Epilepsiadiagnoosi ja ampumaharrastus

Minulla on ensimmäisen kerran 9-vuotiaana tutkittu epilepsiaa ja myöhemmin myös teini-iässä, mutta epilepsiadiagnoosia ei tullut, vaan sen sijaan oireeni tulkittiin persoonallisuushäiriöksi, vaikka aivosähkökäyrässäni havaittiin poikkeamia nukahtaessa ja unen aikana. Meni monta vuotta, että tyydyin syömään mieliala- ja psyykelääkkeitä, kunnes tajusin, että kyseiset lääkkeet vain pahensivat oireitani ja lopetin niiden syömisen. En ole vuosiin syönyt lääkkeitä ja oireeni ovat lieventyneet, mutta edelleen minulla on lieviä poissaolokohtauksia ja yöllisiä heräämisiä ikään kuin kauhukohtauksia (lapsena kohtauksiin liittyi myös tärinää, pahoinvointia, päänsärkyä ja usein kävelin ja puhuin unissani).

Rohkenin viimeinkin menemään yksityisellä sektorilla neurologin juttusille (aiemmat tutkimukset/käynnit ovat julkisella) ja neurologi epäili, että kyseessä olisi lapsuusiän poissaolokohtaustyyppinen epilepsia. Sain lähetteen EEG:hen ja odotan nyt sinne pääsyä, joten ei ole vielä varmistunut onko kyseessä epilepsia vai jotain muuta.

Minua huolettaa, että jos kyseessä on epilepsia tai esim. parasomnia, onko se ehdoton este ampumaharrastukselleni. Harrastan siis urheiluammuntaa ja koen, että kohtaukseni ovat nykyään niin lieviä, että ymmärrän olla menemättä harjoituksiin jos koen, että en ole henkisesti läsnä. Suurin osa kohtauksistani esiintyy yöllä ja olen nykyään tietoinen, jos olen yöllä kohtauksen saanut. Kohtausta seuraavana päivänä aamulla/aamupäivällä saattaa vielä olla jonkinasteista poissolevaisuutta, mutta pystyn toimimaan kohtalaisen normaalisti.

Osaatteko siis sanoa, onko epilepsiadiagnoosi ehdoton este harrastukselleni, ilmeisesti kuitenkin nykyään epileptikotkin pääsevät armeijaan? Entä jos selviää, että nuoruusaikanani diagnosoitu persoonallisuushäiriö onkin ollut epilepsiaa, olenko siitä huolimatta ns. "hulluksi leimattu" lopun ikääni?