Osaisiko kukaan kertoa nykyaikaisten bensiinimoottoreiden sytystulppien kestoikää? ja kuluuko tai vanheneeko ne jotenkin muuten kuin kärjet vain kulumalla ja samalla kärkiväli suurenee, sekä tietysti karstoittumalla.
Entäs jos määrävälein puhdistaa karstat pois ja säätää kärkivälin oikeaksi niin kuinka kauan tulppia vois käyttää?
Tuntuu vain jotta eihän tulpissa ole muuta kuin eristeitä ja metallia joihin ei moottorissa
esiintyvät "suhteellisen alhaiset"lämpötilat vaikuta mitenkään haitallisesti.
Entäs jos määrävälein puhdistaa karstat pois ja säätää kärkivälin oikeaksi niin kuinka kauan tulppia vois käyttää?
Tuntuu vain jotta eihän tulpissa ole muuta kuin eristeitä ja metallia joihin ei moottorissa
esiintyvät "suhteellisen alhaiset"lämpötilat vaikuta mitenkään haitallisesti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kestää ainakin sata tuhatta kilometriä, kun kärjet s.o. keskikärjen viilaa 10 - 20 tuhannen välein niin, että keskikärjen reuna on taas terävä. Sen jälkeen kärkiväli oikeaksi (koko matkalta, kärkiväli ei saa olla kiilan muotoinen), sivukärjestä keskikärjen ohi ylettyvä osuus viilalla pois ja sivukärjestä 45 asteen kulmassa sivunurkat pois.
Lämpötila palotapahtumassa on luokkaa 2100 astetta, joten on siellä silloin tällöin hetkellisesti kuumaakin.
Muunlainen tulppien vahingoittuminen on erittäin harvinaista.
Muistathan poistaa mahdollisen karstan tulpista aina, kun viilaat ne. Vaikka neulalla raapimalla.
kertomatta, että kiinnitä tulppa ruuvipenkkiin kärjet ylöspäin, isonna kärkiväliä vaikka liuskamitalla, viilaa sulkaviilalla ja naputa kärkiväli sopivaksi pikku vasaralla liuskamitta välissä ja jatka sitten kuten yllä.
Kärkiä voi viilata niin kauan, kuin keskikärkeä riittää.
Karstoittuminen ja kuluminen on vähentynyt murto-osaan, kun lyijy jäi pois.
reaktio on rikkonut eristeen ja se tiputtaa rojut pyttyyn.
kärvistelyä. Miksei niitä tulppia voi vaihtaa huoltokirjan mukaan? Kärjellisellä sytkällä ei tulpilla pahemmin 100 tkm:iä ajella ellei ne ole monikärkiset. Mielestäni vaihtovälin pidentäminen ja tulppien putsaaminen ja vääntely kannattaa jättää harrastelijoille koska ne heikentävät toimintavarmuutta.
100 000 km meni hyvin jo 1989-mallin Opelissa, uusissa autoissa varmaan 200 000 km. 50 000 km välein teräsharjalla karstat pois. Älä vain vääntele sivuelektrodia edestakaisin citroen-miehen ohjeiden mukaan äläkä niitä viilaile, ainoastaan tarvittaessa äärimmäisen varovasti taivuta tai koputa kärkiväli sopivaksi, joskin senkin tekeminen on turhaa, koska tulpat eivät juuri kulu nykymoottoreissa.
vasaraa pitää käyttää järjen kanssa, samoin sivuelektrodin taivutuksessa samaa hyödykettä tarvitaan.
Pelkkä kärkivälin säätö ei riitä, koska kipinä hyppää terävästä nurkasta pienemmällä jännitteellä kuin pyöreästä, eikä sille tule kiusausta oikaista jostakin muualta. Myös kipinä on vahvempi, kun ylilyöntijännite on pienempi.
Tällä systeemillä tulpat huollettiin kauan sitten merkkiliikkeessä, jossa olin autosähköasentajana eikä haavereita sattunut. Ei myöskään omilla autoilla, joilla samaa harrastettu noin 800000 km:n matkalla.
niitä ennen säädettiin ei se mitään harrastushommaa ollut kyllä se oli ohjekirjoissakin tulpan säätö ja huolto. Nykyään kun lasketaan korjaamollakin mikä kannattaa ja mikä ei. Onhan se helpompaa kun heittää aina huollossa uudet tilalle.