Kertokaa asiallisia vinkkejä

Asiat vellovat, koska et tee päätöksiä. Kertomasi perusteella ei tarvitse olla ruudinkeksijä kertoakseen sinulle, että laivasi on uppoamassa. Menetät koko hoidon lasta myöten, jollet tee aikuisena aikuisen vastuulla olevia päätöksiä. Lemppaa äijä pihalle ja hae halvempi asunto. Senkään jälkeen ei elämäsi mitään hääppöistä ole mutta ehkä juuri ja juuri pystyt elämään. Jos tuhlaat niin laita lottorivi.

Lapsenkaan takia ei kannata tuhota omaa elämäänsä eikä elättää toista työkyvytöntä. Ota ero niin pääset hoitamaan omat asiasi kuntoon. Parhaassa tapauksessa mieskin herää silloin tekemään jotakin.

Olen eroa miettinyt useaan otteeseen. Lapsi pystyy harrastamaan ja saa ruokaa ja hänellä kavereita. Koulussa menestyvä. Kuten sanoin että lapsi etusijalla. Ja puuhastelen lapseni kanssa kaikenmoista joten siinä murheet unohtuu mutta ahdistus heti alkaa kun lapsi menee nukkumaan tai on koulussa. Olin jo töihin menossa vaikka sairaslomaa vielä 2kk. Siihen mies totesi että et voi, koska hän saa pian jotain työtä. Ajattelin että soitan kelalle, diakonille jos saisi etes lainaan laskujen verran jonka maksan erissä takaisin. Onneksi minulla ei ole mitään yhteyksiä miehen firmaan. Talokin on minun nimillä ja lainan itse siitä hoidan. Mies on aiemmin maksanut muut talouden laskut.

Mitä sä täällä kirjottelet meidän asioista?? Voi jukra nyt kyllä riitti

Mitä oikein pelkäät? Käykö se mies nyrkein kimppuusi, jos haet apua ulkopuolelta? Jos et itse osaa hakeutua lapsesi kanssa turvakotiin, pyydä että joku läheisesi tekee teistä sossuun lastensuojeluilmoituksen. Jos menet töihin, olet elatusvelvollinen niin miehestäsi kuin lapsestasikin ja kaikki nämä laskut, jotka ovat sinun nimelläsi, on sinun myös maksettava. Jos nyt taikaiskusta miehesi firma saisi töitä, menevät ne rahat firman pystyssäpitämiseen, eikä sinulle tipu perheen elatukseen pennin soikiota.
Avun hakematta jättäminen on häpeä.

Mies ei ole väkivaltainen joten ei turvakotiin tarvitse lähteä eikä lastensuojelu ilmoituksia tehdä kenenkään. Jokaisella meistä varmasti on jossain vaiheessa elämää kriisi tilanteita. Niinku minulla nyt pitkä sairasloma joka sekoitti kaiken.
Tänään otin puhelimen käteeni ja soitin diakoniatoimistoon ja kerroin tilanteen mikä se on. Huomenna menen sinne ja katsomme kokonaisarvion ja katsomme kuinka lasku asiat hoituu. Kirkko voi kuulemma hädän hetkellä auttaa taloudellisesti ainoastaan kerran, riippuen seurakunnasta. Todella ymmärtäväinen ja ammattitaitoinen nainen ja helpotti kun sain asiasta jutella.

No sittenhän se tt-hakemus tehdään. Huomenna olen viisaampi. Ei lapsen elatus ole vaarassa. Sanoinhan jo alussa että ruokaa riittää joka päivälle. On harrastus joka on maksettu ja kavereita paljon. Huom! Lapsen kavereille tarjoan myös ruuan jos on ruoka aikaan kyläilemässä. Sitten oma aika lapsen kanssa. Kaikkea puuhastelua yhdessä. Ei ole lapsen vika jos sairaslomalla olen. Liukastuin ja jalka paketissa ja se tapahtui vielä työpaikkani pihalla. Joten en koe olevani huono äiti lapselle ja kukaan ei sairasloman vuoksi lasuja tee. Kerran lapsella ei ole hätää! Ja perheessä ei käytetä mitään nautinto aineita.

Ikäviä asioita ovat kun puoliso heittäytyy siivelle ja toiselle osapuolelle kasaantuu sietämätöntä kuormaa arjen asioista. Silloin ei kyllä parisuhdekaan ole kovin ruusuista.

Suosittelen hieman itsepohdintaa siitä, mitä itse elämästäsi haluat. Puolisoasi ei sinun ole pakko elättää jos sieltä suunnalta ei ole näkyvissä panostusta tai edes yritystä yhteisen hyvinvoinnin parantamiseen.

Monen naisen ml. äitini ainoa murhe eron ja itsenäistymisen jälkeen on se, ettei lähtenyt paljon aikaisemmin.

Sain avun diakonilta. Kahdesti siellä kävin ja kerroin tilanteen avoimesti. Pari laskua hoitui. Tänään viimenen käynti. Sain ruokaan lahjakortin kun kaikki tilillä olevani rahat laitoin niihin laskuihin.
Sairaslomani jatkui 2kk. Mies ei päivärahaa hae eikä niitä liitteitä tt-hakemukseen toimita. Kela oli ihmeissään kun soittelin. Eikä töitä ehdi. Olenkin sanonut, että kukaan ei tuu sua kotoa hakemaan. Tietokone pelit tärkeimmät asiat ollut viime viikkoina.
Kohta kai tässä olen samassa suossa kun kuukausia aiemmin. Ois helppoa suhteesta lähteä jos talo ei olisi minun omistuksessa. Ei varmaan täältä mies lähde jos käsken.

Anteeksi,
mutta minkä alan yrittäjän vaimo maksaa kaikki laskut ja asuntolainan sairauspäivärahalla?
Joutuu vielä ruokkimaan naapureiden lapsia ja hakemaan kelan/ kirkon toimeentulotukea luottotiedottomana, kun ns. yrittäjämies vain pelailee kotona?
Lähinnä tulee mieleen matu-taustaiset pienyrittäjät....velkarahalla pyöritetty pikkufirma nurin ja uusi tilalle...tulosta syntyy, kun pakolliset verot, eläkemaksut jätetään maksamatta...

Aloittajalle suosittelisin asuinpaikan ja miehen vaihtoa.
Eroa/ hanki hänelle häätö? Teidän suhteenne ei ole ihan normaali.
Hienoa, että pidät huolta lapsesta!