Moi,
Yritin tänään venemessuilla tentata plotteri-ständeiltä tietoa eri merikarttojen ominaisuuksista, mutta ei tuntunut tietoa oikein löytyvän.
Eli kysymys kuului että miten tarkkoja uudet merkikortit esim, navioncs gold ja C-MAP todellisuudessa ovat, eli zuumattuna suurimmalle tarkkuudelle, löytyykö kartalla oleva kivi todella löytyy annetusta koordinaatista? Jos kartta on tehty 1:50000 merkikortista niin kivi on luonnossa karttamerkin puolesta noin 50 metriä halkaisijaltaan oleva luoto.. Plotterin suurimmalla zoomilla tarkuus on kuitenkin lähempänä kymmeniä kuin satoja metrejä, eli onko se kivi todella siinä pisteessä mitä kartta väittää? Olen toki tietoinen GPS:n paikkatiedon epätarkkuuesta, mutta hyvällä onnella kivet pitäisi pystyä löytämään kuitenkin kymmenen metrin tarkkuudella - onko todella näin?
Terv.
-Markku
Yritin tänään venemessuilla tentata plotteri-ständeiltä tietoa eri merikarttojen ominaisuuksista, mutta ei tuntunut tietoa oikein löytyvän.
Eli kysymys kuului että miten tarkkoja uudet merkikortit esim, navioncs gold ja C-MAP todellisuudessa ovat, eli zuumattuna suurimmalle tarkkuudelle, löytyykö kartalla oleva kivi todella löytyy annetusta koordinaatista? Jos kartta on tehty 1:50000 merkikortista niin kivi on luonnossa karttamerkin puolesta noin 50 metriä halkaisijaltaan oleva luoto.. Plotterin suurimmalla zoomilla tarkuus on kuitenkin lähempänä kymmeniä kuin satoja metrejä, eli onko se kivi todella siinä pisteessä mitä kartta väittää? Olen toki tietoinen GPS:n paikkatiedon epätarkkuuesta, mutta hyvällä onnella kivet pitäisi pystyä löytämään kuitenkin kymmenen metrin tarkkuudella - onko todella näin?
Terv.
-Markku
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yleensä toimittajalta löytyy selvitys, mitä karttoja on käytetty milläkin alueella pohjana.
Suomenlahden alueella käytetään yleensä MKH:n rannikkokarttoja, sekä Venäjän&Britannian tekemiä karttoja.
Tarkkuus ei siis milloinkaan parane digitoinnissa, vaan pikemminkin päinvastoin. Esim. rannikkokartat eivät sisällä veneilyreittejä ja ainahan digitoinnissa syntyy inhimillisiä virheitä lisää.
Mainosmiehet puhuvat GPS:n 3m teoreettisesta tarkkudesta faktana ja sitten ihmiset kuvittelevat GPS:n ja karttaplotterin näyttävän asiat 3m tarkkuudella.
Näin on. Tarkkuus karttojen osalta on korkeintaan saman verran kuin paperikartoissa. Eli voi olla jopa isojakin heittoja. Pitää muistaa että paperikartoissakin on puutteita. Samat puutteet siirtyvät digitoinnissa mukaan digitaalisin karttapohjiin. Ja niitä tulee lisää laadunvalvonnasta huolimatta...
GPS-laitten tarkkuus on parhaimmillaan 3 m (yleensä vähemmä, ja pitää muistaa että se vaihtelee koko ajan´). Mutta mitä sillä 3 m tarkkuudella tekee jos kartta-aineisto heittää 20 m?
Kyllä se GPS on hyvä apuväline, mutta pitää ymmärtää yllä olevat asiat ja muistaa että oma ympäristön tarkkailu on ehdoton juttu venettä kuljetettaessa...
Karttaohjelma veneessä testattu 5 kesää.
alussa oikein hakemalla hain niitä matalia 1,2 kiviä ym. nähdäkseni pitääkö ohjelma paikkansa ja kyllä on sanottava että pitää. Olen kulkenut välillä Espoo-Pori, eikä sillä matkalla ole osunut kohdalle paikkaan jossa kartan näyttöön ei olisi luottamista.
T. Jari
Samanlaisia kokemuksia myös minulla. Olen muutaman vuoden käyttänyt Elmeriä Garmin 152 Gps:n kanssa ja toiminut, kuin junan vessa ;-} Mikä parasta Elmerissä, kun laittaa koneen ja ohjelman käyntiin niin on välittömästi navigointitilassa ja näyttää missä olet. Toki Gps:kin pitää olla päällä. Liikkuessani vertaan aina myös merikortilla oleviin kohteisiin (esim. poijut ja linjat), jotta selviää muunmuassa toimiiko Gps!
Ainakin tuo MapSourcen BlueChart on toiminut Inkoon nurkilla pelottavankin tarkasti. Monta kolahdusta on GPS ja tämä kartta estänyt. Kalastuksen apuna ainakin loistava, koska matalikot löytää todella helposti.
Viime kesänä Ahvenanmaalla jouduin tiheään sumuun ja menin Eckerön edessä olevaan merivartioasemaan. Illemmalla päätin kuitenkin lähteä Eckeröhön ja käytössäni oli Raymarinen C80 ja Navionics Gold-kartta. Näkyvyys oli noin 20 metriä ja ajoin pelkästään plotterin avulla, toki tähystäen ja kuunnellen muita ääniä. Plotteri löysi kaikki kepit tarkalleen, joten minulla on pelkästään hyvää sanottavaa.
Ymmärtääkseni jokaisen kepin sijainti on määritetty GPS:n avulla, joten niiden sijaintiin voi yleensä luottaa. Sensijaan on vaikea uskoa, että kaikki rantaviivat ja rantakivet olisi merkitty tarkasti, vaikka niiden muoto onkin yleensä oikea.
Maalaisjärkikin sanoo, että jos joutuu ajamaan plotterin avulla, on parasta myös käyttää kaikua ja seurata syvyyslukemia ja verrata niitä kartan lukemiin (jos kaiku on). Jokatapauksessa pitäisi ajaa niin vapaata vettä kuin mahdollista eikä etsiä kartan ja GPS:n tarkkuuksia kokemuksen kautta.
Petteri
Saman suuntaisia kokemuksia sisävesiltä. Veneilin Pielisen alueella viime kesänä, käytössä oli Navionics Gold -kartta ja Lowrancen plotteri. Väylillä tarkkuus hyvä, viitat tarkasti paikoillaan. Väylien ulkopuolella kohtuullisen hyvä, tarkkuus lähellä paperikarttoja (paperimerikartatkin kyllä kaipaavat päivitystä, aineisto lienee aika vanhaa). Muutamia selviä bugejakin löytyy, esim. kaksi pohjoisviittaa on merkitty itäviitoiksi. Muutoin olen ollut plotteriin & karttaan tyytyväinen.
Miihkali-66
Aika hyvää realismia sisältävät edellä olevat vastaukset. Viisainta on lähteä ajatuksesta, että Suomen rannikolla ( sisävedet erikseen) on vielä tuhansia kiviä, joita kukaan ei ole kartoittanut koskaan. Kartoilla näkyvistä kivistä on yhtä lailla tuhansia sellaisia, jotka eivät sijaitse siinä paikassa, missä ne kartta-aineistossa ovat. Eikä vailitettavasti ihan kaikki viitatkaan ole kohdallaan, mutta näitä on vain murto-osa kaikkien viittojen kokonaismäärästä.
Sitten kun uskotaan, että kaikki aineisto on alkuaan mitattu Suomessa ja suomalaisten toimesta, eikä se tarkkuus ole mitenkään voinut parantua siitä, kun se on käyty muokkaamassa digitaaliseksi kartaksi jossain maapallon toisella puolella, aletaan olla oikeilla jäljillä. Pitämällä silmät auki ja järki kirkkaana, pärjää kaikenlaisilla aineistoilla, toisilla paremmin ja toisilla huonommin.
Meillä on suurin osa väylistä ja venereiteistä merenkulkulaitoksen toimenpitein tutkittu tarkasti. Näitä tietoja hyväkikäyttäen en tehty kartat jotka edelleen on siirretty digitaaliseen muotoon. Näillä em alueilla kivi on todella tarkasti siellä mitä koordinaatit osoittavat.
Väylästön ulkopuolella tutkimiset ovat eri tasoisia. Itäisellä Suomelahdella suureksi osaksi karttapohjat ovat vielä 1800-1900 lukujen tietämiltä. Joskin silloinkin Tsaarin merenmittauslaitos tuotti hyviä ja melko luotettavia tietoja. Karttamerkkien tiheys osoittaa hieman myös silloista luotaustiheyttä.
Huomaat että on alueita joilla ei ole mitään merkintää - näitä onkin milenkiintosita tutkia esim omalla luotaimella.
Meillä on suurin osa väylistä ja venereiteistä merenkulkulaitoksen toimenpitein tutkittu tarkasti. Näitä tietoja hyväkikäyttäen en tehty kartat jotka edelleen on siirretty digitaaliseen muotoon. Näillä em alueilla kivi on todella tarkasti siellä mitä koordinaatit osoittavat.
Väylästön ulkopuolella tutkimiset ovat eri tasoisia. Itäisellä Suomelahdella suureksi osaksi karttapohjat ovat vielä 1800-1900 lukujen tietämiltä. Joskin silloinkin Tsaarin merenmittauslaitos tuotti hyviä ja melko luotettavia tietoja. Karttamerkkien tiheys osoittaa hieman myös silloista luotaustiheyttä.
Huomaat että on alueita joilla ei ole mitään merkintää - näitä onkin milenkiintosita tutkia esim omalla luotaimella.
Niinhän se merenkulkulaitos tutkii ja uudelleenmittaa väyliä. Työtä riittää vielä moneksi vuodeksi. Siitä ajankohdasta kun mitataan merellä menee aika kauan ennenkuin tiedot on saatu julkaistaville kartoille, siis merenkulkulaitoksen omille kartoille. Ja siitä sitten taas menee vähintään yhtä kauan, ennenkuin se vierasmaalainen kartanvalmistaja korjaa omansa, jos nyt yleensä korjaaminen kuuluu koko putiikin toimenkuvaan.
Ja kivi on muuten minulle kartassa semmoinen symboli, jonka kierrän kaukaa ja syvän puolelta. Jos sitä kiveä lähestyn esim. kalapaikan toivossa, niin silloin on kaikuluotain päällä ja tähystäjä keulassa.