Siitä on vuosi aikaa, kun viimeksi puhuttiin sun.kans puhelimessa. "Oot ihana, samoin tuut tuut tuut". Miks ihmeessä en voi unohtaa sua :( siitä pari kuukautta niin laitoin tosi ratkaisevan viestin, meitä ei tulis ikinä. Nyt vuoden jälkeen, isojen muutosten jälkeen,kaipaan sua vieläkin. Kaipaan sua enemmän ku vuosi sitten. Eilen olin muka varma et ajelit meidän kodin ohi, mut tuskin se sinä olit. Mitä ihmettä mun pitäis tehdä? Unohtaa tietenki joo, mutta mitä jos sinäkin kaipaat mua yhtä paljon kuin minä sinua. Mä pelkään, et kaipaan sua yhä 10vuoden päästä. Sä et tätä tietenkään lue, mut johonki pakko purkaa ajatuksia. En voi ottaa yhteyttä, koska molemmat ollaan varattuja ja en todellakaan aijo enää yhtään hämmentää asioita. Tarpeeksi pahaa oon jo tehnyt. On vaan niin paha olo, ku ikävöin jatkuvasti eikä mitkään elämänmuutokset taida saaha tätä ikävää pois. Ihan kamalaa, mut luulen et rakastuin sinuun. Joskus höpisin sulle siitä miten kattelit mua tosi pitkään jne ja ihmettelit, et kuin omituinen oot ja kuin katot yleensä ihmisiä. Jälkeen päin vasta tajusin, et sun katse oli ehkä normaali mut se sai mussa jo 15vuotiaana omituisia tunteita aikaan. En oo ikinä kokenu sellasta kenenkään muun kans. Ku katot mua niin meen kirjaimellisesti aivan sekaisin. Mulle tulee vaan tarve olla sulle mahdollisimman hyvä ja rakastaa sua, palvoa sua, palvella sua ja antautua sun kosketukseen. Mä luulen et jos joskus vielä tässä elämässä kohtaan sua niin halaan sua ilman kysymyksiä ja sanon et rakastan sinua. Turha toive vaan :( elät onnellisena perhe-elämää ja luulen et tunnet vaan häpeää ja inhoa ja ehkä ripauksen sääliä jos ja kun joskus muistat mun olemassa olon. Tämä ei ole kenellekään täällä olevalle vaikka kirjoitan näin. Enkä tarvi vinkkejä et eroa jne. Ollaan molemmat tahoillamme uskossa ja uskollisia, joten mitään saumaa meillä ei ole olla yhdessä. Kyl mä oikeesti luulen et olisin valmis luopumaan aika monesta asiasta jos vaan saisin sinut omaksi, mut onneksi et saa sitä ikinä tietää. Mulla ei ole mitään saumaa ottaa yhteyttä,häneltä toivon päivittäin edes yhtä "mitä kuuluu" viestiä.
Vuosi sitten
MyöhästynytApina
9567
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Millä kirjaimella ihastuksesi nimi alkaa ? Oletko hän ?
M kirjaimella alkaa. Ja et ole hän. Hän on aivan onnellinen eikä täällä ole. Mä oon aivan rikki kyllä ja joudun varmaan suljetulle kohta jos en nää häntä. Mulla on aivan sellainen olo et kuulun hälle ja hän teki väärin ku ei kaapannut mua omakseen noin 13 vuotta sitten.
Ei sinua ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus (olette uskossa ja varattujakin).
Ensimm. korintt.kirje 10 :12-13
Joo tiedetään. Tekis mieli vaan langeta ja soittaa ja kertoa kuin kova ikävä mulla on. En kuitenkaan tee sitä, koska hän on varattu. Oma suhde ei edes kiinnosta enää. Muutenki ihme itsesääli päällä. Haluaisin vaan kertoa et hän oli oikeassa monen asian suhteen. Mä oon sairastunut fyysisesti, oikeasti psyykkisesti yllättävän ok olen. Sairastin koko syksyn ja rehkin vaan itteni puoli kuolleeksi. Mulla oli vakava sydänlihastulehdus, josta jääny pysyvät vauriot. Tiiän et jos hän kuulis ton niin saisin sitä kaivattua sääliä ehkä ja tuntuu niin typerältä miksi kaipaan sitä häneltä.
Viesti aloittajalta. Mä en enää täällä heilu sitten. Pahimpaan tuskaan muutaman aloituksen kirjoittanu. Ihana asia selvis sit oikeasti itelle..kaiken tän keskellä oma aviomies pettäny koko ajan. Olo sekava. Hyvää loppu elämää.
Olitko 15 vuotias ja kumppanisi ikä16 v.?
Olin 15 ja hän ehkä 19 tai 20. Tästä on siis aikaa :)
Eikä ollut mikään kumppani valitettavasti sillon eikä koskaan myöhemminkään..eikä valitettavasti koskaan tulevaisuudessakaan. Kamala ikävä iskee välillä. Yks päivä kävin lasten kans luistelemassa ja opetin pojalleni piruetin tekoa niin joku mies tuli höpöttämään, et elä nyt tollasia pojalles opeta ja rupes pelaamaan mun pojan kans. Ei yhtään kiinnosta toisten miesten huomio vaikka oli oikein söpö. Tuli vaan niin haikea olo tapahtumasta ja mietin, et oispa se mies ollu sinä. Nojailin kaukalon reunaan ja haaveilin et luistelisin sun kans. Naurettais,suudeltais ja luisteltais käsikkäin. Meillä olis niin hauskaa yhdessä oikeasti. Opettaisin sulle piruetteja. Muutenki tuli haikea olo, ku tämä mies tuli selittään et mun pojan luistimet pitää terottaa. Ärsytti et joku tuntematon tjli huolehtimaan. Kiitin kauniisti ja häivyttiin paikalta. Koko päivän oli paha olla ja ikävä
No ! onneksi en ole kaipaamasi henkilö ;D Huuoohhh....
Kiitän tästä ujouttani ja yksinäisyyttäni.