Rakkaus on jotain sellaista, joka on aina puuttunut elämästäni. On jotenkin hassua tietää, että tulen aina olemaan yksin. En voi koskaan kohdata ihmistä, jonka kanssa ihastuksen ja rakastumisen tunteet olisivat molemminpuoleisia. Surullista. Yleensä elämässä moniin asioihin on ratkaisu, mutta tähän ongelmaan ratkaisua ei ole. On vain tehtävä surutyötä asian hyväksymisen kanssa ja yritettävä etsiä elämään muuta sisältöä ja merkitystä.
Tänään suren sitä, ettei kovasta yrittämisestä ja etsimisestä huolimatta vierelläni ole ketään.
Suren sitä, että olen joutunut sanomaan "kiitos ei" ihmisille, jotka ovat nähneet mussa jotain kiinnostavaa, mutta joita kohtaan en itse ole tuntenut yhtään mitään. Toivottavasti he kaikki löytävät rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voivat elää onnellisina ja rakastettuina.
Suren sitä, että aina ja joka kerta ihastun ihmisiin, joiden kanssa tunteet eivät kohtaa.
Suren, sillä olen oppinut, että tuntiessani ihmistä kohtaan ihastusta, tunne ei koskaan ole molemminpuoleinen.
Suren, sillä tiedän ulkonäössäni olevan erään synnynnäisen vian, jonka vuoksi ihmiset pitävät minua oudon/ruman näköisenä.
Tänään suren, koska en enää näe toivoa.
En koskaan löytänyt enkä saanut kokea rakkautta tässä elämässä. Niin musertavan surullista ymmärtää, että mun on kuljettava koko elämä yksin.
Tänään suren sitä, ettei kovasta yrittämisestä ja etsimisestä huolimatta vierelläni ole ketään.
Suren sitä, että olen joutunut sanomaan "kiitos ei" ihmisille, jotka ovat nähneet mussa jotain kiinnostavaa, mutta joita kohtaan en itse ole tuntenut yhtään mitään. Toivottavasti he kaikki löytävät rinnalleen ihmisen, jonka kanssa voivat elää onnellisina ja rakastettuina.
Suren sitä, että aina ja joka kerta ihastun ihmisiin, joiden kanssa tunteet eivät kohtaa.
Suren, sillä olen oppinut, että tuntiessani ihmistä kohtaan ihastusta, tunne ei koskaan ole molemminpuoleinen.
Suren, sillä tiedän ulkonäössäni olevan erään synnynnäisen vian, jonka vuoksi ihmiset pitävät minua oudon/ruman näköisenä.
Tänään suren, koska en enää näe toivoa.
En koskaan löytänyt enkä saanut kokea rakkautta tässä elämässä. Niin musertavan surullista ymmärtää, että mun on kuljettava koko elämä yksin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se on hei tasapainoista, mikään ei suuremmin liikuta. Olla ystävällinen muille ja tarttua tilaisuuksiin ja vaikkei tunne aina olisikaan molemminpuolinen niin olishan siinä haastekin, jos vaikka jonkun varatun kanssa katsois miten käy. Me ihmiset kuitenkin pariudutaan elämän aikana useita kertoja ja jokainen kantakoon itse vastuun itsestään ja omista ratkaisuistaan.
Mulla on sama! Onkohan kellään ratkaisua siihen miksi aina ihastuu yksipuolisesti ja, kun muut ihastuu minuun, niin en ole kiinnostunut, enkä halua mitään ilman tunteita.
Itsellä se voi johtua traumasta ja pelosta, vaikka järjellisesti ajatellen haluaisinkin löytää kumppanin ihmisestä, sukupuolellakaan ei ole väliä. Pelko miehiä kohtaan toki voi alitajuisesti vaikuttaa. Raiskaus jättää ison näkymättömän jäljen. En tiedä onko minullakaan toivoa löytää ikinä parisuhdetta.
Toivon ketjun aloittajalle vielä onnea rakkauteen. Jospa sä löytäisit vielä sen.
Lohdutuksen sinulle pieni tarina, jottei menetä toivoa.
Oli eräs kyttyrä selkäinen mies, joka ihastu/rakastu kauniiseen tyttöön/naiseen.
Hän yritti kovasti tavoitella kyseistä tyttöä, mutta tyttö oli hyvin vastahankainen
Ja vältteli miestä, Kerran mies lähesty ja pyrki puhumaan tytölle, ja tyttö väitteli
Mies sanoi: Uskotko että parit luodaan taivaassa. Tyttö myönsi.
Mies jatkoi; kun Jumala ilmoitti minulle puolisoni,
Hän sanoi, .... mutta hänellä on kyttyrä,
minä sanoin; Anna hänen olla kaunis ja anna minulle kyttyrä.
Tarinan lukemisesta aikaa, joten jos joskus kuulet tarinan hieman erilaisena,
Niin ymmärrät etten ihan tarkasti kaikkia yksityiskohdan kohtia muista enää,
Mutta kaunis tarina,
SiILLÄ he menivät naimisiin ja naisesta tuli hyvä ja uskollinen puoliso miehelleen.
Tiedän tunteen... Meitä on muitakin saman kokeneita.