Sain tässä kuussa diagnoosin rintasyövästä ja ens viikolla on leikkaus. Olen aina sanonut, että kestän mitä vain mutta en lapsiin tai lapsenlapsiin kohdistuvia sairastumisia tms. Sain eilen tietää, että pienimmällä lapsenlapsella on jotain vakavaa ja hän on saanut lähetteen tutkimuksiin Lastenklinikalle.
Maailmani romahti ja minun pitäisi kerätä voimia tulevaan leikkaukseen ja mahdollisiin hoitoihin.
Tää ei voi olla totra
Syöpäläinen62
5
281
Vastaukset 5
- Täällä_myös
Kaksi vuotta syöpäleikkauksen ja -hoitojen kanssa taistelleena ovat hoitoyksiköt tulleet varsin tutuiksi. Ensimmäinen lääkärin antama diagnoosi. Syöpä tuli kuin isku metrin halolla. Ensin sitä ei ymmärtänyt ja sitten alkoi sisäistäminen ja heti hoitosuunnittelu ja toimenpiteiden valikoiminen. Minulle sattui mahtava, sympaattinen ja asiallinen lääkäri, joka vastaa kokonaisuudesta. Koko hoitoketju on ollut täynnä hienoja hoitajia ja lääkäreitä ja olen siitä palautettakin antanut. Kaikesta positiivisesta huolimatta sana syöpä on vieläkin mielessä vain taustalla: en voi uskoa tätä omalle kohdalleni. Tämä ei voi olla totta! Minulle, joka on elänyt "riskitöntä" elämää. Olin suunnitellut kaikenlaista juuri eläkkeelle siirtyneenä. Ja nyt tämä. Minullakin on lapsenlapsia, niin ihania söpöläisiä, joiden elämässä olen ollut erityisen aktiivisesti mukana syntymästään asti. Onneksi.
Nyt odottelen hoitojen tuloksia. Jännittää todella paljon. Ennen niin ulospäin suuntautuneena minulle oli yllätys, kuinka maailmani pieneni, kuinka helposti pienensin maailmaani ja tuttavapiirini supistui ihan omien toimieni vuoksi. Jopa parisuhde kaventui arkiseksi keskusteluksi ruuasta, siivoustarpeesta, saunavuoroista jne. Koskaan en kuvitellut, että noin voisi käydä. Kai se on jotenkin motivaation kuihtumisesta johtuvaa.
Mutta kaikesta huolimatta, elämä on silti ihanaa, ehkä tärkeämpää kuin ennnen diagnoosia. Asioiden tärkeysjärjestys vain muuttui hetkessä ja kai tämä vaihe on väliaikainen. Ainakin niin toivon ja uskon. Tämä sopeutuminen uuteen on vain niin paskamaisen vaikeaa.
Kaikkien vaivojeni kanssa kuljetan sinua ajatuksissani, toivoen parasta ja toivoen voimia kaiken keskellä. Eniten sitä positiivista elämänasennetta, jota hoitava lääkärinikin aina painottaa. Tukihenkilöäkin kannattaa miettiä ainakin synkimmän alkuvaiheen aikana. Syöpäyhdistykset koordinoivat sitä toimintaa.
Kevätaurinko nousee yhä korkeammalle ja luonto alkaa herätä kylmästä koomastaan. Niin pyrin itsekin nousemaan ja katsomaan kohti uutta elämänvaihetta. Tsemppiä sinulle tuntematon kohtalotoveri!!!- Syöpäläinen62
Kiitos sinulle - täällä myös...Niin kyllähän minä itseni aika lailla nyt unohdin tämän syövän kanssa mutta tuo pieni lapsenlapseni mietityttää. Oma sairauteni tuntuu niin mitättömältä rakkaan lapsenlapseni sairauden rinnalla. Mitä se sitten onkaan. Ylihuomenna Lastenklinikalle menee pieni tutkimuksiin.
Minä olen onnekas kun lapseni perheineen asuvat tässä lähellä, käyvät ja huolehtivat ihan turhaanki. Itse selviän sairauteni kanssa vaikka olenkin vasta alussa tätä hoitopolkua. Minulla on niin paljon rakkautta ympärillä. - Täällä_myös
Syöpäläinen62 kirjoitti:
Kiitos sinulle - täällä myös...Niin kyllähän minä itseni aika lailla nyt unohdin tämän syövän kanssa mutta tuo pieni lapsenlapseni mietityttää. Oma sairauteni tuntuu niin mitättömältä rakkaan lapsenlapseni sairauden rinnalla. Mitä se sitten onkaan. Ylihuomenna Lastenklinikalle menee pieni tutkimuksiin.
Minä olen onnekas kun lapseni perheineen asuvat tässä lähellä, käyvät ja huolehtivat ihan turhaanki. Itse selviän sairauteni kanssa vaikka olenkin vasta alussa tätä hoitopolkua. Minulla on niin paljon rakkautta ympärillä.Polkua on taas tullut kuljettua tovi eteenpäin ja valoa näkyy tunnelin päässä. Nyt on hoitojeni tulokset tulleet ja lääkäri totesi kaiken olevan ihan kunnossa. Voi mikä helpotus. Toki tämän kanssa on elettävä puolivuosijaksoissa, jolloin tehdään uudet testit ja jännitetään tuloksia. - Mutta mikä ihana uutinen tuli ihan samaan yhteyteen. Vuodenvaihteessa saan taas pitää sylissäni uutta, jo toista lapsenlapsenlastani. Ensimmäisen kanssa on tosin jotain ongelmia, joista ei tässä tarkemmin. Elämään siis mahtuu iloja ja suruja. Toivon, että sinun ja läheistesi kohdallakin on tapahtunut hyvää edistystä. Kevätaurinko alkaa nousta yhä korkeammalle ja lämpö nostaa mielialaa. Tänään oli mahtavaa nauttia auringon säteistä ja tehdä pieniä askareita pihassa.
- Toivorikas.lukija
Nyt pahin on eletty. Miten voit? Miten voi lapsenlapsi.
Toivottavasti pahimmat huolet ovat olleet aiheettomia.
Kaikki kevääseen päin! - karmakoseon
Niinkuin usein tällä palstalla olet sanonut muille, niin nyt voin sanoa sinulle: kannattaisi katsoa peiliin. Sieltä se vastaus löytyy kaikkeen. Ninhän itse olet toitottanut.
Oliko elämäntavat terveelliset, syöpään sairastumista ehkäisevät, vaiko oletko kovasti ylipainoinen, jolloin on riski sairastua syöpään? Oletko miettinyt, onko karmalla osuutta asiaan? Se, miten olet täälläkin muita haukkunut, voi kostautua sinulle(kkin) mitä kummallisimmilla tavoilla. Mites henkinen puoli, katkerat, toisia haukkuvat ihmiset elävät jatkuvassa stressissä jolloin se lisää riskiä sairastua syöpään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???411877Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha7101270- 991011
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk88894- 102888
- 62716
- 32612
Olinko yhden viestin arvoinen?
Sen verran olit valmis panostamaan ja selvittämään umpisolmuja. Kukkuluuruu vaan sinullekin mies.68518Kuka om uusi kylän mies?
Ajelee polkupyörällä. Vaalea, melkein kalju. Ilmestyi katukuvaan tänä kesänä. Viettää aikaa kauppojen tuulikaapeissa. Ku12505- 78501