Eipähän tämäkään liity mitenkään islamiin, mutta mikäpä negatiivinen asia liittyisi??
"Velkualainen Marjut Peltoniemi-Hannila työskenteli kaksi vuosikymmentä
Kätilönä islamilaisessa maailmassa
Kotimaan oloista poikkeavat elämäntavat ja kulttuuri saattavat iskeytyä vasten kasvoja arabimaihin matkaaville. Nykyään Velkualla työskentelevä Marjut Peltoniemi-Hannila pakkasi ennakkoluulottomasti 70-luvun lopussa nuorena sairaanhoitajana matkalaukkunsa ja suuntasi auttamaan ihmisiä babtistiseen sairaalaan Jemeniin. Maahan, joka oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten kehitysasteeltaan "Aasian Albania".
Pohjanmaalla lapsuus- ja nuoruusikänsä viettänyt Peltoniemi-Hannila hautoi lähtöä arabimaahan jo opiskeluaikanaan. Hän päätti erikoistua kätilöksi, koska tiesi sen alan osaajille löytyvän töitä Välimeren itäpuolelta. Päätös osoittautuikin kannattavaksi. Peltoniemi sai oman yhteydenottonsa kautta töitä sairaanhoitajana jemeniläisestä sairaalasta, jossa työskenteli entuudestaaan muutama ruotsalaisnainen. Pääsyn edellytyksenä oli taito toimia apuna synnytyksessä.
- Kun tiedustelin asiasta ensimmäisen kerran kirjeitse, sanoi johtava lääkäri minulle kyllä löytyvän töitä, kunhan suoritan ensin kätilöopintoni loppuun saakka. Luulin asian jo unohtuneen toisessa päässä, kunnes sain joitakin kuukausia myöhemmin yhteydenoton, jossa kyseltiin mahdollista valmistumistani, Peltoniemi-Hannila kertoo.
Nuorella pohjalaisnaisella olikin sairaanhoitajan paperit taskussa ja lähtö tuli eteen ikään kuin huomaamatta.
- Vaikka asiaa olikin pohtinut, tuntui lopullinen päätös kovin suurelta. Lentolippujen hankkiminen oli vaikeaa, mutta lopulta päädyin kuitenkin kapsäkkieni kanssa Sanaan, Jemenin pääkaupunkiin, johon ruotsalaiset työtoverini olivat tulleet minua vastaan.
Paikalliset tavat vaativat sopeutumista
Peltoniemi-Hannilan uusi työpaikka sijaitsi viiden tunnin ajomatkan päässä Jemenin pääkaupungista. Kilometreissä mitattuna etäisyys ei ollut kovinkaan suuri, mutta vaikeakulkuiset tiet ja alkeelliset ajoneuvot pitkittivät matkantekoa.
Lähialueella ei babtistikirkon hospitaalin lisäksi ollut muita länsimaalaisia sairaaloita. Työnsarkaa riitti heti alusta saakka kynnettäväksi: sairaalan vastaanottoaulat täyttyivät heti aamulla ja tyhjenivät lopulta auringon laskettua.
- Ihmiset tulivat heti varhain varaamaan itselleen numerolapun vastaanotolle. Päivät sujuivat työn merkeissä, eikä kelloa juuri katseltu, Peltoniemi-Hannila muistelee.
Ihmisillä oli paljon omia islamin uskontoon ja oppeihin perustuvia tapoja ja käytäntöjä, joihin länsimainen sairaanhoitajakin törmäsi lähes päivittäin.
- Alussa jotkut tavat tulivat melkoisena shokkina, mutta kaikkeen tottui ajan myötä. Jotkut esimerkiksi uskoivat, että kuolleen kanan veri levitettynä raskaana olevan naisen vatsalle lievittää kipua ja estää sairauksia, tuo Peltoniemi-Hannila esiin länsimaisista metodeista melkoisesti poikkeavia toimintatapoja.
Elämään miesten maailmassa
Naisen asema on Jemenissä muiden arabimaiden tapaan monta luokkaa miestä heikompi: Mies on perheen pää ja nainen vain välttämätön suvun jatkamisen kannalta. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kasvaneille eurooppalaisille asia saattaakin aueta kaikessa karmeudessaan ja konkreettisuudessaan vasta omien kokemusten kautta.
- Naiset pakkonaitetaan yleensä 13-15 vuoden iässä. Tytöillä koulunkäynti jää ja lapsuuden leikit vaihtuvat miehen maailmassa elämiseen.
Miesten moniavioisuus on pikemminkin sääntö ja kunnia kuin poikkeus. Miehet saattavat olla pitkiäkin aikoja töissä muualla ja käydä kotona perheen parissa vain kerran-kaksi vuodessa.
- Niin, tekemässä naisen raskaaksi häipyäkseen taas muihin maisemiin. Vaimo ja lapset elävätkin tavallisesti samassa kotitaloudessa miehen vanhempien kanssa, lataa Peltoniemi- Hannila raa'an totuuden.
Tyttövauva äitien pelkona
Synnytykset ovat yleensä epähygienisiä ja kivuliaita. Naiset saattavat jälkikasvunsa maailmaan tavallisesti kotonaan, jossa apuna toimii joku kylän tai asuinyhteisön "puoskarikätilöistä".
- Napanuora katkaistaan milloin milläkin välineellä. Siitä on monesti seurauksena jäykkäkouristukseen sairastuminen ja pahimmassa tapauksessa kuolema.
Lapsikuolleisuusluvut ovat edelleenkin arabimaissa korkeat, vaikka ne ovatkin laskeneet 70-luvun lopun tilastoista.
- 18-vuotiaalla tytöllä saattaa olla vain yksi lapsi, mutta hän on ollut jo viisi kertaa raskaana.
- Poikaa odotetaan lähes aina, ja tytön näkeminen nostaakin monen äidin kasvoille pettymyksen. Lapsen sukupuoli joudutaan monta kertaa salaamaan aivan synnytyksen loppuun saakka, sillä äiti saattaa saada voimakkaan kielteisen tunnereaktion, mikäli kuulee saaneensa toivotun pojan sijasta tyttövauvan. Toimenpiteellä varmistetaan synnytyksen sujuminen mahdollisimman turvallisesti sekä vauvan, että äidin kannalta, selvittää Peltoniemi- Hannila.
Miehet suojaavat potenssiaan
Mikäli äiti menettää synnytyksessä paljon verta, ajaudutaan vaikean ongelman eteen. Verensiirtoon pitää aina saada lupa perheen miespuoliselta jäseneltä, tavallisesti siis isältä.
Liian läheinen sukulainen ei verta arabimaissa luovuta. Siihen heillä on omat, länsimaalaisen korvissa keinotekoiselta kuullostavat selityksensä.
- Ajatellaan, että siirretyssä veressä kulkeutuu luovuttavan henkilön pahoja tekoja, Peltoniemi-Hannila informoi.
Monet miehet perustelevat luovuttamisesta kieltäytymistään oman maskuliinisen kuntonsa menettämiseen vedoten.
- Miehet sanovat, että verenluovutus heikentää heidän potenssiaan ja antavat naisen mieluummin vaikka kuolla kuin että olisivat itse avuksi verenluovuttajana.
Peltoniemi-Hannila sanookin, että kaikkia heidän länsimaalaisia vieraitaan patistettiinkin luovuttamaan verta, jotta sairaalan veripankissa olisi edes jonkinlaiset hätävarastot vaikeiden tilanteiden varalle."
Rannikkoseudun arkisto 25.8.2000
"Velkualainen Marjut Peltoniemi-Hannila työskenteli kaksi vuosikymmentä
Kätilönä islamilaisessa maailmassa
Kotimaan oloista poikkeavat elämäntavat ja kulttuuri saattavat iskeytyä vasten kasvoja arabimaihin matkaaville. Nykyään Velkualla työskentelevä Marjut Peltoniemi-Hannila pakkasi ennakkoluulottomasti 70-luvun lopussa nuorena sairaanhoitajana matkalaukkunsa ja suuntasi auttamaan ihmisiä babtistiseen sairaalaan Jemeniin. Maahan, joka oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten kehitysasteeltaan "Aasian Albania".
Pohjanmaalla lapsuus- ja nuoruusikänsä viettänyt Peltoniemi-Hannila hautoi lähtöä arabimaahan jo opiskeluaikanaan. Hän päätti erikoistua kätilöksi, koska tiesi sen alan osaajille löytyvän töitä Välimeren itäpuolelta. Päätös osoittautuikin kannattavaksi. Peltoniemi sai oman yhteydenottonsa kautta töitä sairaanhoitajana jemeniläisestä sairaalasta, jossa työskenteli entuudestaaan muutama ruotsalaisnainen. Pääsyn edellytyksenä oli taito toimia apuna synnytyksessä.
- Kun tiedustelin asiasta ensimmäisen kerran kirjeitse, sanoi johtava lääkäri minulle kyllä löytyvän töitä, kunhan suoritan ensin kätilöopintoni loppuun saakka. Luulin asian jo unohtuneen toisessa päässä, kunnes sain joitakin kuukausia myöhemmin yhteydenoton, jossa kyseltiin mahdollista valmistumistani, Peltoniemi-Hannila kertoo.
Nuorella pohjalaisnaisella olikin sairaanhoitajan paperit taskussa ja lähtö tuli eteen ikään kuin huomaamatta.
- Vaikka asiaa olikin pohtinut, tuntui lopullinen päätös kovin suurelta. Lentolippujen hankkiminen oli vaikeaa, mutta lopulta päädyin kuitenkin kapsäkkieni kanssa Sanaan, Jemenin pääkaupunkiin, johon ruotsalaiset työtoverini olivat tulleet minua vastaan.
Paikalliset tavat vaativat sopeutumista
Peltoniemi-Hannilan uusi työpaikka sijaitsi viiden tunnin ajomatkan päässä Jemenin pääkaupungista. Kilometreissä mitattuna etäisyys ei ollut kovinkaan suuri, mutta vaikeakulkuiset tiet ja alkeelliset ajoneuvot pitkittivät matkantekoa.
Lähialueella ei babtistikirkon hospitaalin lisäksi ollut muita länsimaalaisia sairaaloita. Työnsarkaa riitti heti alusta saakka kynnettäväksi: sairaalan vastaanottoaulat täyttyivät heti aamulla ja tyhjenivät lopulta auringon laskettua.
- Ihmiset tulivat heti varhain varaamaan itselleen numerolapun vastaanotolle. Päivät sujuivat työn merkeissä, eikä kelloa juuri katseltu, Peltoniemi-Hannila muistelee.
Ihmisillä oli paljon omia islamin uskontoon ja oppeihin perustuvia tapoja ja käytäntöjä, joihin länsimainen sairaanhoitajakin törmäsi lähes päivittäin.
- Alussa jotkut tavat tulivat melkoisena shokkina, mutta kaikkeen tottui ajan myötä. Jotkut esimerkiksi uskoivat, että kuolleen kanan veri levitettynä raskaana olevan naisen vatsalle lievittää kipua ja estää sairauksia, tuo Peltoniemi-Hannila esiin länsimaisista metodeista melkoisesti poikkeavia toimintatapoja.
Elämään miesten maailmassa
Naisen asema on Jemenissä muiden arabimaiden tapaan monta luokkaa miestä heikompi: Mies on perheen pää ja nainen vain välttämätön suvun jatkamisen kannalta. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kasvaneille eurooppalaisille asia saattaakin aueta kaikessa karmeudessaan ja konkreettisuudessaan vasta omien kokemusten kautta.
- Naiset pakkonaitetaan yleensä 13-15 vuoden iässä. Tytöillä koulunkäynti jää ja lapsuuden leikit vaihtuvat miehen maailmassa elämiseen.
Miesten moniavioisuus on pikemminkin sääntö ja kunnia kuin poikkeus. Miehet saattavat olla pitkiäkin aikoja töissä muualla ja käydä kotona perheen parissa vain kerran-kaksi vuodessa.
- Niin, tekemässä naisen raskaaksi häipyäkseen taas muihin maisemiin. Vaimo ja lapset elävätkin tavallisesti samassa kotitaloudessa miehen vanhempien kanssa, lataa Peltoniemi- Hannila raa'an totuuden.
Tyttövauva äitien pelkona
Synnytykset ovat yleensä epähygienisiä ja kivuliaita. Naiset saattavat jälkikasvunsa maailmaan tavallisesti kotonaan, jossa apuna toimii joku kylän tai asuinyhteisön "puoskarikätilöistä".
- Napanuora katkaistaan milloin milläkin välineellä. Siitä on monesti seurauksena jäykkäkouristukseen sairastuminen ja pahimmassa tapauksessa kuolema.
Lapsikuolleisuusluvut ovat edelleenkin arabimaissa korkeat, vaikka ne ovatkin laskeneet 70-luvun lopun tilastoista.
- 18-vuotiaalla tytöllä saattaa olla vain yksi lapsi, mutta hän on ollut jo viisi kertaa raskaana.
- Poikaa odotetaan lähes aina, ja tytön näkeminen nostaakin monen äidin kasvoille pettymyksen. Lapsen sukupuoli joudutaan monta kertaa salaamaan aivan synnytyksen loppuun saakka, sillä äiti saattaa saada voimakkaan kielteisen tunnereaktion, mikäli kuulee saaneensa toivotun pojan sijasta tyttövauvan. Toimenpiteellä varmistetaan synnytyksen sujuminen mahdollisimman turvallisesti sekä vauvan, että äidin kannalta, selvittää Peltoniemi- Hannila.
Miehet suojaavat potenssiaan
Mikäli äiti menettää synnytyksessä paljon verta, ajaudutaan vaikean ongelman eteen. Verensiirtoon pitää aina saada lupa perheen miespuoliselta jäseneltä, tavallisesti siis isältä.
Liian läheinen sukulainen ei verta arabimaissa luovuta. Siihen heillä on omat, länsimaalaisen korvissa keinotekoiselta kuullostavat selityksensä.
- Ajatellaan, että siirretyssä veressä kulkeutuu luovuttavan henkilön pahoja tekoja, Peltoniemi-Hannila informoi.
Monet miehet perustelevat luovuttamisesta kieltäytymistään oman maskuliinisen kuntonsa menettämiseen vedoten.
- Miehet sanovat, että verenluovutus heikentää heidän potenssiaan ja antavat naisen mieluummin vaikka kuolla kuin että olisivat itse avuksi verenluovuttajana.
Peltoniemi-Hannila sanookin, että kaikkia heidän länsimaalaisia vieraitaan patistettiinkin luovuttamaan verta, jotta sairaalan veripankissa olisi edes jonkinlaiset hätävarastot vaikeiden tilanteiden varalle."
Rannikkoseudun arkisto 25.8.2000
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jemen-aiheeseen liittyen:
http://membres.lycos.fr/nadia1/A-nadial.htm
Hienoa ja sivistynyttä väkeähän nuo muslimit.
mahtaa olla suomalaisten jehovien tai helluntailaisten suhde verensiirtoihin? lisäksi monet nykyäidit eivät anna rokottaa lapsiaan!
Tuossa jutussa oli enemmän kulttuuria ja kansan tapoja kuin islamia.
...
enkä muuta väitäkään, mutta koska itse en ole viettänyt Jemenissä kahtakymmentä vuotta, islamilaisuuden vaikutuksesta siellä on tietenkin hankala minun mitään sanoa.
Mutta lukenut aiheesta olen ja köyhyys tietenkin on suuri jarruttaja myös naisten asioissa.
Ei kuitenkaan pidä kokonaan mitätöidä islamin osuutta.
Tarkoitan vain, että jos ruvetaan hakemaan todellisia islamilaisia valtioita, montakohan löytynee; ihmisillä kun on ne omat tulkintansa ja kulttuuriperimänsä kaikkialla.
Mutta islam vaikuttajana kuitenkin.
Sama kuin etsisi niitä todellisia kristittyjä; pajonkohan heitä lienee...
Koska tämä on sähläm palsta, niin keskitys täällä arvostelemaan islamia ja sen lieveilmiöitä. Islam on kuitenkin uskonto, joka sallii näköjään nuo julmuudet.
Sanottakoon, että muutamia happamia kommentteja voisin sanoa kristityistäkin, mutta jääköön se kristinuskoa käsitteleville palstoille.
Itse olen uskonnoton, tai ehkä lieväst panteismiin taipuvainen.