vihaan kaikkia ja jumalaa

Ehkä sun kannattais luopuu sun vihasta ja katkeruudesta. Vihaa niitä pahoja ja vääriä tekoja mut älä niitä ihmisii jotka niitää tekoja tekee. Jos sä vihaat jokaista joka on joskus tehny jotain pahaa tai väärää ni silloin sä varmaan vihaat myös ittees. Vai etkö sä oo ite koskaan tehny mitään pahaa tai väärää? Etkö sä koskaan kohdellu ketään toista ihmistä huonosti tai epäreilulla tavalla?

Mä vähän luulen että kantamalla vihaa ja katkeruutta sä satutat eniten ittees.

Jumala on rakastanut sinua niin paljon, että Jeesus oli valmis ja kuoli sinun syntien tähden, että sinä saisit synnit anteeksi, ja jos otat Jeesuksen vastaan sydämeesi elämäsi Herrana, niin sinulle on tie auki ikuiseen elämään taivasten valtakuntaan, jossa ei enää kyyneliä eikä tuskaa eikä kipua ole.

Jos ajattelet ihmistä joka on valmis kuolleen toisen tähden, niin sen Jeesus teki,
Eikä sen suurempaa rakkautta ole. Et joku antaa henkensä toisen puolesta.
Sinä olet rakastettu Jumalan silmissä, vaikkei se tuntuisi siltä.

Me ei saada maailmasta pahuutta pois, mut me voidaan pienin askelin lisätä oman elämän kautta hyvyyttä maailmaan.

Kiusatuksi tuleminen on kipeä kokemus, ja se syö itsetuntoa, (tiedän kok)mutta se on ollut näiden ihmisten sokeutta, tyhmyyttä, kykenmättömyyttä nähdä ja arvostaa sitä mitä sinussa on. Heidän katsanto ei kerro koko totuutta sinusta....
Mutta vihaa ja katkeruus on kuin syöpä, joka syö ihmistä sisältäpäin.
Vaikka ei ole helppo lähtee anteeksiannon tielle , niin Jumalan kautta saat voimaa lähteä sille tielle. Sillä niin kauan ku pidät kiinni niistä asioista... sä sidot oman mielensä kiinni niihin tapahtumiin, usko mua tiedän, koska olen itsekin joutunut
Kokeen paljon kipeitä juttuja. Se ei aina oo helppoa. Anteeksiannon kautta vapautat itseäsi tapahtumista ja luovuta ne Jumalan käsiin.. Anteeksianto ei tee väärästä oikeaa, mut viha ja katkeruus tuhoaa ihmistä itseään. Itse oon kamppaillut asian kans kauan kun oon joutunut Kokeen vaikka mitä..

Ja mitä tulee rakkauteen....oma äitini oli viisas, kun olin tulossa teini-ikään, hän kerto missä oman isäni rakkaus näkyy.... mun ei ole koskaan tarttunut Sillä tavalla olla ilman sitä... se ei oo näkyny koskaan missään sellaisissa tavanomaisessa lepertelyssä
Tms. mikä yleisesti liitetään rakkauteen.. Ja varmaan ei tuu näkymäänkään mut se näkyy siellä missä äitini osoitti sen olevan...
Joten rakkaus voi joskus myös piiloutua ja kätkeytyä ja ehkäpä se löytyy sieltä mihin et oo osannut vielä katsoa..

Laitan lopuks rukouksen, lue ekaks ja jos koet et sydämesi yhtyy niihin sanoihin rukoile se, ehkä Herra eheyttää hylkäämisenhaavaasi tän kautta siun.

Isä Jumala
Kiitän sinua, että rakastat minua, että annoit Jeesuksen,
Poikasi kuolemaan minun puolestani.että hän kantoi syntini,
että Hän otti päälleen hylkäämisen, että maksoi rangaistuksena.
Koska tulen eteesi Hänen kauttaan, en tule hylätyksi, en ole epätoivottu
en ole torjuttu. Sinä todella rakastat minua. Olen todella sinun lapsesi.
Sinä olet todella minun Isäni. Kuulun sinun perheesi.
Olen osa maailmankaikkeuden parasta perhettä. Taivas on minun kotini.
Olen todella osallinen, kuulun joukkoon. Oi Jumala, kiitos. Amen