Venlafaxin lääkitys

hienoa että venlat eivät ole aiheuttaneet sinulle sellaista venloille tyypillistä haittaa kuin tunnekylmyys. se on nimittäin sellainen haitta joka estää tunteiden käsittelyn tykkänään koska yhteys tunteisiin katoaa. erityisesti traumaperäisten ongelmien hoidossa venla on rauhoittavien kaltainen riskilääke, sillä jos se aiheuttaa tunnekylmyyshaitan potilaalle niin siinä jäävät kyllä traumat käsittelemättä. toivottavasti sinulle ei käy venlojen kanssa kuten monelle muulle, joille venlojen syömisen lopettaminen on osoittautunut mahdottomaksi. vai oletko aikeissa syödä niitä lopun ikäsi...

Sori suorapuheisuuteni, mutta miten luulet selviytyväsi tunteidesi kanssa sitten kun et enää syö venloja? Nythän käsittelet venlan laimentamia tunteita, et sitä tunnearsenaalia joka sinussa oikeasti on. Laimeiden tunteiden käsittelyn jälkeen voi tulla yllätyksenä se, että ylitse vyöryävät voimakkaat tunteet, ahdistukset pelot surut, eivät poistukaan mielestä yhtä helposti kuin silloin kun ne koki laimeana.

Olen syönyt venloja ja muistan kyllä, ihmetellen, miten helpoksi koin elämäni venlalääkityksessä, ja asiat yksinkertaisiksi jopa elämäni vaikeimmassa tilanteessa. Venloissani olin vaitonainen zombie enkä kuten luonteelleni on ominaista, kriittinen kyselijä, joka nostaa takuuvarmasti ongelmat pöydälle heti eikä viidestoista päivä. Niinpä venlojen avulla pystyin kylmähermoisesti sulkemaan silmäni tosiasioilta ja tekemään koko loppuelämääni vaikuttavan ratkaisun tuosta noin vaan aikalailla lonkalta. Tunteideni tuntosarvet eivät toimineet, eivätkä hälytyskelloni soineet ajoissa. Sitten kun pelko puhui niin se puhui liian myöhään ja siksi pakenin hätäpääratkaisuna väärään suuntaan kun ei olisi ehkä tarvinnut paeta lainkaan.

Entisenä "venlauhrina", liian monta vuotta venloja syöneenä tiedän, että omien tunteiden käsittelyn voi oppia vain omat tunteet tuntemalla. Kun lopetin venlojen syömisen, jouduin alimpaan helvettiin tunteideni kanssa, ja tuosta elämänvaiheesta tuli minulle suunnattoman paljon lisätuskaa alkuperäisen surullisen pahan venlalääkehaitan päälle. Nyt on kaikki paremmin, mutta venlahaittoihin meni kuitenkin elämästäni liikaa aikaa. Olen nyt iloinen siitä että edes sain oikean elämäni takaisin ja pääsin lopullisesti eroon venlan aiheuttamasta zombiudesta.

Nykyään arvostan voimakkaita tunteitani niin paljon, että kiittelen aika pian kouristavan kipeän ahdistuksenikin keskellä sitä että minä tunnen. Jännästi tuo 'kiitos' onkin alkanut vaikuttaa ihan pikahoitona:) Hyvä niin, sillä elämäni on ja tulee olemaan kivinen tie. On turvallista tietää että apu hädän keskellä löytyy itsestä.

Nyt kun olen päässyt käsittelemään kaikki tunteeni sellaisina kuin ne ovat, pystyn elämään myös niiden surullisten asioiden kanssa joille minä eikä kukaan muukaan mitään ei voi. Olen myös saanut takaisin vanhat läheiset ystäväni, joita en venlakylmyydessäni enää tuntenut tarvitsevani. He kuitenkin pitivät minulle ovea aina auki. Sellaisia ovat oikeat ystävät. Kiitos heistäkin.

Iloitsen ehkä eniten tästä tunteesta, että minussa on taas tarve kulkea ihmistä kohti, että tarvitsen toisia ihmisiä lähelleni.

Iloitsen ilostani, ja tiedän että tämän tunteen voivat jakaa vain ne jotka ovat pitkään jatkuneen venlalääkityksen vuoksi menettäneet elämästään elämän arvokkaimman tunteen, ilon. Ja sitten saanet sen takaisin.

Uskon selviäväni hyvin. Lääkitys ei ole hävittänyt tunteita minulta, niinkuin jo alussa kirjoitin. Tunnen iloa ja kaikkia muitakin tunteita. Osaan nyt käsitellä tunteita paremmin ja saan niistä selvää. En jää enää vatvomaan turhaan useaan kertaan samaa asiaa.
Lääkitystä ei saa eikä kannata lopettaa liian pian. En pelkää sitä jos tunteet ilmestyvät voimakkaampina takaisin lopettamisen jälkeen. Siinä vaiheessa luotan itseeni ja siihen, että osaan käsitellä tunteet järki mukana. Jos en, voin pyytää ammattilaiselta keskusteluapua pahimman yli.

Halusinkin kertoa lääkkeen vaikutuksesta itseeni, koska paljon olen lukenut siitä, että monelta tunteet häviää. En koe olevani zombi, päin vastoin. Ystävät, kaverit ja läheiset edelleen mukana kuvioissa. Uusiakin tuttavuuksia tullut. Nykyään osaan nauttia asioista, eikä kaikki ole vain pelkkää sekamelskaa, epävarmuutta ja alakuloisuutta.

Tää nappas meikään mitä Käytänmielelläni on saanu lääkkeestä "Tunteen voimakkuuden ja merkityksen päättää lopulta ihminen itse, ja niihin täytyy osata suhtautua järki mukana. Mielestäni tätä tunteiden laimentamisen oppimista ilman lääkkeitä tällä lääkityksellä haetaan. "

Mä haluun kans tommosen pillerin mikä napsantaa mulle kaike päätös vallan omie tunteitten voimakkuuteen.Ois helpompi kestää työttömyyttä ja nilkkien simputusta orjatöissä ja tää avioero ku ei nöyryytys tuntuis näin pahalta eikä oma vitutus kalvais mieltä näin suurel voluumilla.Omin voimin en oo onnistunu siinä et omal päätöksellä tuntisin vähemmän voimakkaasti tätä vitusta, surua ja toivottomuutta.Haluun napin mikä opettaa mulle tunteitten laimentamista,keneltä noita saa, saako terveyskeskuksesta,mitä lääkärille pitää sanoa että tommose lääkkeen reseptin saa.En kanssa pistä yhtään pahaksi sitä et suru ei tuntuis näin kauheelta ja rakkaus eksää kohtaa ei sattuis näin paljo ja että vituttais vähemmän.Se o tärkeetä että vituttais vähemmä,kaikki ois helpompaa ku ei kaikki paska niskassa vituttais näin saatanasti että äänestin pressaksiki Väyrysen Paavoa,kohtalon toveria.Se o paininu tän mut hajottavan tunteen kanssa koko elämäsä .Ois saatu pressaksi ihmine joka tietää miltä kansasta tuntuu ku mikään ei toimi ihmismäisesti.Ei varmaa ois ollu köyhälle kansalle mitää hyötyä mut oispaha tietäny miltä kansasta tuntuu.Eikä mun tartte mistään ilon katoamisestakaa huolehtia ku ei mun elämässä mitää iloa oo ollu ku kaikki aika menee arjen pyörittämisen huolehtimisee.Nii et ei vois haitta vaikutustakaa tulla.

Tämä on huono neuvo pahoissa rahavaikeuksissa olevalle eli että "varaa aika diakonissalle. Siellä käydessä ei tarvitse olla uskovainen tai kuulua edes kirkkoon. Siellä ei kysellä eikä muutenkaan toimita kuin sosiaalitoimiston luukulla. Sieltä voi pyytää rahallista apua"

Jos on toimeentulovaikeuksia köyhyyden tai sairastumisen vuoksi, niin silloin pitää tehdä Kelaan toimeentulohakemus. Jos tilanne on sellainen että normaalitoimeentulotuen ehdot ei täyty mutta asiakkaan elämäntilanteen vuoksi on oikeus täydentävään ja ennaltaehkäisevään tukeen, ohjaa Kela asiakkaan sosiaalitoimistoon, josta tämä tuki annetaan.

Kelan asiakaspalveluun voi varata käyntiajan ja siinä kartoitetaan avut ja palvelut, joihin asiakkaalla on oikeus ja jotka auttavat selviytymään köyhyydessä, sairastamisessa jne.

Näin toimii suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Tiedän tämän koska olen facebookryhmässä saanut tämän tiedon ja käytännössä testannut.