ole. Mutta onhan suomalaisen takapajulajoukon jotain keskenään mongerrettava ja suomi on äidin myötä uponnout kalloon ensimmäisenä. Maa kehittyy kuitenkin muiden kielien varassa ja avulla.
Mutta ei kehity surkean muuiruotsin avulla, se kun on katoava kieli täällä.
hahahahahahaa kirjoitti: Mutta ei kehity surkean muuiruotsin avulla, se kun on katoava kieli täällä.
Kieli kehittyy ja elää yhtä lailla "muumiruotsin" kuin vaikkapa savon murteen avulla. Siksi onkin tärkeää, että säilytämme maassamme puhutut kielet ja murteet. Ne ovat maamme rikkaus.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
"RKP ei pysty perustelemaan miksi pakko ruotsi"
Mutta kokoomus kykenee! Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen
Mutta kokoomus kykenee! Edellisen sivistysvaliokunnan pj Vahasalo määritteli pakon perusteeksi vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen
3 VASTAUSTA:
Ne saa perustella, jotka muutosta haluavat. Meillä on ollut hyvä molempien kansalliskielen opetus ja molemminpuolinen kunnioitus ja monipuolinen kunnioitus kansalliskieltämme kohtaan. Jos vaati muutosta saa kyllä perustella viimeisen päälle ja sittenkään tuskin muutoksia tehdään, koska homma on pelittänyt hyvin .Muu maailma on kateellinen.
Vaikka surut pystyisivät itse turvaamaan palvelunsa.
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
outo-ilmiö kirjoitti: Vaikka surut pystyisivät itse turvaamaan palvelunsa.
Mutta kun ei kiinnosta.
Suomalaiset rakastavat ruotsia niin paljon, että kaikkien halukkaiden pitää päästä ruotsin kieliseen kouluun!
1 VASTAUS:
Nyt äkkiä muuttamaan koulut ruotsinkielisiksi! Kielikokeilussakin lähes kaikki haluavat opiskella ruotsia.
On ihan mukava seurata kuinka ruotsin kielen asema yhteiskunnassa, vääjäämättä heikkenee.
0 VASTAUS:
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Kaksikielisyys on luontevaa arkea nyky Suomessa ja kaksikielisistä on/tulee pian suurin suomen vähemmistö.
2 VASTAUSTA:
Mutta ruotsin kieli ei kuulu mukaan, sillä sen käyttäjät kun vaan vähenee.
Willekin.sanoi kirjoitti: Mutta ruotsin kieli ei kuulu mukaan, sillä sen käyttäjät kun vaan vähenee.
Suomenkielisetkin vähenevät koko ajan, syntyvyys on laskenut vuosi vuodelta. Toisaalta maassamme ovat kaikki puhutut kielet niin hyvin lailla turvattuja, että eivät ne kielinä mihinkään katoa ihan vähään aikaan.
""Kaksikielisyys on luontevaa arkea nyky Suomessa ja kaksikielisistä on/tulee pian suurin suomen vähemmistö.""
Suomen kaksikielisyyden kasvusta erinomainen pakina kirjoitettun.
https://www.maailmankuvalehti.fi/2014/2/nakokulmat/kaksikielisyys-luontevaa-arkea
Suomen kaksikielisyyden kasvusta erinomainen pakina kirjoitettun.
https://www.maailmankuvalehti.fi/2014/2/nakokulmat/kaksikielisyys-luontevaa-arkea
4 VASTAUSTA:
Vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa juuri surujen määrä on tasaisesti vähentynyt, kun katsotaan 25v. ajanjaksolla. Surut vaan vähenee.
näin.on kirjoitti: Vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa juuri surujen määrä on tasaisesti vähentynyt, kun katsotaan 25v. ajanjaksolla. Surut vaan vähenee.
Aivan loistavaa!
näin.on kirjoitti: Vahvasti ruotsinkielisissä kunnissa juuri surujen määrä on tasaisesti vähentynyt, kun katsotaan 25v. ajanjaksolla. Surut vaan vähenee.
Mihinkä ne katoaa, vai tuoniko korjaa?
bvbgbfbbvb kirjoitti: Mihinkä ne katoaa, vai tuoniko korjaa?
Osa Ruotsiin, osa hautuumaalle.
Onhan se tietenkin ikävä myöntää että näin monta vuotta on turhaan pakotettu suomalsisrt opettelemaan turhaa kieltä . Monta kallisarvoista oppituntia on menetetty , kukahan laskisi montako .
8 VASTAUSTA:
Jos näin olisi, ruotsi olisi lopetettu pakollisena ajat sitten. Nyt sitä on peruskoulun alkamisesta lähtien opetettu pakollisena, ja ruotsin ohella on voinut lukea useita muita kieliä. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin ymmärretty varhain vieraiden kielten osaamisen merkitys. Siksi Pohjoismaista tulee edelleen maailman parhaita vieraiden kielten puhujia.
Pohjoismaissa.osataan kirjoitti: Jos näin olisi, ruotsi olisi lopetettu pakollisena ajat sitten. Nyt sitä on peruskoulun alkamisesta lähtien opetettu pakollisena, ja ruotsin ohella on voinut lukea useita muita kieliä. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin ymmärretty varhain vieraiden kielten osaamisen merkitys. Siksi Pohjoismaista tulee edelleen maailman parhaita vieraiden kielten puhujia.
Onhan se todettu että pakkoruotsi ei toimi, suomalaiset eivät osaa ruotsia siitä pakosta huolimatta.
hdhghbhfhhfh kirjoitti: Onhan se todettu että pakkoruotsi ei toimi, suomalaiset eivät osaa ruotsia siitä pakosta huolimatta.
Suomalaiset osaavat ruotsia ihan riittävän hyvin. Suomessa ollaan turhan vaatimattomia kielten osaamisen suhteen. Luin kerran artikkelin, jossa kerrottiin, että jokaisen suomalaisen ruotsin taito on parempi kuin hän itse kuvittelee sen olevan. Usein kun joutuu pakon edessä käyttämään kieltä, vaikka neuvomaan jotakuta ruotsiksi, niin kummasti se ruotsi sieltä tulee.
turha_vaatimattomuus kirjoitti: Suomalaiset osaavat ruotsia ihan riittävän hyvin. Suomessa ollaan turhan vaatimattomia kielten osaamisen suhteen. Luin kerran artikkelin, jossa kerrottiin, että jokaisen suomalaisen ruotsin taito on parempi kuin hän itse kuvittelee sen olevan. Usein kun joutuu pakon edessä käyttämään kieltä, vaikka neuvomaan jotakuta ruotsiksi, niin kummasti se ruotsi sieltä tulee.
Mitä itse olen suomalaisten kanssa puhunut asiasta, niin ei se ruotsi vaan taivu muutamaa sanaa enempää.
turha_vaatimattomuus kirjoitti: Suomalaiset osaavat ruotsia ihan riittävän hyvin. Suomessa ollaan turhan vaatimattomia kielten osaamisen suhteen. Luin kerran artikkelin, jossa kerrottiin, että jokaisen suomalaisen ruotsin taito on parempi kuin hän itse kuvittelee sen olevan. Usein kun joutuu pakon edessä käyttämään kieltä, vaikka neuvomaan jotakuta ruotsiksi, niin kummasti se ruotsi sieltä tulee.
No eivät todellakaan osaa, laajassa tuttavapiirissäni ei yksikään osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, paitsi se yksi suru tietysti.
oioioioioioi kirjoitti: No eivät todellakaan osaa, laajassa tuttavapiirissäni ei yksikään osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, paitsi se yksi suru tietysti.
Kuinka kauan tuttavaasi ovat lukeneet ruotsia - 3 vai 6 vuotta? Ovatko he korkeakoulutettuja/alemmin koulutettuja? Ovatko he panostaneet kielten osaamiseen koulun jälkeen (opiskelu, ulkomailla oleskelu ym.)? Kiinnostaako heitä vieraat kielet/pitävätkö he tärkeänä asiana osata vieraita kieliä?
On vaikea hahmottaa, mistä on kyse, jos ei osaa kuin pari sanaa ruotsia, vaikka koulussa sitä on luettu vuosikaudet.
On vaikea hahmottaa, mistä on kyse, jos ei osaa kuin pari sanaa ruotsia, vaikka koulussa sitä on luettu vuosikaudet.
hahmotus kirjoitti: Kuinka kauan tuttavaasi ovat lukeneet ruotsia - 3 vai 6 vuotta? Ovatko he korkeakoulutettuja/alemmin koulutettuja? Ovatko he panostaneet kielten osaamiseen koulun jälkeen (opiskelu, ulkomailla oleskelu ym.)? Kiinnostaako heitä vieraat kielet/pitävätkö he tärkeänä asiana osata vieraita kieliä?
On vaikea hahmottaa, mistä on kyse, jos ei osaa kuin pari sanaa ruotsia, vaikka koulussa sitä on luettu vuosikaudet.
Osa on hyvin koulutettuja, osaa tavallisia duunareita. Mutta ruotsin kieli ei taivu korkeasti koulutetuillakaan, koska sitä ei ole ikinä tarvinnut.
oioioioioioi kirjoitti: Osa on hyvin koulutettuja, osaa tavallisia duunareita. Mutta ruotsin kieli ei taivu korkeasti koulutetuillakaan, koska sitä ei ole ikinä tarvinnut.
Ihmisillä on itsellään vastuu pitää kielitaitoaan yllä koulun jälkeen. Moni ei ymmärrä ollenkaan tällaista perusasiaa kielten osaamisesta, että kielitaitoon täytyy satsata koko elinikä. Englanti on ainoa kieli, joka pysyy lähes "itsestään", koska elämme englannin kielen ympäröiminä nykyään.
Ruotsinkielinen vähemmistö on haitaksi Suomelle.
4 VASTAUSTA:
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.
Niin, virallinen kaksikielisyys on hirveän kallista.
Niin, toinen kieli on suomi ja se vasta tuulee kalliiksi vaikka se on vain keskinäisen seurustelun kieli ja muualla täysin hyödytön.
Hyödyt-Ön kirjoitti: Niin, toinen kieli on suomi ja se vasta tuulee kalliiksi vaikka se on vain keskinäisen seurustelun kieli ja muualla täysin hyödytön.
Suomen kieli on Suomessa kaikkien tärkein asia, ruotsin kieli taas ei.
joodååå kirjoitti: Suomen kieli on Suomessa kaikkien tärkein asia, ruotsin kieli taas ei.
Fennon ajattelee fennomaisen suppeasti. Suppeasta ajattelusta ei ole koskaan koitunut positiivista kehitystä.
Suomenkielisille tietenkin kuuluisi samanlainen kielivapaus kuin on ahvenanmaalaisille , siis periaatteessa jos eläisimme tasa-arvoisessa yhteiskunnassa .
Ahvenanmaalaiset ovat lopettaneet heille epämieluisen suomenkielen opetuksen jo yli kymmenen vuotta sitten .
Suomalaisille tarpeettoman ruotsinkielen pakko-opetusta vaan jatketaan , miksi ?
Ahvenanmaalaiset ovat lopettaneet heille epämieluisen suomenkielen opetuksen jo yli kymmenen vuotta sitten .
Suomalaisille tarpeettoman ruotsinkielen pakko-opetusta vaan jatketaan , miksi ?
4 VASTAUSTA:
Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden" takia.
fkfkddrr kirjoitti: Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden" takia.
Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden takia."
Ei lopeteta epämieluisuuden takia, mutta JÄRKIPERUSTEIN pitää pakkoruotsi lopettaa. Se syö turhaan sekä yksilöiden että valtion resursseja.
Ei lopeteta epämieluisuuden takia, mutta JÄRKIPERUSTEIN pitää pakkoruotsi lopettaa. Se syö turhaan sekä yksilöiden että valtion resursseja.
BBbbCC kirjoitti: Kouluaineita ei lopeteta "epämieluisuuden takia."
Ei lopeteta epämieluisuuden takia, mutta JÄRKIPERUSTEIN pitää pakkoruotsi lopettaa. Se syö turhaan sekä yksilöiden että valtion resursseja.
Nyt oli mahdollisuus saada lisää kieliä valintaan. Mutta ei kiinnostanut, vaikka resurssit oli valmiina tarjottimella.
Ei ollut mahdollisuuksia , virkamiesruotsivaatimus pysyi edelleen .
Pakkoruotsin kanssa yhdesä täytyy siirtomaa-ajan aikainen virkamiesruotsi myös lopettaa .
Pakkoruotsin kanssa yhdesä täytyy siirtomaa-ajan aikainen virkamiesruotsi myös lopettaa .
Parannamme palvelua
Ankdam
18.2.2018 7:23
Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.