Äänestinpä viime kunnallisvaaleissa erästä vasemmistolaista, joka menikin selkeästi läpi kaupunginvaltuustoon. Pian sen jälkeen ajettiin Vasemmistoliitossa läpi myönteinen kanta suhteessa EU:n nopean toiminnan joukkoihin, minkä seurauksena vasemmistolainen ehdokkaani erosi puolueesta ja liittyi sitoutumattomana SKP:n riveihin. Nyt tämä alunperin vasemmistolainen, nyttemmin kommunisteihin nivoutuva nainen käyttää siis äänelläni antamaa vaikutusvaltaansa SKP:ssa!
Päätinpä siis tutustua hieman kyseiseen puolueeseen SKP:hen, että millaiseen puolueeseen antamani ääni oikein luisuikaan. Hankin puolueen nykylinjaan liittyvää kirjallisuutta (joka on vielä tosin lukematta ja tod.näk. saattaa jäädä lukemattakin), mutta sitten löysin Kommunistisen Nuorisoliiton sivuilta ns. "Kommunismi pähkinänkuoressa"-linkin.
Käykääpä arvon ihmiset tutustumassa seuraavassa linkissä siihen, mikä on nykyisen SKP:n tai ainakin sen nuorisoliittolaisten linja. Ei ole paljon otettu opiksi, ei mietitty asioita uusiksi. Järkytyin.
http://www.komnl.net/ukk.html
Tajusin, ettenhän minä voi opiskelijana tuollaiseen mukaan heittäytyä. Aivan uskomatonta roskaa, totaalista idiotismia. Kaunista maailmanparannusromantiikka verisissä viitekehyksissä. Näin itseironisestikin virittäytyneen neuvostonostalgian aikoina tuntuu kiistattoman houkuttelevalta paiskautua mukaan tuollaiseen hurjaan nostalgiavallankumoushuumautopiatrippiin. Mutta se olisi pahemman laatuista typeryyttä ja siitä aivopesusta aikoinaan seuraava itsetilitys sitäkin katkerampaa. Miettikää vaikka vallalla olevaa taistolaiskeskustelua. Vanhoilla itsekritiikkiä harrastaneilla saarislaisilla on huomattavasti helpompaa.
Verratkaapa tuota edellistä linkkiä vaikka siihen käynnissä olevaan vasemmistolaisuuden olemuksen nahanluontiin ja uudelleenmäärittelyyn, joka on käynnissä, siihen mitä hyvää ja rehellistä työväenliike jätti jälkeensä:
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/537.html
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/536.html
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/535.html
Siimeksen selkeä irtiotto kommunismista on näissä olosuhteissa hyvä ratkaisu. Vaikken olekaan kaikissa asioissa puoluejohdon ja johtajan (enkä myöskään aina välttämättä Vasemmistonuorten kanssa )samaa mieltä, on kommunismista irtisitoutunut Vasemmistoliitto silti yhä puolueeni.
Vihreiden ekoporvarien oikeistolaiset kosinnat eivät hetkauta puoleen eikä toiseen, eikä SKP:n hyväksyvä kanta yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseen tarvittaessa vaikka asein saa minulta henkistä kannatusta ja hyväksyntää. Vallankumouksella kun on vain usein taipumuksena syödä omat lapsensa.
Päätinpä siis tutustua hieman kyseiseen puolueeseen SKP:hen, että millaiseen puolueeseen antamani ääni oikein luisuikaan. Hankin puolueen nykylinjaan liittyvää kirjallisuutta (joka on vielä tosin lukematta ja tod.näk. saattaa jäädä lukemattakin), mutta sitten löysin Kommunistisen Nuorisoliiton sivuilta ns. "Kommunismi pähkinänkuoressa"-linkin.
Käykääpä arvon ihmiset tutustumassa seuraavassa linkissä siihen, mikä on nykyisen SKP:n tai ainakin sen nuorisoliittolaisten linja. Ei ole paljon otettu opiksi, ei mietitty asioita uusiksi. Järkytyin.
http://www.komnl.net/ukk.html
Tajusin, ettenhän minä voi opiskelijana tuollaiseen mukaan heittäytyä. Aivan uskomatonta roskaa, totaalista idiotismia. Kaunista maailmanparannusromantiikka verisissä viitekehyksissä. Näin itseironisestikin virittäytyneen neuvostonostalgian aikoina tuntuu kiistattoman houkuttelevalta paiskautua mukaan tuollaiseen hurjaan nostalgiavallankumoushuumautopiatrippiin. Mutta se olisi pahemman laatuista typeryyttä ja siitä aivopesusta aikoinaan seuraava itsetilitys sitäkin katkerampaa. Miettikää vaikka vallalla olevaa taistolaiskeskustelua. Vanhoilla itsekritiikkiä harrastaneilla saarislaisilla on huomattavasti helpompaa.
Verratkaapa tuota edellistä linkkiä vaikka siihen käynnissä olevaan vasemmistolaisuuden olemuksen nahanluontiin ja uudelleenmäärittelyyn, joka on käynnissä, siihen mitä hyvää ja rehellistä työväenliike jätti jälkeensä:
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/537.html
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/536.html
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/535.html
Siimeksen selkeä irtiotto kommunismista on näissä olosuhteissa hyvä ratkaisu. Vaikken olekaan kaikissa asioissa puoluejohdon ja johtajan (enkä myöskään aina välttämättä Vasemmistonuorten kanssa )samaa mieltä, on kommunismista irtisitoutunut Vasemmistoliitto silti yhä puolueeni.
Vihreiden ekoporvarien oikeistolaiset kosinnat eivät hetkauta puoleen eikä toiseen, eikä SKP:n hyväksyvä kanta yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseen tarvittaessa vaikka asein saa minulta henkistä kannatusta ja hyväksyntää. Vallankumouksella kun on vain usein taipumuksena syödä omat lapsensa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Olen tavannut useita itseään "vasemmistolaisiksi" kutsuvia yksilöitä, jotka kannattavat valtioyhtiöiden yksityistämistä, edellä mainittua militarisoitumista, poliittisia päätöksiä, joista sokeakin näkee, että ne vain pahentavat taloudellista eriarvoistumista... Mitä on tämä "mystinen" vasemmistolaisuus, jolla ei näytä olevan mitään yhteistä arvojen kanssa, joita olen tottunut pitämään vasemmistolaisuutena? Tai edes minkäänlaista käsitystä politiikasta tai historiallisesta viitekehyksestä, jossa puolueet toimivat. Oma ääneni menee seuraavissa vaaleissa vasemmistoliiton sijasta kommunisteille: he ovat ainakin sitä, mitä lupaavat - eivätkä häpeä itseään ja harrasta porvariston edessä itseruoskintaa. Sitä on tehty jo ihan tarpeeksi.
Olin mukana eräällä kunnallisvaalitorilla, jossa SKP:n ja Perussuomalaisten vaaliteltat olivat vieri vieressä. Menin naureskellen kysymään eräältä vanhalta kommunistilta kuinka tällainen lähekkäinolo voi olla mahdollista, jolloin hän ärähti sen tietenkin voivan olla mahdollista, yleisen tietoisuuden muuttuessa.
Siis miten uskotte saatavan aikaiseksi sellaisen tilanteen ja yleisen mielipiteen muutoksen, joka hyväksyisi vallankumouksen ja jossa Suomi muuttuisi kommunistiseksi?
En minäkään välttämättä kannata kaikkea sitä missä Vasemmistoliitto on ollut mukana näinä yleisinä linjattomuuden aikana, mutta toisaalta maailmantaloudellinen tilanne sanelee pitkälti paljon ratkaisuja täällä Suomessakin, joten ei Vasemmistoliittokaan ole voinut välttämättä tehdä muuta kuin raahautua mukana ja tehdä parhaansa.
Toisaalta on hyvä että Vasemmistoliitossa on käynnistynyt sisäinen keskustelu vasemmistolaisuuden olemuksesta ja arvoista. Ja toivottavasti tilanne selkiytyy seuraaviin vaaleihin mennessä tai mahdollisesti puheenjohtaja vaihtuu tai vaihtaa näkemyksiään toisenlaisiksi.
En minäkään pidä yksityistämisestä sen enempää kuin militarisoinnistakaan, mutta kuten jokaisessa puolueessa, myös vasemmistoliitossa ja sen vasemmistonuorissa on oma oikeistonsa, keskustansa ja vasemmistonsa, jonka puitteisiin kansanedustajat ja äänestäjät nivoutuvat.
Onko yksityistämisen ja militarisoitumisen vastustamisen sitten oltava yhteydessä johonkin vallankumouksen kannattamiseen? Ja koska vallankumouksen on tapahduttava "aina kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisilla ja kansan oikeustajua vastaavilla keinoilla", niin eikö tässä kommunistien teesissä jo itsessään piile militarismin siemen?
Olen myös itse nähnyt netissä useita itseään "kommunisteiksi" kutsuvia yksilöitä, jotka ovat niin Rauhanpuolustajaa ja rauhankulttuurin puoltajaa, mutta silti antavat tukensa jollekin militaristisia piirteitä omaavalle vallankumoukselle. Jotkut taas eivät halua vallankumousta lainkaan, ainoastaan olojen parantamista ja kehittymistä. Ei se kommunistienkaan poppoo niin kauhean yksimielinen vaikuta kaikissa asioissa olevan.
Jyväskylässähän kommunistit jo tekevät yhteistyötä varsin epätodennäköisten kumppanien eli kristillisten kanssa ja liitto on jo ehditty ristiä "epäpyhäksi allianssiksi". Eiköhän vain kommunistitkin sulautettaisi osaksi "tätä maailmaa" jos vaikka Peitsamo tai Hakanen sattuisivatkin läpi menemään, ja he integroituisivat osaksi sitä samaa vasemmistolaista viitekehystä, joka jo nyt vaikuttaa eduskunnassa, eli lähimmät työtoverit löytyisivät Vasemmistoliiton vasemmistosta eli Tennilästä ja Laaksosta. Ja kyllä SKP:nkin sisälle syntyisi eri linjoja ja alkaisi toveruus rakoilla eri kysymyksissä kuten nyt Vasemmistoliitossa.
Nyt SKP on vielä niin pieni ja tietyllä tavalla nostalgiallaan niin houkutteleva puolue, että se on varsin yhtenäinen. Mutta jos se menestystä alkaa saavuttaa, niin samanlaista itsekeskustelun se ennen pitkää aloittaa kuin Vasemmistoliittokin, uskokaa pois.
Vai joksikin vallankumoukselliseksi tässä ihan oikeasti pitäisi ryhtyä vai, ja kaivaa vanhat maolippikset jostain kaapeista?
tai miten vasemmistolaisia aatteita voisi jotenkin älykkäästi liittää yhteiskuntaan?
Kaksi hyvää kysymystä.
Täytyy myöntää, etten ole niin täysin syvällisen perehtynyt politiikkaan, että osaisin antaa mitään maailman syväluotaisimpia vastauksia, mutta ainakin näistä linkeistä löydän jonkinlaista päänavausta noille kahdelle kysymykselle, eli mitä se voisi tarkoittaa (määrittely ja pohdinta on käynnissä).
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/arkisto/536.html
Ja muita hyviä vasemmistolaisuuden pohdintalinkkejä on ketjun aloitusviestissä. Ja puolueohjelmista löytyy myös rajanvetoa ja määritelmää:
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi/ohjelmat.html
Ainakin kommunistien vallankumouslinkkeihin verrattuna noista löytää paremmin itse itsensä.
Itse miellän vasemmistolaisuuden arvoihin sitoutuneeksi sosialismiksi, hyvinvointivaltion rakenteiden kannattamiseksi, myönteisenä suhtautumisena rauhanliikkeen perintöön (vaikka olenkin itse käynyt armeijan), globalisaatiokritiikkinä ja ihmisarvoa ja yksilöllisyyttä kunnioittavana humanistisena politiikkana. Mietipä vaikka millaista työsuojaturvatonta irtisanomispolitiikkaa joku Lidl harrastaa.
Eri asia taas on, onko Vasemmistoliitto pystynyt toteuttamaan noita arvoja 90-luvun koventuneessa kilpailuyhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ainakin itse pystyn nuo arvot allekirjoittamaan ja äänestämään sellaista Vasemmistoliiton ehdokasta, joka tekee parhaansa noiden arvojen ja asioiden käytännön toteuttamiseen puolueen sisä- ja ulkopuolella.
sen minäkin käsitän vasemmistolaisuudeksi. oikeus toimeentuloon ja asuntoon. opiskelijoille myös taloudellista mahdollisuutta opiskeluun. enemmän panostusta ympäristöön. työmiehelle arvoisensa palkka.
rauhanliikkeet ja glopaalit humaanisuudet jätän vanhoille 70-luvun stasi-kasvateille. niillä ei nykymaailmassa pärjää.
Kyllähän globalisaatiokritiikillä on selkeästi oma paikkansa Vasemmistoliitossa, kuten myös SDP:n vasemmistosiivessä (Halonen, Tuomioja), mm. myös niin Attac-Tuomiojan kuin Vasemmistoliitonkin kannattaessa ns. Tobinin veroa.
Ja rauhanliikkeen perintö ja vaikutus näkyy yhä molemmissa vasemmistopuolueissa, ei siitä mihinkään pääse (mm. demarien oikeusministeri Johannes Koskisen esitykset siviilipalvelusajan lyhentämisestä ja Vasemmistoliiton puoluekokouksen myönteinen kanta siihen). Toki ei rauhanaate kaikkia vasemmistolaisia puhuttele, mutta ei kai sen liene tarkoituskaan, onhan puolueessa myös muita arvoja, jotka ovat tietyille ihmisille enemmän etusijalla (kuten juuri hyvinvointivaltio) Vasemmistonuorissa rauhanaate vaikuttaa hyvin voimakkaana.
Tavallisen ihmisen arvojen korostuminen kovimpia markkinatalouden ihmisarvoa polkevaa talouskilpailua vastaan (juuri esim. Lidl) on niinikään myös olennainen osa vasemmistolaisuutta.
Olennaista onkin se, että vasemmistolaisen työväenliikkeen parhaimman perinnön kanssa käydään rehellistä vuoropuhelua ja suodatetaan siitä työväenlikkeen paras perintö uuden vuosituhannen vasemmistolaisuudeksi. Se vain vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, sekä kykyä sietää puoluetta hännysteleviä vihreitä ja kommunisteja.
kuinka vasemmistolaisia arvoja voisi säilyttää muuttavassa maailmassa. maailma suomen ympärillä muuttuu kokoajan raaemmaksi ja lidlit ja mäkdonaldsit ynnä muut vain rantautuvat suomeen. tuskin kukaan haluaa maata piikkilangalla eristää ja elellä täällä omaa sosialistista elämäänsä tasapuolisen köyhinä kaikki?
ja tuomiojista ja halosista tuli mieleen, mitä helvettiä muiden kaukaisten maiden ongelmat meille kuuluvat? eikö täällä ole veroilla jo rangaistu omaa kansaa. vieläkö lisätään verotaakkaa kehitysmaiden hyväksi?
Ei kai vasemmistolaisuus sentään sisäänpäin kääntynyttä nurkkakuntaisuutta ole? Ainakin näin lyhyellä tähtäimellä voisi nähdä pikemminkin suomalaisessa viitekehyksessä reilua työläisen kohtelua näissä monikansallisissa yrityksissä. Eri asia taas on näiden yhtiöiden mahdollisesti harjoittama moraalisesti kyseenalainen toiminta suomalaisessa sekatalouden puitteissa ja sen torjuminen. Ei ainakaan minun näkövinkkelistäni näiden yhtiöiden rantautuminen Suomeen ole vasemmistolaisittain mitenkään välttämättä raakaa, kyseessä on vain se millaisia arvoja ne taloudellisesti edustavat.
Eikä tuo mainitsemani Tobinin vero nyt mikään erityisen kummoinen taakka tai rangaistus olisi, katso vaikka tästä:
http://www.attac.kaapeli.fi/doc/esitteet/tobinb0504
Kyllähän vasemmistolaisuutta näyttäisi olevan myös jonkinlainen "unelma", halu auttaa muita maita kohti parempaa ja tasa-arvoisempaa kehitystä, ei vain nurkkakuntaista käpertymistä omaan maahan. Avuntarjoamista apua pyytävälle. Juuri siihen se globalisaatiokritiikikin ilmeisesti pohjaa. Ja antoivathan suomalaisetkin juuri Aasian suurtulvan uhreille enemmän rahaa kuin mitä Suomen vuotuinen kehitysapu vuodessa on! Kyllä selkeästi kaukaistenkin maiden asiat meitä liikuttaa, varsinkin jos omiakin sattuu mukana olemaan.
Totta kai veroista jatkuvasti nupistaan, mutta juuri niillähän sitä hyvinvointiyhteiskuntaa ylläpidetään. En minä ainakaan kannata mitään laajamittaista veroalea - minä pidän korkealuokkaisista palveluista.
minä uskon vain ja ainoastaan suomalaisten oikeuteen nauttia suomalaisesta hyvinvointivaltiosta. en muiden vaikka minäkin annoin avustuksen aasiaan.
minun näkemyksen mukaan yhteiskunnan tulee auttaa heikkoja ja vähätuloisia. se ei kuitenkaan tarkoita kaiken oma-aloitteellisuuden poistoa yksilöiltä ja valtion velvollisuudesta pyyhkiä jokaisen perse. palveluja tarvitaan ja niiden eteen pitää maksaa veroja. mutta verot vievät jo nyt työmieheltä ainakin neljäsosan palkasta. monasti kolmasosan. se on aikamoinen summa palveluiden eteen. ehkä verotuloja voisi jakaa vähän toimivimmasti? ei kaikkea tarvitsisi valtion pussista (lue meidän) jakaa.
näistä lidleistä en tiedä sen enemmän kuin, että kyllähän niidenkin pitäisi toimia suomalaisen työlakisäädännön puitteissa. jos näin ei ole, jossain mättää.
Ei toisten ihmisten tukeminen ole minun mielestäni kovinkaan paljon pois omasta hyvinvoinnistamme.
Toisaalta näinä poliittisen konsensuksen ja linjattomuuden aikoina on politiikka pitkälti mielikuvien politiikkaa. Yhtenäisen maailmantalouden sanellessa sääntöjä sitoutuvat ihmiset mielikuviin, jollainen vasemmistolaisuuskin varmasti useimmille on. Tämän vasemmistolaisen mielikuvan horjuvuus ja määrittelemättömyys ja jonkinlainen sekavuus voi saada ihmisiä kaikkoamaan puolueesta. Kyllähän kommunistitkin ovat jo vähäisestä medianäkyvyydestään huolimatta onnistuneet luomaan jonkinlaisia mielikuvia "uudesta ihmiskasvoisesta kommunismista", mutta kyllä tuo alkuosan vallankumouslinkki puhuu puolestaan. Siksi juuri tuollaiset monipuoliset debatit vasemmistolaisuudesta ja sen erilaisista käytännön mahdollisuuksista ovatkin niin tärkeitä ja hyödyllisiä. Juuri nyt niille on aivan selkeä tilaus.
Minä taas toisaalta pidän arvossa sellaista asiaa, että jokainen saa sellaista työtä, mitä itse arvostaa ja haluaa kuitenkin aina suhteissa kykyihin ja koulutukseen, ei kuitenkaan ihan mitä tahansa. Tehty työ kuitenkin määrittelee aika pitkälle meitä ihmisinä elämämme loppuun asti, eikä työttömänä lorviminen mitään parasta elämää ole, vaikka kaikki eivät sitä omasta tahdosta olekaan. Esim. kesätöitä hakevat opiskelijat saavat täyttää jotain puolisataa työhakemusta yhdessä kuukaudessa, eikä siltikään tule kuin välttämättä kuin muutama laimea haastattelu, kun kaikki kuitenkin menevät suhteilla töihin. Oma-aloitteellisuuskaan kun ei aina riitä, ja on hyvä jos on se perseenpyyhkijäkin olemassa. Nämä asiat kuitenkin lienevät ehkä enemmän yksilökohtaisia, en oikein usko että mitään suurta "kivaa olla työttömänä"-linjaa on menoillaan.
Verotulojen jakamiseen en ota kantaa, kun en ole niihin kauhean perehtynyt.
Ja Lidlistä voin sanoa sen verran, että se mm. on harrastanut varsin kyseenalaista politiikkaa mm. irtisanoessaan vailla minkäänlaisia perusteluja uusia työläisiä ennen ns. "koeajan" päättymistä, jolloin uudet työläiset ovat tavallaan sopeutuneet yritykseen ja heille pitäisi alkaa maksaa tavallista palkkaa ns. totuttelemisen jälkeen. Näitä nuoria palkattuja työntekijöitä siis käytetään silmänräpäyksittäin ja potkaistaan pihalle. Luin juuri jutun tästä eräältä nettisaitilta. Yhteyksiä voi löytää mm. amerikkalaisiin globaaleihin suuryrityksiin, jotka kohtelevat työläisiä juuri tällä tavalla.
Kyllähän vasemmistolaisuus voisi vastustaa tällaisen työkulttuurin ja globalisaation Suomeen leviämistä, ei yrityksiä sinänsä, vai mitä?
kuten jouduin kerran vihaiselle aviomiehelle selittämään; eli jos me henkisesti ja vapaaehtoisin keräystalkoin kehitysmaita autamme, se on oikein ja kukin omantuntonsa mukaan osallistukoon. mutta jos tukeminen tapahtuu työmiehen selkänahasta, se on meidän hyvinvoinnista pois.
enkä usko ihmisillä hirveästi negatiivisia mielikuvia vasemmistolaisuudesta olevan. kommunismista on ja siksi ei kommunismia suomessa ikinä hyväksytä.
jokaisella pitäisi myös olla oikeus työntekoon. se olisi kapitalistien etu siinä kuin työläistenkin. kuitenkin kaikkien oikeus tehdä sellaista työtä kuin haluaisi on pilvilinnojen rakentelua. kaunis ajatus vailla realismin häivää. joku siinä onnistuu, useimmat eivät. koulutuksella, työkokemuksella ja oma-aloitteellisuudellaan voi asiaan jonkunverran vaikuttaa. mutta kunhan nyt jokainen työllään toimeentulee ja vapaa-ajallaan sitten pystyy itsensä toteuttamiset kustantamaan.
ja tämän lidlin tapaista "työkulttuuria" pitäisi jokaisen puolueen vastustaa. ulkomaalaiset yritykset ovat minun puolesta tervetulleet suomeen mutta pelatkoon suomalaisilla säännöillä. jos ei muu auta, käytetään omia keinojamme ja jätetään niiden halvat kaljat boikottiin ja haetaan valintatalosta saunakaljat.
Jokainen antakoon yhteisvastuun ja oman harkintansa mukaan. Tarja Halostahan on nyt viime aikoina moitittu pilvilinnojen rakentelusta ja Suomen kansallisten etujen unohtamisesta maailmaa syleilevien globaalien etujen nimessä. Mutta toisaalta Eero Heinäluoma puolusti häntä melko osuvasti: "Politiikka on toisaalta myös sitä maailmanparantamista, ei pelkkää oman navan kaivelua."
Arvo "Kaikkien oikeus tehdä sellaista työtä kuin haluaa" on juuri se arvo, johon olisi pyrittäväkin, realisoimaan se, mitä pidetään pilvilinnan rakentamisena. Se pilvilinna, joka juuri tulisikin pyrkiä realisoimaan, se arvo ja ihanne jota kohti pyrkiä, että mahdollisimman moni sen elämässään saavuttaisi.
Juuri Vasemmistoliitossa on paljon sitä terveellä tavalla hullua maailmanparantamisintoa, joka muodostaa mielestäni hyvän vastakohdan kapitalismin pimeimmille puolille, taloudellisen tuottavuuden maksimointiin inhimillisen hyvinvoinnin kustannuksella.
Ja kuka tietää, millaiseen työkulttuuriin ollaan Suomessa siirtymässä? Mm. monet nuoret työntekijät ovat tietämättömiä oikeuksistaan ja järjestymismahdollisuuksistaan työpaikoilla, ja jotkut työnantajat eivät ota puhetta järjestäytymisestä kuuleviin korviinsa, "vanhakantaisena höpinänä" taloudellisen välttämättömyyden edessä. Ja kuka tietää miten eri puolueet noihin uutta kulttuuria soveltaviin yrityksiin suhtautuvat..?
"Kaikilla on oikeus tehdä sellaista työtä kuin haluaa" ei tarkoita, että "kaikilla on oikeus valita palkkatyönsä"
jossa jokaisella on oikeus tavoitella sellaista onnea kuin itse haluaa. huomaatko, vähän niinkuin amerikassa mutta ei läheskään tarpeeksi.
tarja halosta nyt voisi moittia paljon muustakin, kuten suomalaisen puolustuksen alasajamisesta mutta ei nyt haukuta presidenttiä. epäisänmaallista.
Heinäluomasta senverran, ettei vielä taidakaan täyttää Lipposen saappaita. toivottavasti Paavo jatkaa vielä.
jos "kaikkien oikeus tehdä sellaista työtä kuin haluaa" on se arvo, jonka haluat realisoida, siitä vaan. ihmisellä pitää olla unelmia. mutta jos huonosti käy, älä pety liikaa. pääasia että intoa riittää. se on hyvä asia. minä olen saanut realistisen kasvatuksen, joten en tuollaisia edes kuvittele.
ja tulevaisuudesta me emme paljon tiedä. jää nähtäväksi. monet tämänkin palstan kirjoittajista eivät ikinä olisi uskoneet NL:n romahtavan.
...
Ilmeisesti tarkoitamme hieman eri asioita? Kyllähän tietysti "onnen tavoittelu" on arvo sekin sinänsä, mutta... Toisaalta, koitapa joskus lainata kirjastosta sellainen kirja kuin
jos olet todellakin onnistunut saavuttamaan sen aseman ja paikan, mistä olet unelmoinutkin. harvat siihen pystyvät. ehkä onkin hyvä ajaa sellaista politiikkaa, että kaikilla on hyvä ja rauhallinen olla. mutta sanonta menee jotenkin näin, että kun yhdelle antaa, se on toiselta pois.
täytyypä lainata se nälkäkirja ja lukaista. en minäkään bushin amerikkaa ihannoi. minulla on mielessä se sotien jälkeinen ja kylmän sodan aikainen "amerikkalainen unelma". ehkä sekin on enemmän mielikuva kuin realismia. USA:n itsenäisyysjulistus on kyllä komeata tekstiä.
ja halosesta puhuessa viittasin juuri miinakantaan enkä ymmärrä miksi pitäisi muiden perässä tässä juosta. muulla euroopalla ei venäläisten kanssa ole toistatuhatta kilometriä maarajaa. tämäkin käy maalle miinoja kalliimmaksi kun kehitetään korvaavia järjestelmiä. no, ehkä lopputulos on vielä kansan mieleen.
minäkin sentään vielä viime kunnallisvaaleissa äänestin vasemmistoliiton edustajaa.
Kiitos Sinulle.
:)
Katsotaan miten Vasemmistoliiton käy.
t.i.ruskeepaa 13.2.2005:
Kaikilla on oikeus tehdä sellaista työtä kuin haluaa" ei tarkoita, että "kaikilla on oikeus valita palkkatyönsä"
Mitä ihmeellistä tässä on, näihän se on jo tänään. Kallella on oikeus toimia vaikka Nokian pääjohtajana jos hän niin haluaa mutta Kalle ei voi valitettavasti valita sitä työtä. Mutta jos vastoin kaikkia odotuksia sitä duunia Kallelle tarjottaisiin niin hänellä on oikeus valita se niin halutessaan.
Oletko tullut järkiisi ja lopettanut sepostukset aiheesta "jokainen tekee mitä haluaa, jos nyt yleensä haluaa tehdä jotakin" ja ymmärrät työn tärkeyden hyvinvointia luotaessa?
/Kalle, joka ihmettelee sheriffin viestiä
Kommunistisella nuorisoliitolla ei taida olla paljon sanomista SKP:n asioihin ja toisinpäin, sen verran näyttävät olevan eri linjoilla.
No mutta eikö se kommunistinen vallankumous juuri ole kommunistisen puolueen olemassaolon tarkoitus? Eli suomalaisen sekatalousjärjestelmän ja- monipuoluejärjestelmän muuttaminen yksipuoluejärjestelmäksi- ja kapitalistisen järjestelmän hävittäminen?
Mikä sitten on SKP:n linja? Yhteistyön tekeminen muiden puolueiden kanssa niin, että yhteiskunta ikäänkuin itsestään "luisuisi" kommunistiseksi? Eikö KomNL kuitenkin toimi SKP:n puitteissa? Kyllä nuo KomNL:n teemat sen verran breezhenviläistä pysähtyneisyyden aikaa edustavat, että olisi todella mielenkiintoista kuulla, mikä sitten on SKP:n linja, jos SKP ja KomNL ovat tosiaan NIIN ERI linjoilla.
Jos nuoriso-osasto on jo valmiiksi noin dogmaattinen ja tekee miltei mieli sanoa stalinistinen linjaltaan, niin mikä on tämän harmaantuneiden SKP:n piiriveteraaniaktiivien nykyinen linja? Vallankumous vai ei?
Taitaa olla jo SKP:ssäkin jonkinlaisia pieniä hajaantumisen murtumia nähtävissä ja erilaisia linjoja? Tai johtuuko yhtenäisyys siitä, että nämä vanhat järjestöaktiivit ovat tosiasiassa yhtä dogmaattisia kuin nuoretkin, mutta huolissaan pikemminkin siitä, että nämä nuoret sen niin selkeästi näyttävät?
Niin, voisiko?
uusorjuutta.