Lestadiolaisten suvaitsemattomuus

Siksi, koska Jumala vihaa syntiä ja sehän on rakkautta sinua kohtaan!

minä myös juon

Itseäni lähinnä huvittaa ja naurattaa lukiessani keskusteluja uskonnostani. Jos rehellinen olen tunnen myös surua. Olen useaan otteeseen törmännyt siihen, että meitä haukutaan suvaitsemattomiksi tai itseään parempina pitäviksi. Itse asun paikkakunnalla, jossa ei ole paljoa lestadiolaisia, enkä ole uskaltanut kertoa uskonnostani ennakkoluulojen takia esim. koulussa muille kuin parhaimmille ystävilleni, sen jälkeen kun olen ensin tutustunut heihin ilman lestaadiolaisleimaa. Ihmisillä on kuva meistä aivopestyinä hihhuleina ja monet ystävistänikin ovat olleet yllättyneitä kuullessaan uskonnostani. Ennen minun tapaamistani monella oli ollut kuva, että lestadiolaisuus näkyy ihmisestä kilometrien päähän. Että pukeutuisimme mummomekkoihin emmekä laittautuisi ollenkaan. Hiuksemme olisi maantienväriset ja naamamme ruma ja valju ilman meikkiä. Ihmisillä on myös hyvin väärä kuva "säännöistä" mitä meillä sanotaan olevan. Ei ole mitään sääntöjä. Kaikki saavat tehdä mitä haluavat ja minkä kokevat parhaaksi. Itse toimin omantuntoni mukaan. Se, että en meikkaa tai juo ei johdu mistään säännöstä vaan siitä, että mielestäni pärjään vallan mainiosti ilman näitä asioita enkä jää mistään paitsi. En myöskään tuomitse ihmisiä vaikka he tekisivät asioita mitä itse en tekisi. Kaikki saavat tehdä asiat miten itse parhaaksi kokevat. Jos joku perheestäni tahtoisi erota liikkeestä, se olisi hänen oma päätöksensä. Tietysti olisin surullinen hänen puolestaan, mutta minulle hän olisi silti sama rakas perheenjäsen kuin ennenkin. Media on antanut täysin väärän kuvan esim. siitä että hylkäisimme ihmisen sen takia että hän eroaisi uskonnosta. Olemme saman laisia ja saman arvoisia ihmisiä kuin muutkin. Myös leimaaminen tuntuu pahalta. Olen useaan otteeseen törmännyt siihen, kuinka meitä kaikkia on haukuttu pedofiileiksi joskus sattuneen rikoksen takia. Myös se tuntuu pahalta että media on antanut sen kuvan ihmisille, että hyväksyisimme rikokset. Tämä kuva on täysin väärä. Mielestäni lasten hyväksikäyttö on järkyttävää ja täysin tuomittava teko. Ihminen joka näin teki käytti uskontoa selityksenä tekoihinsa, jotka eivät mielestäni liittyneet uskontoon mitenkään. Hän teki tekonsa uskonnon varjolla, josta seurasi se että ainakin hiukan yksinkertaisemmat ja ei kriittisemmät ihmiset ajattelevat kaikkien lestadiolaisten olevan pedofiileja. Myös homoihin ym. liittyvät luulot ovat meistä vääriä. Itse ajattelen homoista että he ovat aivan saman laisia ihmisiä kuin heterotkin. Homous on synnynnäistä eikä sille voi mitään. Jos kaverini kertoisi minulle olevansa homo ei se muuttaisi kaverisuhdettamme mitenkään. Raamatussa lukee, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia, joten olen sitä mieltä että homoja ei tulisi vihkiä kirkossa. Mutta itse ihmisissä ei ole mitään vikaa ja samanlaisia he ovat kuin kuka tahansa muukin. Myös lestadiolaisissa on homoja ja yhtä arvokkaita lestadiolaisia he ovat kuin ketkä tahansa heterotkin. Myös se tuntuu pahalta että jos jollain lestadiolaisella on ongelmia, aina ajatellaan että ongelmat johtuvat uskonnosta mikä on täysin väärin ajateltu. Kaikilla ihmisillä on ongelmia kuuluivat he sitten mihin uskon lahkoon tahansa. Jos ihminen, joka kuuluu lestadiolaisuuteen on ilkeä ei se tarkoita että ilkeys johtuu lestadiolaisuudesta tai kaikki lestadiolaiset ovat ilkeitä. Ilkeys johtuu ihmisen henkilökohtaisesta persoonallisuudesta mikä ei liity mitenkään uskontoon. On siis väärin leimata kaikki lestadiolaset ilkeiksi tai ahdasmielisiksi tai itseään parempina pitäviksi jos on huonolla tuurilla sattunut törmäämään ihmiseen joka on tälläinen ja lestadiolainen. Olemme saman laisia kuin muutkin ihmiset ja meillä on aivan saman laisia heikkouksia ja ongelmia. Tulipas pitkä stoori mutta itseäni on vain harmittanut se, kuinka vääränlainen kuva meistä on. Media on antanut meistä todella vääränlaisen kuvan. Olen itse oppinut suhtautumaan kriittisesti kaikenlaisiin uutisiin omien kokemuksieni johdosta. Esim. jos luen negatiivisen uutisen vaikka jehovantodistajista, mietin miten meistä on kirjoitettu ja luen uutisen samalla kriittisyydellä kuin jos se olisi kirjoitettu meistä. Surullisena olen myös nähnyt paljon entisten lestadiolaisten haastatteluja jotka ovat olleet hyvin negatiivisia. Kertomukset lestadiolaisuudesta ovat olleet omaan korvaani todella vieraan tuntuisia ja katkeran kuuloisia. En kuitenkaan väitä, että heidän kokemuksensa eivät olisi totta, sillä joka lahkosta löytyy outoja ihmisiä. Ehkä myös monet huonot kokemukset ja ongelmat on helppo sanoa uskonnon syyksi, vaikka vastaavanlaisia ongelmia on yhtälailla ei lestadiolaisissa perheissä. Verrataan nyt esim. siihen että ateisti perheen lapsi kertoo olevansa homo ja perheenjäsenet eivät hyväksy asiaa(olen itse törmännyt tähän monesti). Suvaitsemattomuutta ei liitetä ateistiuteen, mutta jos lestadiolaisperheen lapsi kertoisi olevansa homo ja perhe ei hyväksyisi asiaa, kaikki liittäisivät suvaitsemattomuuden uskontoon.

Itseäni lähinnä huvittaa ja naurattaa lukiessani keskusteluja uskonnostani. Jos rehellinen olen tunnen myös surua. Olen useaan otteeseen törmännyt siihen, että meitä haukutaan suvaitsemattomiksi tai itseään parempina pitäviksi. Itse asun paikkakunnalla, jossa ei ole paljoa lestadiolaisia, enkä ole uskaltanut kertoa uskonnostani ennakkoluulojen takia esim. koulussa muille kuin parhaimmille ystävilleni, sen jälkeen kun olen ensin tutustunut heihin ilman lestaadiolaisleimaa. Ihmisillä on kuva meistä aivopestyinä hihhuleina ja monet ystävistänikin ovat olleet yllättyneitä kuullessaan uskonnostani. Ennen minun tapaamistani monella oli ollut kuva, että lestadiolaisuus näkyy ihmisestä kilometrien päähän. Että pukeutuisimme mummomekkoihin emmekä laittautuisi ollenkaan. Hiuksemme olisi maantienväriset ja naamamme ruma ja valju ilman meikkiä. Ihmisillä on myös hyvin väärä kuva "säännöistä" mitä meillä sanotaan olevan. Ei ole mitään sääntöjä. Kaikki saavat tehdä mitä haluavat ja minkä kokevat parhaaksi. Itse toimin omantuntoni mukaan. Se, että en meikkaa tai juo ei johdu mistään säännöstä vaan siitä, että mielestäni pärjään vallan mainiosti ilman näitä asioita enkä jää mistään paitsi. En myöskään tuomitse ihmisiä vaikka he tekisivät asioita mitä itse en tekisi. Kaikki saavat tehdä asiat miten itse parhaaksi kokevat. Jos joku perheestäni tahtoisi erota liikkeestä, se olisi hänen oma päätöksensä. Tietysti olisin surullinen hänen puolestaan, mutta minulle hän olisi silti sama rakas perheenjäsen kuin ennenkin. Media on antanut täysin väärän kuvan esim. siitä että hylkäisimme ihmisen sen takia että hän eroaisi uskonnosta. Olemme saman laisia ja saman arvoisia ihmisiä kuin muutkin. Myös leimaaminen tuntuu pahalta. Olen useaan otteeseen törmännyt siihen, kuinka meitä kaikkia on haukuttu pedofiileiksi joskus sattuneen rikoksen takia. Myös se tuntuu pahalta että media on antanut sen kuvan ihmisille, että hyväksyisimme rikokset. Tämä kuva on täysin väärä. Mielestäni lasten hyväksikäyttö on järkyttävää ja täysin tuomittava teko. Ihminen joka näin teki käytti uskontoa selityksenä tekoihinsa, jotka eivät mielestäni liittyneet uskontoon mitenkään. Hän teki tekonsa uskonnon varjolla, josta seurasi se että ainakin hiukan yksinkertaisemmat ja ei kriittisemmät ihmiset ajattelevat kaikkien lestadiolaisten olevan pedofiileja. Myös homoihin ym. liittyvät luulot ovat meistä vääriä. Itse ajattelen homoista että he ovat aivan saman laisia ihmisiä kuin heterotkin. Homous on synnynnäistä eikä sille voi mitään. Jos kaverini kertoisi minulle olevansa homo ei se muuttaisi kaverisuhdettamme mitenkään. Raamatussa lukee, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia, joten olen sitä mieltä että homoja ei tulisi vihkiä kirkossa. Mutta itse ihmisissä ei ole mitään vikaa ja samanlaisia he ovat kuin kuka tahansa muukin. Myös lestadiolaisissa on homoja ja yhtä arvokkaita lestadiolaisia he ovat kuin ketkä tahansa heterotkin. Myös se tuntuu pahalta että jos jollain lestadiolaisella on ongelmia, aina ajatellaan että ongelmat johtuvat uskonnosta mikä on täysin väärin ajateltu. Kaikilla ihmisillä on ongelmia kuuluivat he sitten mihin uskon lahkoon tahansa. Jos ihminen, joka kuuluu lestadiolaisuuteen on ilkeä ei se tarkoita että ilkeys johtuu lestadiolaisuudesta tai kaikki lestadiolaiset ovat ilkeitä. Ilkeys johtuu ihmisen henkilökohtaisesta persoonallisuudesta mikä ei liity mitenkään uskontoon. On siis väärin leimata kaikki lestadiolaset ilkeiksi tai ahdasmielisiksi tai itseään parempina pitäviksi jos on huonolla tuurilla sattunut törmäämään ihmiseen joka on tälläinen ja lestadiolainen. Olemme saman laisia kuin muutkin ihmiset ja meillä on aivan saman laisia heikkouksia ja ongelmia. Tulipas pitkä stoori mutta itseäni on vain harmittanut se, kuinka vääränlainen kuva meistä on. Media on antanut meistä todella vääränlaisen kuvan. Olen itse oppinut suhtautumaan kriittisesti kaikenlaisiin uutisiin omien kokemuksieni johdosta. Esim. jos luen negatiivisen uutisen vaikka jehovantodistajista, mietin miten meistä on kirjoitettu ja luen uutisen samalla kriittisyydellä kuin jos se olisi kirjoitettu meistä. Surullisena olen myös nähnyt paljon entisten lestadiolaisten haastatteluja jotka ovat olleet hyvin negatiivisia. Kertomukset lestadiolaisuudesta ovat olleet omaan korvaani todella vieraan tuntuisia ja katkeran kuuloisia. En kuitenkaan väitä, että heidän kokemuksensa eivät olisi totta, sillä joka lahkosta löytyy outoja ihmisiä. Ehkä myös monet huonot kokemukset ja ongelmat on helppo sanoa uskonnon syyksi, vaikka vastaavanlaisia ongelmia on yhtälailla ei lestadiolaisissa perheissä. Verrataan nyt esim. siihen että ateisti perheen lapsi kertoo olevansa homo ja perheenjäsenet eivät hyväksy asiaa(olen itse törmännyt tähän monesti). Suvaitsemattomuutta ei liitetä ateistiuteen, mutta jos lestadiolaisperheen lapsi kertoisi olevansa homo ja perhe ei hyväksyisi asiaa, kaikki liittäisivät suvaitsemattomuuden uskontoon.

Mielenkiinnosta, että miten tuntemasi lestadiolaiset ovat paheksuneet juomistasi

Omasta kokemuksesta minä itse tuntemani lestaadiolaiset eivät välitä hölkäsenpöläystä siitä juoko joku vai ei. Lisäys edelliseen

Tuskin kukaan muukaan alkoholisteja hyväksyvät eivät vain sano sitä suoraan. Ei se juominen mikään ihanne ole! Läheiset kärsii. Mieluiten raitis, uskoton!! :-D