jokainen uskoo omalla tavallaan. Se on hihhulismia, jos se usko vaikuttaa ihan kaikkeen elämässä ja koittaa aivopestä muitakin uskoonsa. Jokainen löytää itse Jumalan, jos haluaa. Kenenkään ei tarvitse siihen pakottaa.
Usko Jumalaan ei tee kenestäkään hihhulia
eihihhuliainakaan
14311
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hihhulismia esiintyy hyvin eri tavoin ajattelevissa, samoin kuin levollistakin suhtautumista.
Usko ei tuo kenenkään elämään pahaa, se on ilon tuoja jota tapahtuu. Jos löytämäänsä iloa ja rauhaa haluaa jakaa toisellekin ei se ole hihhulismia vaan harmittavaa jos toiset ei löydä samaa hyvää. Koskaan kun ei voi ketään kuitenkaan pakottaa uskomaan, on aina oma valinta lähteä uskon tielle.
"Usko ei tuo kenenkään elämään pahaa..."
Ei pidä panna päätä pensaaseen. Kyllä se valitettavasti tuo joillekin hyvin pahaa. Olen tavannut monta sellaista. Kirkossa pyrimme tarjoamaan tasapainoista uskoa. Henkilöt, jotka ovat pelokkaita ja arkoja sekä joutuneet uskonnollisen painostuksen alaiseksi, kantavat raskasta taakkaa.
Väärään jumalaan uskominen tekee sinustakin hihhulin. Oletko varma että uskot oikeaan jumalaan, etkä mihinkään mielikuvitushahmoon?
Oletkohan vain herkkäuskoinen kusetettava. Hyväksikäytettävä rassukka?
Viisauden alku.
Oikealle uskolle
luetaan suuri palkka.
Palkkamoraalia. Kristinusko tarjoaa armoa, ei palkkaa.
Tämä on erittäin hyvä ajatus monimutkaisessa maailmassa. Usko on hyvin yksinkertainen. Ei sitä voi kenellekkään antaa tai keneltäkään ottaa pois, vain henkilökohtainen usko jumalaan on se juttu, ydin. Se ydin, että hän on meidän syntimme kärsinyt ristillä, jos siihen uskoo, ja haluaa sen itse sydämellään vastaanottaa, niin se on siinä.
Monet jotenkin ehkä katekorisoivat tai tekevät uskosta jotenkin harhaisen dilemman, jolla ei ole mitään tekemistä koko uskon kanssa. Monesti ihmisen mieli, ylpeys, ego ovat liian vahvassa roolissa oman uskonsa kanssa, ja silloin ajaudutaan sivuraiteille.
"Meille on tarjolla hyvää sekä pahaa, valitse hyvä". Siihen ei kukaan voi pakottaa.
lisään vielä, että Jumalaan uskominen on niin yksinkertainen asia, että siihen ei tarvita laskutaitoa tai lukutaitoa, siihen ei tarvita pätemistä tai väheksyntää, se ei maksa mitään ja se ei vaadi mitään, kunhan uskoo, se riittää. Tai sitten on uskomatta.
Luoja on ollut todella tasaveroinen (sanoisinko tasa-arvoinen nykyajan rendilä). Ei tarvitse osata mitään, omistaa mitään, usko jumalaan on ilmaista Jumalan rakkautta, johon ei tarvita kuin sydäntä ja sielua. Siksi niin minä täällä "kaiken hörhön keskellä" kuin slummissa asuva intialainen nainen olemme samassa veneessä, koska me uskomme Jumalaan ja rakastamme Jumalaa. Me olemme sielun sisäruksia, kun uskomme, ei tarvita samaa kieltä tai lukutaitoa tai kirjoitustaitoa tai maallista mammonaa, me kohtaamme toisiamme rakkaudesta Jumalaan ja hänen opetuksiaan kohtaan. Rakasta lähimmäistäsi niin uin itseäsi. Anna anteeksi, niin kuin sinullekin on annettu anteeksi. Sitä se on.
Mihin sitten tarvitaan kirkkoa ja institutionaalista uskontoa, jos ja kun jokainen kerran uskoo omalla tavallaan? Tätä olen kysynyt aina, enkä ole vielä kuullut yhtään järkevää perustelua.
Miten onko uskovainen tykästynyt ei uskovaiseen vai toisinpäin. Vai onko eri uskontokunnat kohdanneet ikävän tiellä. Ja onko joku heistä hihhuli.
Kuka pissasi hankeen tyyliin varpunen jouluaamuna??? Hajooko kasetti jos juo liikaa vettä? Kuka suomustaa kalaa rannalla?
Ei tietoa pissaajista, pissaajan kyttääjä saattaa tietää. Mitä kasetilla sitten tarkoittaa.
Varmaan kalastaja.
hyvin paljon parempi paikka, jos yksi jos toinen yrittäisi noudattaa esim. kymmentä käskyä ja välttelisi kuolemansyntejä. Hyvät yöt!
Buddhismi on ainoa tie valaistumiseen.