Saksalainen kenraali Suomen armeijan Päämajassa

Visuri torppaa sodanjälkeiset teoriat ajopuusta ja koskiveneestä, joiden mukaan sotaan olisi jouduttu tahtomattaan tai muuta vaihtoehtoa ei olisi ollut. Sodanjälkeiset kotimaiset muistelmakirjoittajat unohtivat tyystin yli puolivuotisen yhteistyön natsihallinnon kanssa hyökkäyksen valmistelussa.
Saksalla ei ollut mitään sitä vastaan, että Suomi hyökkäisi muutama päivä myöhemmin. Saksan päähyökkäys alkoi 22. kesäkuuta päärintamalla ja loput oli jaksotettu.
Yksi tällainen unohtaja muistelmissaan oli kenraali Heinrichs, joka itse olisi suunnittelemassa Barbarossaa Suomen osalta.
Ulkomailla, lännessäkään, ajopuuteorioita ei ole hyväksytty. Visuri mainitsee englantilaisen Anthony Uptonin ja norjalaistaustaisen amerikkalaisen Hans Peter Krosbyn.
Saksan arkistojen avautuminen on paljastanut Barbarossa-sotasuunnitelman saloja ja Saksan vasalleina sotaan lähteneiden valtioiden toimet, mm. Suomen, Unkarin, Romanian ja Bulgarian.

Visuri alkaa tutkimuksensa kesästä 1940. Saksa valloitti Ranskan, Belgian, Hollannin. Vähän myöhemmin Tanska ja Norja kukistuivat. Natsihallinto turvasi alueensa ja lännestä ja saattoi ryhtyä päätoimeen NL:n sosialismin kukistamiseksi. Periaatteellinen kanta NL:n vastaisesta sodasta syntyi viimeistään tuolloin.
Se on Hitlerin "Mein Kampf" teoksessa päätavoite. Bolsevikkujuutalainen salaliitto ja sosialismi tulisi tuhota. Ajatus ei ollut kaukainen kapitalistiselle maailmalle. Olivathan ne 1920 luvulla interventiosodissa Neuvosto-Venäjän kaatamiseksi. Saksan fasismi pyrki pidemmälle. Se halusi "Uuden Euroopan" saksalaisen fasismin johtamana.
Liittoutuneet syntyivät luonnostaan NL:n ja demokraattisemman kapitalismin kanssa.

Syyskuussa 1940 hallitus hyväksyi saksalaisten "kauttakulun" Norjaan. Se alkoi 22.9.1940. Kauttakulkusopimus oli naamio saksalaisten ryhmittymiselle Pohjois-Suomeen. Saksalaiset insinöörit ja maanmittarit alkoivat tutkia Pohjois-Suomea sotilaalliset näkökohdat korvan takana. Toki Saksan joukkoja kulki Lapin läpi molempiin suuntiin. Saksan Pohjois-Norjan armeijaa huollettiin ja aseistettiin Suomen kautta hyökkäystä varten.
Saksan kannalta Suomi oli strategisesti välttämätön liittolainen hyökkäyksessä NL:n alueille.
1940 lopulla Suomi (Rytin hallitus) yhtyi sotilaallisesti Barbarossaan ja sotavalmistelut alkoivat. On huomattava se seikka jota Visuri ei mainitse. Se on Valkoisen Valpon ja ja Saksan SS:n turvallisuuspalveluiden yhteistyö heti natsien valtaantulon jälkeen kommunistien ja vasemmistolaisten likvidoinnissa ja suunnittelussa kuinka toimitaan tulevan sodan aikana valloitettujen alueiden puhdistamisessa epäsuotavista aineksista.

Kansalle ei kerrottu mitään hyökkäyssuunnitelmista eikä edes kaikille ministereille. Kansaa petettiin propagoimalla mm. kiistoja Petsamon nikkelistä, joka oli tärkeä Saksalle, Suomelle että NL:lle. On muistettava että Neuvosto-Venäjä antoi Suomelle Petsamon lahjaksi Tarton rauhansopimuksessa 1920.

Partacus: On muistettava että Neuvosto-Venäjä antoi Suomelle Petsamon lahjaksi Tarton rauhansopimuksessa 1920

VASTAUS: Vedät langan suoraksi sanalla LAHJAKSI
sana on KOMMUNISTIPROPAGANDAA

Petsamolla on perinteet Aleksanteri 2 ajoilta, patsas Helsingissä
Aleksanteri 2 lupasi sen 1864 ja Lenin toteutti sen 1918 antamalle Petsamon punaisille

Puolalaiset hyökkäsivät täydellä teholla Josef Pilsudskin voittamattomien joukkojen avulla KOMMUNISTIKENRAALEJA VASTAAN JA KARKOTTIVAT LENINISTIT VARSOVASTA
elokuussa 1920 ja PUOLALAISET PÄÄSIVÄT LENINILÄISTEN SELUSTAAN jotka juoksivat sekasorrossa pakoon ja puolaiset saivat punaiset ulos maastaan

Tarton rauha tehtiin lokakuussa 1920 kun Lenin pelkäsi koko Venäjän luiskahtavan käsistään


Puolalaiset AJOIVAT TAKAA LENINISTEJÄ KIOVAAN JA MINSKIIN ASTI JA LOKAKUUSSA 1920 VENÄLÄISTEN OLI ANOTTAVA ARMORAUHAA
JA LOKAKUUSSA 1920 TEHTIIN MYÖS TARTON RAUHA KAUHEISSA OLOISSA VENÄLÄISILLE, KAIKKI OLI TUHOUTUA yli 100 000 venäläistä oli jäänyt sotavangeiksi ja useita armeijoita oli tuhottu Riian rauha tehtiin 1921

Se on LAHJAN TAUSTAIDEA: SUOMI SAI TÄMÄN TAKIA PETSAMON PILSUDSKISTA TULI PUOLAN KANSALLISSANKARI, KIITOS PUOLALAISET PETSAMOSTA,
PUNAISTEN KENRAALI TUHATSEVSKI TELOITETTIIN STALININ UKAASILLA
vuosia myöhemmin


STALIN EI PAKKOTILANTEESSA AINOASTAAN LAHJOITTANU PETSAMOA SUOMELLE
HÄN LAHJOITTI KOKO KARJALAN

STALININ TOIMESTA Suur-Suomi perustettiin 31.3.1940 Laki Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta liittovaltion Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi Karelo-Finskaja Sovetskaja Sotsialistitsheskaja Respublika

PARTACUS: YMMÄRRÄTKÖ LAINKAAN TÄLLAISTEN SUURUUDENHULLUJEN STALINOPERAATIOITTEN PELOTTAVAN SUOMALAISIA IHAN ILMAN HITLERIÄ JA SAKSAA kun vieressä on suuruudenhulluudessa seilaava 130 miljoonainen kommunistikansa uhkaamassa kolmimiljoonaista suomalaiskansaa hulluilla karjalan luovuttamisilla?


PARTACUS:
Miten tuo sotahistorian tuntemus on? Luetko paljon niitä yleisesti vai lumoudutko yhdestä kirjasta josta sitten kirjoittelet tänne?

Voi, voi, kun olisikin ollut tuo saksalaisapu suomalaisilla jo 1939 alkaen.
Mutta siiloinhan saksalaiset olivat venäläisten kanssa liitto suhteessa, 23.08.1939 itsensä Stalinin johtamien neuvottelujen perusteella allekirjoitetun Molotov&Ribbentrop etupiirisopimuksen nojalla.
Silloin 1939 marraskuun viimeisenä päivänä venäläiset pommikoneet aloittivat siviilikaupunki Helsingin pahaa-aavistamattomien ihmisten moukaroinnin pommeillaan jo klo 9.15 aamulla alkaen.
Silloin meillä suomalaisilla ei ollut apua saksalaisista, kun noita pommeja niskaamme otimme ja suuri määrä suomalaisia sai surmansa.

Vastaväittäjät.
Yrittäisitte pysyä aloituksen aiheessa.
Talvisota oli Suur-Suomi aatteelle täydellinen fiasko. Tosin samaa se oli seuraavassakin sodassa. Ei auttanut natsien divisioonat. Suur-Suomi tuli ja meni.

Jaa että saksalainen kenraali oli Suomen armeijan päämajassa v. 1941 ts. 77 vuotta sitten. Tänä aamuna (27.2.2018) Helsingissä oli klo 06.45, - 21 astetta pakkasta. Aikamoisia uutisia molemmat.

iro_seppi 26.2.2018 20:50 Vastaväittäjät.
Yrittäisitte pysyä aloituksen aiheessa. Talvisota oli Suur-Suomi aatteelle täydellinen fiasko. Tosin samaa se oli seuraavassakin sodassa. Ei auttanut natsien divisioonat. Suur-Suomi tuli ja meni.

VASTAUS: Talvisota oli SUUR-SUOMI-AATTEELLE JUHLAA, siitä ei ainoastaan haaveiltu, vaan Suur-Suomi toteutettiin Talvisodan aikana

Ensin Suomen hallitus esitti Terijoella toivomuksen 1.12.1939, että Stalin tekisi Suur-Suomen, jossa Karjala ja Suomi yhdistetään Suomen kansan vuosisataisen toiveen mukaisesti eli "Suomen Kansanhallitus kääntyy Neuvostoliiton hallituksen puoleen ehdottaen solmittavaksi keskinäisavun sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja täytettäväksi Suomen kansan vuosisatainen toive: Karjalan kansan jällen yhdistäminen Suomen kansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon"

Tästä tehtiin sitten todella ripeästi laki ja Suur-Suomi perustettiin 31.3.1940 ELI STALIN LAHJOITTI SUOMELLE KOKO KARJALAN. Laki Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan muuttamisesta liittovaltion Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi Karelo-Finskaja Sovetskaja Sotsialistitsheskaja Respublika

Suomalaiset eivät tietenkään menneet halpaan, vaan yksissä tuumin taistelivat Kremlin rikollisia vastaan Suur-Suomen estämiseksi

Suomen juutalaiset, mustalaiset, saamelaiset, suomalaiset ... taistelivat samassa rintamassa venäläisiä sotarikollisia leninistejä vastaan, esimerkkinä Jonas Jakobson eli Max J:n isä, samoin inkeriläiset virolaiset jne.

onneksiedessilloin 26.2.2018 19:21 Voi, voi, kun olisikin ollut tuo saksalaisapu suomalaisilla jo 1939 alkaen. Mutta siiloinhan saksalaiset olivat venäläisten kanssa liitto suhteessa, 23.08.1939 itsensä Stalinin johtamien neuvottelujen perusteella allekirjoitetun Molotov&Ribbentrop etupiirisopimuksen nojalla

MUSSOLININ HALLITUS KYLLÄ TUKI KOKO AJAN SUOMEA, SEKÄ NLIITON-SAKSAN HYÖKKÄYSTÄ VASTAAN ETTÄ JATKOSODASSA NLIITON HYÖKKÄYSTÄ VASTAAN. Mussolinin hallituksessa oli kaksi ministeriä, joilla oli erityssuhde Suomeen, kulttuuriministeri on kirjoittanut kirjankin Suomesta

Suomalaisten rinnalla leninistisiä rikollisia vastaan taisteli myös Paavi Pius 12, KÄYKÄÄ HÄNEN PATSALLAAN sijaitsee Campo Veranon hautausmaan ulkopuolella Roomassa. Paljolti Mussolinin ja Pius 12 vaikutusta oli, että melkein koko etelä-Amerikka, esimerkkinä Meksiko, tuki Suomea taistelussa leninistien hyökkäystä vastaan

SUUREN MEKSIKON HALLITUS OLI VANHASTAAN BOLSHEVISTIMYÖNTEINEN JA LEVITTI MIELELLÄÄN LENINISTIEN AGITAATIOTA, erityisen vaarallinen presidentti oli kenraali Plutarco Calles, jonka tarkoituksena oli rakentaa Neuvosto-Meksiko

Mutta

Talvisodan aikana Meksikoa johti jo KUUBAKESKUSTELUSSA TAPAAMAMME LAZARRO CARDENAS, joka piti radikaaleista kuten Mussolinista, Kuuban Fulgencio Batistasta, trotskilaisista, Trotskista ...

ja SUOMEN PIENESTÄ VALTIOSTA JOKA TAISTELI HENGESTÄÄN

Lokakuussa 1939 Cardenas lähetti henkilökohtaisen kannustusviestin Suomelle Tukholmaan, jossa Pohjoismaat kokoontuivat. Sitten, leninistien hyökättyä Cardenas kirjoitti suomalaisille itsenäisyyspäivänä 1939 6.12.1939 että on epäloogista ja vastoin ihmisarvoa, että tällaiset ylevät maat kuin Suomi eivät voi nauttia rauhassa edistyksensä ja vapaudenkaipuunsa hedelmistä. Ja että Suomi on joutunut uhriksi hyökkäyksessä ja Meksiko ilmasee Suomelle sydämellisen myötätuntonsa

Cardenas ilmoitti pitävänsä suhteet myös Puolan pakolaishallitukseen, joiden maahan leninistit hyökkäsivät jaettuaan Puolan saksalaisten kanssa

Mojovasti kokoomuslais-persulaiset vastaväittäjät vetävät herneitä nenään valkoisten valheiden kumoutumisen mukana. Meksikokin kuulema tunsi myötätuntoa kun Rytin porukka liittoutui natsien kanssa.....siinä meillä persuhistorian mallinäyte.
Siirrytäänpä asiaan.

Pekka Visuri: Erillissotamyytti murtuu
https://www.youtube.com/watch?v=dDYVrMnxqoI

Suomen ulkopolitiikan päämäärät osuivat yhteen Saksan natsihallinnon kanssa ja jossa omana erillistavoitteena oli saada "mahtavien Saksan asevoimien rinnalla" Suomi suureksi aina Kuolan niemimaata myöten. Imperialistinen aluevalloitussota yhtyneenä sosialismin tuohoamisen aatteeseen esti itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä realismin näkemisen.

Visuri esipuheessa: Erfurthin päiväkirja on ainutlaatuinen dokumentti ja samalla dramaattinen kertomus siitä, kuinka alkuvaiheen aurinkoisista päivistä kuljettiin kohti vuoden synkkää loppua.
Sotaromaaneissa jokaisen maan taistelijat ovat kovia ja taitavia, voittavat hävitessäänkin yksittäisen taistelun ja silleen. Ne eivät kerro yleensä sotien syy-yhteyksistä. Omat ovat aina oikeassa!

Kuukausi ehkä kaksi sodan alussa vuonna 1941 oli hurmosvaihe, kunnes Suomenkin kenraalit totesivat että vastassa oli toisenlainen armeija kuin 1939. Syksyä kohti vastustus koveni. NL teki vastahyökkäyksiä Suomenkin rintamalla ja perääntymisiä oli. Saksa koki syksyllä suuria tappioita eikä Barbarossan tavoitteita saavutettu. Erfurth kirjaa metkasti siirtymisestä talvilepoon järjestämään seuraavan kevään hyökkäyksiä kun Moskovan edessä saksalaiset joutuivat perääntymään satoja kilometrejä.
Petsamossa saksalaiset etenivät 30 kilometria ja Murmansk jäi haaveeksi. Muurmannin rata tärkeänä tavoitteena jäi valloittamatta ja läntinen aseapu virtasi Neuvostoliittoon koko sodan ajan.
Erfurthin päiväkirja vuodelta 1941 kuvaa alun hurmion muuttuvan neuvottomuudeksi - kuinka tässä käykään. Eniten se paljastaa avokätisesti ja sumeilematta fasistisen Saksan ja Suomen yhteisestä sotaretkestä Neuvostoliiton tuhoamisesta ja saaliin jakamisesta. Viimeksi mainitusta käytiin neuvottelua puolin ja toisin.
Rytin ja Mannerheimin puheet ja päiväkäskyt sodan alussa olivat raakaa kansan sumuttamista ja valehtelua. Mannerheimin päiväkäskyssä heinäkuulta sentään sanotaan vihdoinkin Suur-Suomen toteutuvan. Se antoi luultavasti suojeluskuntahenkisille uskoa "itäisen saatanan" tuhoutumisesta.

Yhteys nykyaikaan.
Suomi on edelleen sotatilanteessa mahdollinen kauttakulkumaa vieraille sotavoimille itään. Suomen tulisi torpata natoyhteistyö ja seisoa omilla jaloillaan. Vastaavasti emme tarvitse liittoa Venäjän kanssa sotaan muita maita vastaan.
Jos mainittujen välillä syttyy sota ja Suomi jatkaa natoliittoutumista, maamme on väistämättä kummankin sotaryhmän pommitusten kohteena. Suomi tekisi vapaaehtoisen itsemurhan. Siksi natosopimukset tulee irtisanoa .

ps. Omituista, ettei Iltalehden erikoisnumerot käyttäneet Visurin tutkimusta hyödyksi kertoessaan sodista. Vaikka erikoisnumeroissa jo arvosteltiinkin valkovalheita, ne olisivat voineet asettaa näkösälle dokumentoidut tosiasiat.

Pekka Visurin tutkimus.
Johdanto,
Tietoinen valinta sodan puolesta natsien tukena.

Visuri nojaa liittoutuneiden maiden tutkijoihin. Yhdysvaltalainen tutkija Peter Krosby julkaisi tutkimuksen "Suomen valinta 1941" (1967). Krosby haastatteli ensin kenraaleitamme ja siviilitutkijoitamme kenraali Heinrichsistä lähtien ja kaikilta tuli lausuntoa ettemme voineet mitään. Sitten Krosby lähti kaivelemaan arkistoja ja johtopäätöksenä syntyi näkemys: Suomen johtajat hakeutuivat tietoisesti Saksan mukaan hyökkäykseen Neuvostoliittoon, Suomi valmisteli Saksan johdolla hyökkäystä kuukausia ennen 22.6.1941. Suomi ei ollut missään tapauksessa syytön uhri ja joutunut sen takia puolustussotaan. Krosby kumoaa 1967 Rytin sotapuheen uhriksi joutumisesta 26.6.1941.

Vielä nykyäänkin tietyt piirit pitäytyvät Rytin valheessa vaikka dokumentoitua tietoa oli 1960 luvulla. Heinrich oli Päämajassa keskeisissä tehtävissä suunnitelemassa suomalais-saksalaisen rintaman sotaa Muurmannille ja Leningradin saartamiseksi osana Saksan sotasuunnitelmaa ja tiesi varmasti Rytin puheet valheeksi.

"Jatkosota" oli harkittu sota ja josta johtavat poliitikkomme päättivät. Samoista syistä joiden vuoksi yhdyttiin Saksan sotarintamaan jouduttiin myös talvisotaan. Huomionarvoista on että molempien sotien alla Mannerheim esiintyi sovittelun puolesta, NL:n näkökohtien huomioimisesta mutta yhtyi sitten Rytien ja kumppanien politiikan taakse.

Yhdysvaltalainen tutkija Earl Ziemke "Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945" (1963) selvittää perusteellisesti saksalais-suomalaisen yhteistoiminnan alkuvaiheita 1941 lähteenään AOK Norwegen saksalaisarmeijan arkistot. Oula Silvennoisen tutkimus "Salaiset aseveljet" (2008) kertoo pitkästä valmistelusta pohjoisen, Kainuusta ylöspäin olevan saksalais-suomalaisen rintamaosan sotavalmisteluista, Petsamon luovuttamista saksalaisten joukkojen läpikululle Muurmanskia vastaan ja suomalaisten osuudesta poliittisen vakoilun järjestämiseksi selustassa sekä sotavankien keskuudessa.

Sopimuksista.
Saksan tyyli ei ollut laatia dokumentoituja sopimuksia paitsi 1941 syksyllä yleisluontoinen liittosopimus, Antikomintern sopimus ja johon myös Japani yhtyi. Saksalle riitti neuvottelut sotavalmistelujen järjestämisestä kun sotaan lähdöstä sovittiin (ehkä jo syyskuussa 1940 kauttakulkusopimuksen aikana tai sitäkin ennen.). Sotavalmistelujen neuvottelukokousten pöytäkirjat ovat vakuuttavia todisteita tietoisesta hyökkäyssodan valmistelusta. Niillä oli Rytin hallitusten poliittinen siunaus takana.

Pekka Visurin teokset
Puolustusvoimat kylmässä sodassa : Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945-1961 (1994)
Itämeri: turvallisuuspoliittisia näkemyksiä (1993, toimittanut yhdessä Martti Seppäsen kanssa)
Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan : puolustusperiaatteiden kehitys läntisessä Keski-Euroopassa (1989)
Saksa ja Suomi : pohjoismainen näkökulma Saksan kysymykseen (1992, Tuomas Forsbergin kanssa)
Turvallisuuspolitiikka ja strategia (1997)
Puolustusvoimat itsenäisyyden turvana (1998)
Kosovon Sota (2000)
Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi: arvio syksyn 2001 terrori-iskujen vaikutuksista (2002)
Suomi kylmässä sodassa (2006)
Suomi Rauhanturvaajana 1991–2006 (2006, Charly Salonius-Pasternakin kanssa)
Suomen sota 1808–1809 (2008, Reima T. A. Luodon ja Heikki Talvitien kanssa)
Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2010)
Maailman muutos ja Suomi (2011)
Myrskyn silmässä: Suomi ja uudet kriisit (2011)
Mannerheim ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa (2013)
Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 (2015)
Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo, 2017 ISBN 978-952-291-388-3

Visurin ura armeijassa ja tutkijana
PekkPekka Visuri suoritti varusmiespalveluksen Erillisessä Kranaatinheitinkomppaniassa 1963 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Kadettikoulusta 1966. Upseeriuransa aikana hän palveli muun muassa varusmieskouluttajana Panssarivaunupataljoonassa, Panssariprikaatissa ja myöhemmin esikuntatehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta 1990.

Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana vuosina 1990-2003. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservistä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.

Vuonna 2000 Visuri kirjoitti Kosovon sodasta kirjan, jonka katsottiin kyseenalaistaneen monia yleisiä näkemyksiä sodasta. Vuonna 1997 ilmestynyt Turvallisuuspolitiikka ja strategia on Visurin laatima viisisataasivuinen yleistason perusteos aiheestaan. Visuri on myös suomentanut muutamia saksankielisiä kirjoja. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Visuri

Pekka Visurin tutkimus.
Johdanto,
Tietoinen valinta sodan puolesta natsien tukena.

Siteeraus sivulta 16:
"Erfurthin sotapäiväkirja on aivan ainutlaatuinen dokumentti Suomen ja Saksan sotilasjohdon välisen yhteistyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Sen ymmärtämistä helpottamaan on ollut tarpeen laatia kirjan alkuosaan laajahko tilannekehityksen kuvaus ja selityksiä päiväkirjatekstiin liittyvistä asioista. Sotapäiväkirjan suomennokseen en sen sijaan ole liittänyt ylimääräisiä selityksiä, vaan käännös on tehty alkuperäistekstiä muuttamatta tai täydentämättä. Päiväkirjan dokumenttiarvoa korostaa se, että kirjoittajalla on ollut paras mahdollinen koulutus havaintojen tekemiseen ja sotilasyhteistyön analyysiin. Lisäksi Erfurth oli itse aktiivinen toimija Suomen Päämajassa ja jatkuvasti raportointivelvollinen esimiehilleen Saksan sodanjohdossa. Se pakotti olemaan huolellinen myös muistiinpanojen teossa. Erfurth toimi Saksan ja Suomen sotilasyhteistyön ytimessä ylimpien johtajien välisenä yhdyskenraalina, joten hän todella tiesi mistä kirjoitti."

Erfurth toimi suoraan Hitlerin ja Mannerheimin välissä. Hitler oli Saksassa suvereeni johtaja, Mannerheim oli sitä sodassa mutta osallistui politiikkaankin kuten esim. miekatuppipäiväkäskyssä ja jossa on peräänkuulutti kapitalistiluokan Suur-Suomi aatteen toteutuvan natsien tuella.
Erfurthin päiväkirja kertoo sen mistä suomalaiset "aktiiviset unohtajat" vaikenivat sodan jälkeen.

Parta Cus: On muistettava että Neuvosto-Venäjä antoi Suomelle Petsamon lahjaksi Tarton rauhansopimuksessa 1920

Kysymys: Tarton rauhassa Suomi sai Petsamon vaihtokaupassa kun Lenin-Stalinilla on ongelma: puolalaiset joukot ajoivat venäläisiä takaa ja näiden juoksu lähestyi Minskiä ja Kiovaa, koko Venäjä oli aikeissa sortua, muutama armeija tuhottu ja yli 100 000 venäläistä sotavankeina

Puolan joukkoja johti Puolan kansallissankari Jozef Piłsudski (kolmas kirjain on eräälainen u tai v kuten englannin w "Piusudski")

Miten olisi Parta Cus voisitko esittää Yrjö Hakaselle Helsingin valtuustoon että senaatintorille rakennattaisiin Piłsudskin patsas Aleksanteri 2 viereen, koska Piłsudskin erinomaisen työn - karkoitti venäläiset Puolasta ja aiheutti Stalnissa jne. pakokauhun - ansioista saimme Petsamon Venäjältä?

Silloin meillä olisi symmetrinen tilanne Senaatintorilla

Aleksanteri 2 kohteli suomalaisia hyvin ja puolalaisia huonosti
Piłsudski kohteli suomalaiisa hyvin ja venäläisiä huonosti

Patsaat voitaisiin sijoittaa siten, että venäläiset ja puolalaiset turistit voisivat kumpikin kuvata omiaan niin, että selät olisivat vastakkain ettei synny hämminkiä, jonoa tai käsikähmää

"Riistäjät voidaan kukistaa heti, jos keskuksessa suoritetaan onnistunut kapina tai sotaväki nousee kapinaan. Mutta riistäjää ei voida hävittää kerralla, paitsi ehkä ani harvoissa erikoistapauksissa. Kaikkien tilanherrojen ja kapitalistien omaisuuden pakkoluovutus ei ole isohkossa maassa heti mahdollista. Edelleen, pelkkä pakkoluovutus juridisena tai poliittisena toimenpiteenä ei vielä läheskään ratkaise kysymystä, sillä itse asiassa on pantava pois tilanherrat ja kapitalistit, asiallisesti näiden tilalle on saatava uusi, työväestä muodostettu johto tehtaisiin ja maatiloille" Lenin Proletaarinen vallankumous ja luopio Kautsky loka-marraskuu 1918

Barbarossa.
Saksan hyökkäyssuunnitelma NL:n tuhoamiseksi.

Kun Erfuth saapui Saksan armeijan edustajana Suomeen 13.6.1941 sotasuunnitelma oli valmis. Suomalaisten osuus sotarintamassa oli oli tarkoin määritelty. Erfurth kertoi Mannerheimille hyökkäyksen alkavan n. 10 päivän kuluttua. Suomesta suomalais-saksalaiset joukot olivat ja alkaneet siirtyä "kertausharjoituksina" siirtyä lähtökuoppiin. Mustalta Mereltä Jäämerelle ulottuvan rintaman päähyökkäyssuunnat oli suunniteltu ja paikalliset armeijakuntien esikunnat olivat laatineet sotasuunnitelmat.
Suomen sotasuunnat olivat AOK Norwegenin siirtyminen Petsamoon, josta hyökkäys Muurmanskin valtaamiseksi. Lapin ja Kainuun kohdalta saksalais-suomalainen armeijakunta hyökkäisi Kantalahden, Kiestinginja Sorokan suuntaan tavoitteena Muurmannin rata. Etelässä suomalaiset hyökkäisivät Vienan valtaamiseksi sekä Laatokan itäpuolta Syvärille tavoitteena yhtyä etelästä tuleviin saksalaisiin ja saada Leningrad piiritetyksi. Osana sitä oli työntää venäläiset Kannaksella Rajajoen alapuolelle.
Nämä kaikki olivat suunnitelmissa valmiina ja joukko-osastoja siirrettíin rajan tuntumaan lähtökuoppiin. Saksasta odotettiin merkkiä, milloin sen päävoimat lähtevät Puolan alueelta liikkeelle.
Erfuth avusti Mannerheimia viimeisten päivien aikana Saksasta tulleilla ohjeilla. Hän myös välitti viestiä Suomesta Saksaan.
Sotasuunnitelman karttoja Visurin kirjan sivuilla 65, 79, 90 ja 97. Osassa kartoissa mukana toteutuneet sotaoperaatiot vuonna 1941.

Suomi ei joutunut sotaan. Suomi vietiin fasistisoituneen porvaristomme hurmiossa sotaan omana toiveena saada Suur-Suomi ja joiksi Hitler lupasikin alueita voiton jälkeen.

Mutta Barbarossaa ei kehitetty 13.6.1941 vaan paljon aikaisemmin. Niin myös Rytin hallitus sitoutui Barbarossaan heti sen jälkeen kun Hitler virallisti sen Saksassa, luonnollisesti salassa muulta maailmalta.

Jaaha, kiinnostavaa
olet nyt saanut luettua sivulle sata
"Visurin kirjan sivuilla 65, 79, 90 ja 97"

Varmaan kuulemme lopun oikessa järjestyksessä kun ehdit lukea eli sivut 100 - 300

Oletko varma, että et tunne kirjan loppujuonta?

Me olemme lukeneet tämän jo koulussa mutta ne jotka eivät ole, voivat lukea sen vaikka wikipediasta

KYSYMYS PARTA CUS
Parta Cus: Suomen sotasuunnat olivat AOK Norwegenin siirtyminen Petsamoon, josta hyökkäys Muurmanskin valtaamiseksi.

Kysymys: Miksi Hitler aloitti siirtämällä LIIAN VÄHÄN SOTILAITA VALTAAMAAN PETSAMON?
miksei KAIKKEA NORJASSA OLEVAA KALUSTOA ja miehistöä SIIRRETTY

JOS PARTACUS KYLLÄSTYY JOSTAIN SYYSTÄ JATKAMAAN jota en usko JA NÄIN TEILLE JÄÄ EPÄSELVÄKSI MITEN KÄVI jatkossa

NIIN TÄSSÄ ON mutta vain asiasta todella kiinnostuneille

SUOMEN SOTA POHJOISESSA STALINIA VASTAAN
Täydellinen kuvakirja

http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/hake/index.html

Barbarossa.
Barbarossan päähyökkäyssuunnista kokonaiskuva löytyy sivulta 35. Rintama Mustalta Mereltä Jäämerelle,

Barbarossa edeltävät toimet olivat olematta joutua mannermaalla kahden rintaman väliin. Siksi läntisen Euroopan valtaus 1940 ja jossa Norja strategisena lähtömaana itään suuntauvalle hyökkäykselle pohjoisessa..
Tämän jälkeen avautui mahdollisuus siirtyä pääkohteeseen NL:n kukistamiseksi ja alistamiseksi Saksan protektoraatiksi. Hitlerillä oli kiire NL:n lyömiseksi. USA:ssa voimistui näkemys tukea Englantia. Mikäli NL olisi lyöty, Englanti olisi jäänyt yksin ja luultavasti kukistunut.
Hitler virallisti Barbarossan 18.12.1940 ja jolloin suunnitelmat olivat jo pitkällä. Saman kuukauden aikana Rytin hallitus yhtyi Barbarossaan. Kenraalit Hainrichs ja Talvela kävivät Saksan pääesikunnassa tutustumassa suunnitelmaan ja sopimaan jatkotoimista. Berliinin suurlähettiläs T. Kivimäki on toiminut Rytin hallituksen toiveiden mukaisesti hankkeessa pitkin 1940 syksyä vaikka Visuri ei sitä mainitse. Heinrichs kävi 30.1.1941 Berliinissä keskustelemassa käytännön jatkotoimista.
Saksa sai Suomen mukaan ja Suomen kautta omia joukkoja sotaan. Saksa saattoi olla enemmän mielissään kuin koskaan olisi voinut toivoa.

Mitään virallisia sopimuksia ei tehty eivätkä saksalaiset sitä vaatineet. Sotasuunnitelman laatiminen jatkui yhdessä suomalaisten kanssa. Rytin hallitus oli täysillä mukana.

3.2..1941 Barbarossan keskitysmarssiohje. Yleissopimus oli valmis.
5.2.1941 Ryti toimitti Kivimäen välityksellä kannanmäärittelyn Saksan ulkoministeriöön ja jonka mukaan Ryti takasi Suomen täydellisen tuen ja osallisuuden Barbarossaan. Viimeinen sinetti sodan puolesta oli lausuttu. Hallituksen sisäpiiri päätti helmikuun puolivälissä jatkaa sotavarustelua yhteistoiminnassa Saksan kanssa.
(Ryti 26.6.1941: Olemme joutuneet NL:n kavalan hyökkäyksen kohteeksi ..... ?)

30.3.1941 Hitler puhui NL:n, juutalaisten ja bolsevismin tuhoamisesta. Suomi saisi voiton jälkeen Pohjois-Venäjän. Saksa liittäisi Ukrainan, Valko-Venäjän ja Baltian maat Saksaan. Muu slaavilainen väestö orjuutettaisiin Saksan teollisuuden työvoimaksi. Saksasta olisi tullut Euroopan herra.
Suomi toteutti suunitelmaa sodan aikana Itäkarjalassa soveltuvin osin. Slaavilaiset sullottiin keskitysleireihin. Suomensukuisiin kohdistettiin käännytystyö hyväksyä valkoisen Suomen ideologia.
Ratkaiseva poliittinen virhelaskelma oli tehty. Yhteydenpito jatkui ennen sodan alkua. Siitä seuraavaksi.

Barbarossa.
Suomen valmistautuminen sotaan Saksan rinnalla.

Sotasuunnitelma oli pitkällä. NL tiesi helmikuussa 1941 Suomen olevan Saksan liittolainen tulevassa sodassa. NL:n vakoilu tiesi sodan alkavaksi kesäkuun lopulla.

Toukokuussa hiottiin viimeisiä valmisteluja. Kenraali Erik Heinrichs, eversti Kustaa Tapola, eversti Einar Mäkinen, eversti Harald Roos sekä kommodori Svante Sundman matkustivat Saksaan Salzburgiin 25.5.1941Saksan sotavoimien ylijohdon neuvotteluun.
Neuvottelussa pohdittiin Iso-Britannina pakottamista rauhaan. Saksan kenraalit esittivät tulevan sodan olevan ristiretki bolsevismia vastaan. Suomen edustajat yhtyivät näkemyksiin.
28.5.1940 sotasuunnitelma toimitettiin Mannerheimille ja puolustusministeri Waldenille ja he hyväksyivät sen.
30.5.1941 Hallituksen laajennettu sisäpiiri; Ryti, Witting, Walden, Kivimäki, Pakaslahti, Mannerheim, Heinrichs ja Talvela hyväksyivät sotaanlähdön, joka oli selviö jo vuoden 1940 puolella. Hallitus asetti kysymyksiä vain taloudellisista seikoista, tulevista rajoista, elintarvikeavusta ja Petsamon nikkelistä - eli saalista nyljettiin ennen sen ampumista. Ilmeni jo tuossa vaiheessa Suomen asema lähes äänettömänä yhtiökumppanina.
Kesäkuun kolmas Saksan edustaja saapui Helsinkiin noutamaan Suomen vastaukset avoimiin kysymyksiin.

13.6.1941 Saksan armeijan ylijohdon edustaja kenraali Erfurth saapui yhdysupseeriksi Päämajaan.

Sotavoimat liikkeelle.
Pohjoisessa (saksalaissuomalaisella rintamaosuudella) liikannallepano alkoi 10.6 15.6.1941. Muualla Suomessa 17.6.1941. Joukkojen ja aseistuksen siirtäminen lähtöasemiin naamioitiin ylimääräiseksi harjoitukseksi.
Saksan asevoimat siirtyivät asemiin Mustalta Mereltä Liettuan rajalle romanialaiset divisioonat eteläisimpänä.

Ja Ryti puhui kansalle radiossa 26.6.1941: Vanha vainolainen NL on hyökännyt jälleen kerran..........!

Kenraali Erfuth saapui Suomeen 13.6.1941 Päämajaan Saksan yhteysupseeriksi.
Visurin johdanto kertoo yleispiirteisesti sodan alusta vuoden loppuun sotatapahtumat. Erfurhin päiväkirjamerkinnät ovat yhteneviä yleisesti tunnettuihin tosiasioihin.

Erfurth ja aikaväli 13.6.41 - sodan alkamiseen. Lukija voi miettiä, valmisteliko Suomi sotaa Saksan rinnalla vai ei.

6.6.41 Kielin neuvotteluissa oli sovittu yhteisistä sotatoimista Lapissa ja Petsamossa sekä välittömistä merioperaatioista muualla.
14.6.41 Suomen rannikoille saapui n. 40 saksalaista sota-alusta valmiusasemiin, mukana miinalaivoja. Suomen 5 sukellusvenettä mukana merioperaatiossa. Miinoitus Suomenlahden rannikoilla alkoi ennen Saksan itärintaman päähyökkäystä 22.6. Saksan sotalaivat seilasivat Ahvenmaan saaristoon. Seuraavina päivinä Suomen alueelta pommitettiin Neuvostoliiton satamia.
"Salaiset Aseveljet" teos (Oula Silvennoinen) kertoo, että Petsamossa NL:n lähetystö vallattiin vuorokautta ennen 22.6.41. Siis jo ennen sodan alkua.

Göbbels puhui Hitlerin nimissä 22.6.41 sodan alettua, että myös suomalaiset ja romanialaiset ovat rintamassa Saksan kanssa ja puhui totta. Juutalaisten ja anglosaksien (Iso-Britannia) sekä juutalaisbolsevikkien (NL) sodanlietsojien liittouma lyödään - tämä tuhannesti toistettu natsilaispropaganda mukana puheessa.

NL pommitti vasta 25.6.41 vihollismaansa Suomen lentokenttiä ja kaupunkeja.
Neuvostoliiton vastaista tuhoamissotaa oli valmistelu konkreettisesti yli puoli vuotta ja ideana se oli saksalaisessa fasismissa 1920 luvulta lähtien. Niin oli myös Suomessa Suur-Suomi aate ja se syntyi itumuodossa jo vuosisadan ensimmäisellä kymmenluvulla ns. porvarillisen Aktivisti-liikkeen ideologistien päissä.

Vastaväittäjät eivät puutu lainkaan Rytin puheeseen 25.6.41 kontra suomalaisten porvarien nenä kiimassa saksalaisen fasismin perään juokseminen.
Suomen porvari antoi saksalaiselle fasismille maaperämme ja sotilaitamme NL:n kukistamiseksi. Suomen porvari imi kliimaksissa sakujen saappaita ja oletti niiden kantapäissä olevan oikeus ja totuus.

Barbarossa - hyökkäys Neuvostoliittoon.
Nykyisten tietojen mukaan sodan alkaessa NL:lla oli aseissa 2.9 milj sotilasta rajan tuntumassa. Saksan asevoimat sisälsivät liittolaisineen 3.7 milj sotilasta ja huomattavasti korkeampitasoinen moottoroitu armeija ja siihen liittyvä sotataito. Vuoden 1941 lopussa Suomen armeijan asevoima oli puolen miljoonan sotilaan kieppeillä, joten Saksa sai merkittävän liittolaisen Euroopan fasistisoimiseksi.

Aluksi Saksan salamasota eteni suunnitelmien mukaan mutta jo heinäkuun lopulla vastus koveni. NL teki vastahyökkäyksiä.
Erfurthin päiväkirjasta rivien välistä luettavissa vastoinkäymiset ja siitä ettei asetettuja tavoitteita saatu. Vuoden lopulla saksalaiset saivat kuonoon Moskovan edustalla.
Hitlerin julistus Leningradin täydellisestä tuhoamisesta ei toteutunut koskaan. Saksan hyökkäys pysähtyi kaupungin etelärajalle eikä saartorengasta saatu umpeen.
Suomen armeija oli Barbarossasuunnitelman mukaan Leningradin piirityksen ja tuhoamisen osa. "Salaiset Aseveljet" teoksen mukaan valkoinen Valpo ja SS neuvottelivat rahapiirien kanssa kaupungin taideaarteiden anastamisesta ja niillä kaupan tekoa.
Muurmannin rata jäi saavuttamatta. Saksalaiset etenivät Petsamosta vain n. 30 kilometriä ja juuttuivat tundralle. Saksalaisen rintaman toinen osa, joka suuntautui Kantalahtea kohti, jäi saavuttamatta.
Suomen armeija valloitti hetkeksi Itäkarjalan ja yritti suomalaistaa suomalaissukuista väestöä.

Erfurthin päiväkirjat ovat suoraa historiaa vuoden 1941 sotaan liittyvistä seikoista. Ja vieläkin enemmän. Tähänastisissa historiankirjoissa on kerrottu joukkojen liikkeistä kun Erfurth avaa lukijalle mitä tapahtui kulissien takana, Päämajassa ja millaisia toiveita (toiveet käskyinä) Saksa esitti. Sekin tulee esille Erfurthin päiväkirjamerkinnöissä, kuinka Suomen porvarien keskuudessa alkaa epäly siitä, nostettinko väärä tikku arvonnassa.
Historiasta tiedämme, että tappion ollessa jo tiedossa Ryti tapatti tuhansia nuoriamme ja liittoutuneiden sotilaita turhan takia, natsikiiman takia.

Erinäisiä tietoja.

"Uuden Euroopan rajat".
Visurin teos, osa; Jatkosodan alkuvaiheet.
Suomen porvari AKS:n suulla halusi Itä-Karjalan metsät ja pellot rajana kolmen kannaksen rajat ja Kuola. Sodan alettua Saksa hyväksyi Itä-Karjalan mutta ei Kuolaa, koska halusi sen malmit. Lisäksi Suomi saisi "kunnian" valvoa maan tasalle tuhottua Leningardia.
Samaan aikaan Hitler antoi salaisen käskyn valmistella Suomi Suur-Saksan osavaltioksi. Voidaan olettaa että Suomen porvarille olisi tämäkin käynyt. Toisaalta jos Saksa olisi voittanut sodan Suomen porvarin olisi ollut pakko hyväksyä tulleensa petetyksi ja alistua.
Syksyn edetessä ja salamasodan osoittauduttua epävarmaksi, Saksa muuttui puheissaan varovaisemmaksi.

Pieni epäsopuepisodi.
Barbarossa suunnitelmassa Suomen tuli yhtenä suuntana hyökätä Laatokan itäpuolta Syvärille ja siitä etelään ja yhtyä Saksan joukkoihin Leningradin piirittämiseksi. Mannerheim halusi hyökätä ensin Kannaksella. Riita ratkesi ja Mannerheim alistui. Kannaksen suunnalla hyökkäys tapahtui myöhemmin mutta pysähtyi Rajajoen takana olevaan vahvaan linnoitettuun alueeseen.
Saksalaiset saapuivat elokuussa Leningradin reunoille mutta juuttuivat ennen Syväriä. Suomen armeijan voimat loppuivat. Mannerheim suuntasi joukot kohti Petroskoita esittäen päämääränä olevan sieltä edelleen Muurmannin radalle.
Saksa ei onnistunut Tihvinästä ylöspäin eikä Mannerheimkaan lähtenyt yksin etelään. Tiedustelu tiesi NL:n vahvoja joukkoja olevan Syvärin takana asemissa.

Visurin kirja, osa; Synkentyvä syksy.
Suomen sotavoima oli n. 500 000 sotilasta. 1941 loppuun mennessä kaatui 83 000 sotilasta (katosi joutui vangiksi). Mieshukka oli valtaisa. Uusia ikäluokkia kutsuttiin sotaan. Mannerheimin saksalaiskenraali Erfurth syytti Venäjän talvea!!! Saksan hyökkäys Moskovan suunnalla tyrehtyi 20.12.1941 ja NL:n sotavoima työnsi heitä satoja kilometrejä taaksepäin.
Leningradin saarrolle se oli piste ja kaupunki selvisi voittamattomana.

Sodan tuhoista loppusaldoa:
Suomen tappiot kaatuneina ja kadonneina 95 000 ja pysyvästi vammautuneita 90 000. Raju hinta natsiliitosta. Eikö totta.
II maailmansodassa kuoli kaikkiaan, noin lukuja, 60 miljoonaa. Neuvostoliittolaisia kuoli 27 miljoonaa, joista 10 miljoonaa sotilasta.
Saksalaisia kuoli 7 miljoonaa, joista puolet sotilaita.
Saksan suorittamissa juutalaismurhissa kuoli arviolta 6 miljoonaa. Rytin hallitus osallistui juutalaisten luovuttamiseen tuhoamisleireille.

Visuri; synkentyvä syksy, s. 121.
Kenraali Paavo Talvela oli innolla natsihenkisenä valmistelemassa Barbarossan toimeenpanoa. Myöhemmin muistiinpanoissaan hän oli yksi monista aktiivisista unohtajista mutta lausui omassa sotapäiväkirjassaan valtavan hyvän inhimillisen ohjeen:
"Älkää koskaan toivoko sotaa. Se on hirvittävä asia maailmassa. Vain sen kokenut voi todella tietää, mitä se merkitsee,
Pitäkää osaltanne huoli, että maamme rajat ovat rauhan rajoja.
Tässä maassa on hyvä olla ja asua. Rakentakaa sitä ja kunnioittakaa kansalaissopua."

Nykyajalle sanoma kertoo: Lopettakaa natokiima ja kuvitelmat aseilla jotain saavuttavanne. Toimikaa rauhan maailman puolesta jne. jne..
Persut ja muut oikeistolaiset sotahuuhkajat, painakaa mieleenne kenraalin sanat. Yhtykää työväenluokan etuihin rakentamaan sotavapaata maailmaa. Maailmaa tulee rakentaa tuhoamisen sijasta.

Mummoni mukaan muuan Mannerheim kunnostautui Suomessa nuorten suomalaisten miesten tapattajana lähinnä alkaen jo vuodesta 1918. Mokomakin kelvoton Venäjän armeijan koulukunnan kasvatti ja tsaarin valtaeliitin lipeilijä.

Erfurthin sotapäiväkirjasta.
12.61941, jolloin hän sai ohjeet tehtävistään kenraali Halderilta ja komennuksen Suomeen Päämajaan yhteysupseeriksi. Visurin kirja sivut 122 - 126.

Tekstiin hän liittää täydellisen Barbarossasuunnitelman hyökkäyksen alkuvaiheista. Suunnitelmassa on tarkasti määritelty Suomen armeijan tehtävät ja joihin suomalaiset kenraalit olivat päässeet jo aikaisemmin tutustumaan ja esittämään näkemyksensä.
Erfuth nimitettiin Yhteysesikunta Nordin päälliköksi. Se toimi sotatoimien yhteensovittamisessa seuraaviin suuntiin ja luonnollisesti Saksan sotaylijohdon alaisuudessa:
Saksan maavoimien esikuntaan OKH:hen, Saksan puolustusvoimien OKW johtoesikuntaan, AOK Norwegeniin (Saksan Norjan armeija) ja Suomen Päämajaan.

Esittelen jatkossakin muutamia Erfurthin päiväkirjauksia. Kaikkia ei ole tarpeen. Niitä on yli 200 sivua ja jotka kaikki todistavat sen seikan, ettei kyseessä ollut jatkosota tai erillissota vaan tietoisesti harkittu ja järjestetty sota Saksan rinnallla Neuvostoliiton tuhoamiseksi ja pilkkomiseksi mikä osa Saksalle ja mikä Suomelle. Suomi eli rytiläiset antautuivat vapaaehtoisesti Saksan suunnitelemaan tuhoamissotaan. Raakaan sotaan, missä ei tulisi tuntea mitään sääliä voitettuja kohtaan.

Historiasta muistetaan että 1918 - 1922 Neuvosto-Venäjän kansalaissodassa 14 kapitalistimaan joukot olivat valkoisten venäläisten tukena kumoamassa neuvostojen valtaa mutta epäonnistuivat.
Hitlerin Saksa asetti alun alkaen päävihollisekseen Neuvostoliiton tuhoamisen valtiona ja väestön asettamisen orjuuden asemaan. Suunnilleen näin Suomessa toitottivat suojeluskunnat, AKS ja muut fasistijärjestöt 20-30 luvuilla.
Tietyt piirit levittävät vieläkin oppia venäläisestä kansasta alempiarvoisena "rotuna" kuin suomalaiset ja oppia käytetään ainakin osittain sotavarustelun kiihokkeena. Vieraiden valtioiden sotavoimat harjoittelevat maamme rajojen sisäpuolella puolustautumista (lue:hyökkäämistä) Venäjää vastaan.
Naton oppi jatkuu siten, että kapitalistinenkin Venäjä olisi Euroopan uhka vaikka sen asevoimat ovat pisara naton sotavoimista.

Erfurthin sotapäiväkirja.

12.6.1941 Halder kertoi tulevan sodan kestävän muutamia viikkoja ja että NL romahtaisi kasaan.
Saksa etenikin ensi viikkoina pitkälle pääsotarintamilla Leningradia ja Moskovaa kohti. NL:n vakoilu tiesi viikkoja aikaisemmin sodan alkamispäivän mutta kielsi ampumasta vastaan hyökkäyksen alettua. Oletettiin sen olevan provokaatio mutta seurauksena oli suuret tappiot ensimmäisinä päivinä. Toisena seikkana NL:n sotavoimaa heikensi huomattavasti Stalinin hallinnon suorittamat upseerikunnan puhdistukset. Eräissä arvioissa mainitaan 80 % kenraaleista tuhotun tai vangitun 30 luvun lopun vainoissa. Tilalle tuli kokematonta johtoporrasta.
Siltikin Mannerheim lausui syksymmällä että NL sotii aivan toisella tavalla ja sitkeämmin kuin talvisodan aikana.
Saksa aloitti omalla rintamaosuudellaan välittömästi joukkotuhonnan, keskitysleirit ja erityisesti juutalaisuskoisten joukkotuhonnan. Slaavilainen väestö ja juutalaisuskoiset olivat saksalaisen fasismin propagandassa ali-ihmisjoukkoa. Paikallista väestöä toki palkattiin saksalaisten palkkalaisiksi aivan samalla tavalla kuin muissakin miehitetyissä maissa. Unkarissa, Suomessa, Romaniassa ja Bulgariassa hallitukset alistuivat fasismin vasalleiksi vapaaehtoisesti.

Erfuthin sotapäiväkirja. 14.6.41 eli 8 päivää ennen Saksan hyökkäystä.
Erfurth tapaa suomalaisia kenraaleita ja upseereista sekä saksalaista virkakuntaa.
Erfurth vihjaa kenr. Heinrichsille, että sota alkaa 20 - 22. kesäkuuta. Heinrichs kertoo että pres. Ryti pitää kiinni sotasuunnitelmasta. Joukkoja lähetetään hyökkäysasemiin. Aiemmin oli sovittu että se tehdään kertausharjoituksiksi naamioituneina. Heinrichs kertoo, että Suomi on valmis sotaan ja asettumaan Saksan rinnalle ehdoitta. Hitler puhui 22.6.41 totta että suomalaiset ovat yhteisessä sotarintamassa.
Erfurth ja Heinrichs arvioivat, että suhteet Yhdysvaltoihin ja Englantiin heikkenevät. Niiden vakoilu tiesi hyvinkin luultavasti Rytin hallituksen aikeet. Ne tiesivät kutakuinkin sodan alkavan pian. Tottakai heikkenivät. Olihan Englanti julistanut sodan Saksalle edellisenä vuonna eikä luonnollisesti voinut asettua tukemaan Saksan liittolaisia.

15.6.1941.
Saksan sotamarsalkka Keitel viestii, ettei Barbarossaan ole tulossa muutoksia. Suomen Päämajan esittämät toivomukset on hyväksytty. Kysymys ei ollut suuresta linjasta.
Sotaan lähdetään Suomen alueelta sovitun ajallisen porrastuksen muodossa alkaen pohjoisesta.
Erfurth piirtää Mannerheimin luonnekuvaa kylmänä ja kunnianhimoisena persoonana ja ristiriitaisena, kuten yleensä on tehty: Tsaarin kenraali, vihasi saksalaisia, toimi suojeluskunta-armeijan päällikkönä, varma mies johtamaan hyökkäystä NL:n tuhoamiseksi, aatelisherrana ja muuta mutta sivujuonteena mielenkiintoista.

Jatkosodan JATKO ALKAA NYT

Ensi torstaina Suomi24 hiljenee kun suomalaiset ovat matkustaneet Tukholmaan
hakemaan KOP-pankkia nyk. Nordea takasin, samaan aikaan amerikkalaiset tekevät myyräntyötä ja lähettävät häirintää kentälle trolleina
Nyt talvisodan hengessä NALLEN PUOLESTA TULTA MUNILLE hakkaa päälle


amerikkalainen konsulttiyhtiö Institutional Shareholder Services (ISS) on ottanut hampaisiinsa Nordean hallitusta johtavan Bjön Wahlroosin.

Suuria osakkeenomistajia edustava ISS sanoo, että se saattaa jossain vaiheessa suositella Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin hallituspalkkion pienentämistä


ISS aikoo myös suositella, että osakkeenomistajat äänestäisivät Wahlroosin uudelleenvalintaa vastaan

Erfurthin sotapäiväkirja.

17.6.1941 merkittävä vierailu ja luonnollisesti suurteollisuuden edustajien kanssa. Erfurth tapasi puolustusministeri Waldenin. Walden rikastui paperiteollisuudessa ja paperi-ja metsäteollisuus oli kiinnostunut Itä-Karjalan metsistä.
Svinuhfvud muistutti seikasta Testamenstissaan 1943 siten ettei sotaa saa lopettaa ennenkuin Vienan metsät kuuluvat Suomen valtakuntaan.
Erfurth: "Sain vaikutelman, että ministeriä kiinnostivat erityisesti talouskysymykset, mutta hän ottaa vilkkaasti kantaa myös sotilaisasioihin".

21.6.1941 Saksa ilmoitti Erfurhille sodan alkavan seuraavana aamuna. Suomalaisten tehtävä oli miinoittaa Suomenlahti yöllä ennen hyökkäyksen alkamista.

23.6.1941 Saksan lentokoneet pommittivat Suomenlahdella NL:n sotalaivoja ja järjestivät ilmaiskun Hankoon .

8.7.41 odotetaan Suomen armeijan hyökkäyskäskyä Saksasta. Suomen armeija on kokonaisuudessan täydessä hyökkäysvalmiudessa.
Saksalaiset hyökkäävät Sallan suunnalla ja vanha Sallan kirkonkylä on kovien taistelujen jälkeen vallattu. Saksan rintamaosuudella Suomen III armeijakunta etenee hieman paremmin mutta sieltä ei liikene kovan vastuksen vuoksi joukkoja Petsamoon.
Petsamossa on ongelma. Hyökkäys pysähtyi Litsajoelle eikä sen pidemmälle natsiarmeija koskaan päässyt. NL valtasi puolestaan Kalastajasaarennon. Lisää asevoimaa toivotaan. Sitä ei tunnu riittävän. Barbarossa ontuu lähtökuopissa Muurmanskin ja radan suunnalla.

9.7.41 Saksasta tuli määräys aloittaa 10.7 Suomen armeijan päähyökkäys. Mannerheim toteaa miehistötappiot suureksi III armeijakunnassa, joka hyökkäsi Kiestingin suunnassa osana saksalaisten rintamaa Muurmannin radalle mutta sekään ei koskaan toteutunut.

Erfurhin päiväkirja kumoaa Hallaahon väittämän. Sakut eivät päässeet Muurmanskin lähellekään. Mannerheimin suunnitelmat syksyllä 1941 Muurmannin radalle kuivuivat kokoon venäläisten vastarinnan vuoksi.

Erfurthin sotapäiväkirja.
28.6.41 Erhurth liitti siihen Mannerheimin ensimäisen päiväkäskyn, miekantuppipäiväkäskyn.
Se sisältää ensin porvaristomme valheet NL:n syyllisyydestä sodan syttymiseksi ja sitten manataan vainajia hautakummuista valloitusten taakse Saksan liittolaisena Itä-Karjalan valloittamiseksi. Voitosta sarastaisi uusi huomen eli Suur-Suomi.

21.7.41
Saksa vaati Suomea katkaisemaan diplomattisuhteet Englantiin.

23.7.41
Ryti oli huolissaan ellei sota pääty voittoon ennen talvea.

24.7.41
Saksalaisten 163 divisioona eteni Laatokan itäpuolella osana Päämajan alaisia joukkojaTolvajärvelle kovien taistelujen (vastarinta kova) jälkeen mutta joutui peräytymään lähtökuoppiin.

5.8.41
Hyökkäys Kannaksella oli menossa.
Erfurth kumoaa väitteeen Rytin hallituksen vastustuksesta Leningradin valloittamiseksi Saksan tukena.
"Mannerheim vastustaa voimakkaasti suunnitelmaa suomalaisen divisioonan siirtämiseksi Jäärmeren rannikolle." (....avuksi saksalaisille Muurmanskin valloitukseen... ) "...sitä ennen pitäisi saada Leningradin alueella saksalais-suomalainen yhteishyökkäys voitolliseen päätökseen."
Tämä tarkoitti Leningradin piirittämistä ja kaupungin valloittamista ja oli siten sotastrateginen kysymys. Tuona päivämääränä piirittäminen oli vielä kesken. Yksi syy oli suuri kaatuneiden määrä ja rintaman laajentumisen seurauksena joukkojen määrä alkoi käydä riittämättömäksi. Toinen syy on ollut ilmeisesti Itä-Karjalan valloitus, joka oli Rytin hallituksen tahto ja joka alkoi Syvärille pääsyn Lotinanpellon kohdalla jälkeen kohti Petroskoita.

Rytin hallitus soti kuin sotikin yhdessä Saksan "mahtavien" asevoimien kanssa NL:n tuhoamiseksi. Se luotti Saksan voittoon ja samalla Suur-Suomen syntymiseen.

Erfurthin sotapäiväkirja.
Sotaa kestänyt vajaa kaksi kuukautta.

16.8.41 Erfurth kirjaa synkän arvion. Kaikkea ei fasistinen Saksa ollut vielä menettänyt mutta odostuksetkaan eivät toteutuneet:
"Odotuksemme eivät ole toteutuneet seuraavissa kohdissa.:
1. Neuvostoliiton poliittinen järjestelmä ei ole rakoillut tai peräti romahtanut, vaan se on toistaiseksi kestänyt kaikki myrskyt. Saksan merkittävillä paikoilla (Suomenkin porvarien keskuudessa/P) esitetty oletus, että bolsevistinen Neuvostoliitto on vain korttitalo, on siis erehdystä.
2. Puna-armeija on Suomen talvisodan jälkeen uudistunut kovalla työllä ja se on myös meidän Puolan-sodastamme oppinut paljon.
3. Puna-armeijan materiaalinen taso on ylittänyt kaikki odotuksemme.
4. Neuvostovenäläinen sotilas taistelee sitkeästi myös epätoivoisissa tilanteissa.
5. Poliittisten komissaarien auktoriteetti on suuri. He ylläpitävät kuria."

Erfuth epäilee sotilaallista voittoa tai vähintäänkin nopean sodan voittoa. "...Venäjän armeijan tuhoaminen. Onko mahdollista, että tuo päämäärä jonakin päivänä saavutetaan...?"
Ja palaa toiveisiin:
"6. Myös venäläiskansallisen liikkeen nousu saattaa olla nähtävillä"

Missään vuoden 1941 päiväkirjamerkinnöissä hän ei kerro Mannerheimille epäilyksistään. Hän toimii palkkansa eteen ja toimii yhteysupseerina.
On huomiotava, että päiväkirjamerkintä on silloin kun sotaa oli käyty vasta alle kaksi kuukautta.
Päiväkirjamerkinnässä 15.8.41 Erfurh toteaa Suomen kaatuneiksi 38 000 sotilasta ja että täydennyksiä on vaikea saada. Se on suhteellisesti suuri määrä.
Sotaa ei saada loppuun ennen talvea ja sitten dramaattista "Lähiviikkojen aikana ei voida kokonaan luopua suomalaisten tuesta yhteisille sotatoimille. Pikemminkin Suomella tulee olemaan tärkeä rooli itärintaman suojaustehtävissä."
Erfutrh näkee suomalaiset hyödyllisinä idiootteina saksalaisen fasismin sotaponnistuksissa.

Erfurthin sotapäiväkirja.
18.8.41 siis elokuussa Saksa valmistautuu talvehtimaan. Mannerheim kysyy milloin Saksan armeija saapuu Syvärille.

30.8.41 Viipuri vallattu. Erfurth kehuu Mannerheimin olevan rehti aseveli !! Jitler lähettää Mannerheimille ritariristin kunniamerkin.
Molemmat pohtivat Leningradin piiritystä ja valtausta.

10.9.41
Suomen armeijaa aletaan valmistella talvilepoon. Nl ei kukisti odotusten mukaisesti.

12.9.41
Imperialismia. Päämajan kenraali Hanell esittää Kuolaa Suomelle hyväksi kohteeksi. Siellä apatiittia maatalouteen ja nikkeliä teollisuudelle ja rannikoilla kalaa. Aunuksessa olisi hyvin hoidetut viljavat pellot.

16.9.41.
Sodan pitkittymisestä puhutaan Mannerheimin kanssa. Hyökkäys Petroskoin valtaamiseksi menossa mutta siitä riippumatta kokonaisuus puhuu nopeaa voittoa vastaan.

18.9.41 Saksan ulkomaantiedustelun päällikkö Canaris tuo Mannerheimille Saksan Vapaudenristin 1. luokan kunniamerkin.
Canaris vapautuu sanomaan Erfurthille epäluulon sodan voittamisesta.

Joku ei tunnu tykkäävän siitä, että Rytin puhe 26.6.41 osoitetaan faktoilla hirvittävksi valheeksi. Hirvittäväksi siksi, koska puheessa annettiin täysin väärä kuva jatkosodan syistä. Valheen nojalla tapatettiin 100 000 suomalaista ja sitäkin enemmän vammautuneita.

Erfurthin sotapäiväkirja.

23.9.41. Sotamarsalkka Keitelin kirje. Osittain uhkavaatimuksen luonne.
Keitel toteaa Muurmanskin ja radan valtauksessa epäonnistuttu mutta "Murmannin radalle sijoitetut vihollisjoukot täytyy tuhota ja Muurmanskin alue ottaa haltuun." Käytännössä Keitel ei esitä lisää sotavoimaa kuin korkeintaan alueellisia siirtoja ja ne olisivat poissa siltä suunnalta.
Tähän aikaan Saksa alkoi olla lirissä itärintamallaan. Kaikki vapaat voimat suunnattiin Moskovan valtaukseen ja sekin epäonnistui joulukuulle mennessä.
Keitel puhuu jo 1942 kesän aikana jatkuvasta sodasta - salamasodan epäonnistuminen myönnetään.
Keitel: Leningrad tuhotaan viimeistä myöten.

26.9.41. Mannerheimin kirje Keitelille.
- Tärkein tehtävä on ensin vallata Petroskoi ja sen suojaksi Kontupohja ja Karhumäki. (Itä-Karjalan valtaus).
- Talvella ei kyetä suuriin sotatoimiin. Kansantalous (hallitus) vaatii sotilaita tuotannon työntekijöiksi.
Mannerheim/hallitus hylkää sotilaallisen äkkivoiton ja suuntautuu puolustukseen. Sotilaita ei riitä, huoltoyhteydet hankaloituvat pidetessään jne.. Starategia, että NL kaatuu tönäisemällä, kumotaan.
- Myös Leningrad vallataan ennen talvea !!
Tähän mennessä Erfurthin merkinnöistä näkyy kissanhännänveto saartorenkaan sulkemisesta Olhavan-Syvärin välillä ja se jatkuu tuloksettomana. Saksa kärsii Olhavalla tappion ja joutuu perääntymään. Syväriltä ei voi enää lähteä etelään. Joukkkoja ja aseita ei ole riittävästi. Leningradin tärkeä huoltoreitti säilyy ja kaupunki selviää.
- Petroskoin valtauksen jälkeen suomalaiset suuntaavat Sorokkaan ennen talvea ja katkaisevat Muurmannin radan.
Tämäkään suunnitelma ei onnistunut eiväkä saksalais-suomalaiset sotavoimat päässeet koskaan Muurmannin radalle.
- Kannaksella on saavutettu Leningradin piiritys Rajajoen eteläpuolelle vasten NL:n vahvasti linnoitettua linjaa.
- Mannerheim huomauttaa suuresta miehistöhukasta.
Hän vihjaa ehkä siihen, ettei linnotettua aluetta vastaan voi käydä ilman suuria pommitusvoimia.

2.10.41
Hitlerin suussa katkeruus uhon muodossa.
Kun Leningradia ei saatu vallatuksi eikä edes saartorenkaaseen niin Hitler ottaakin "uljaat Saksan joukot" valtaamaan Moskova ja tuhoamaan se. Vasta tätä ennen Saksa valtasi etelässä Ukrainan alueen ja Kiovan. Selusta oli sotataktisesti turvattu.
Saksan pääsuunta kohdistui Moskovan valtaukseen ja Leningradin kohdalla Saksa tyytyi piiritykseen.

lähetän ylläolevan - juuri ja juuri ehdin ennen kuin edellinen poistettiin - jo toisen kerran Allerille
2 poistoa vartissa on ennätys pitkään aikaan, kirjoitan tämän näin koska ylläoleva poistetaan nopeasti

Vastaväittäjä lienee äkeissään kun saksalainen kenraali todistaa Suomen armeijan olleen Saksan "mahtavien asevoimien" johdolla sotinut armeijaryhmä Euroopan fasistisoimiseksi. Kuuliainen natsisaksalle ja omasta tahdostaan sen kelkkaan lähtenyt.

Visurin kirjan ohessa tulisi lukea Jouni Tillin tutkimusta "Suomen pyhä sota" Rytin hallituksen sotapropagandan sisältönä.
Papit valjastettiin asiaan. Pappien pääteema oli, että kristittyjen jumala tukee Saksan johdolla fasistisen Euroopan syntymistä ja palkaksi Jumala (=Jeesus) antaa Suomelle Itä-Karjalan ja Kuolan niemimaan. 20 ja 30 luvuilla AKS:n pappien kristillinen jumala lupasi ainoastaan mainittuja alueita mutta ei puhunut vielä mitään saksalaisen fasismin etuoikeudesta.
Eräs seikka. Valtavasti huomiota kiinnitetään viimeiseen sotakesään ja "torjuntataisteluihin" ja jotka olisivat olleet ikään voitto sodassa. Visurin tutkimus ja Erfurthin päiväkirjat valottavat miten sotaan jouduttiin tai pikemminkin sitä kuinka intressit juutalaisbolsevikkivihassa yhtyivät ja sotaliitto syntyi. Sodan syntyminen oli tragedia eikä suinkaan viimeinen vastarinta ennen aselepoa. Tosin niissäkin taisteluissa suomalaisnuorukaisia kuoli turhan takia.

Erfurthin sotapäiväkirja.

11.10.41
Rytin hallitus oli vastannut Englannin vetoomukselle lopettaa sota NL vastaan. Hallitus oli vastannut sodan alkaneen 1939 ja että vieläkin käytiin samaa puolustussotaa. Saksan lehdet olivat kommentoineet vastausta myönteisesti. Englanti luonnollisesti haistatti vastauksesta ja aiheesta.
Erfirthin sotapäiväkirja kertoo täysin päinvastaista. Suomen hallitus yhtyi sotarintamaan omasta tahdostaan.

13.10.41
Päämajan kenraali Hanell kehui yhteistyön sujuvuutta Saksan kanssa. Kirjallisia liitto- tai muita sopimuksia ei ollut tehty, joten maat eivät olleet kv-lain mukaisia liittolaisia. Hanell: "mutta ne käyvät yhteistä sotaa." Hallitukset ja yleisesikunnat ovat sopineet ilman kirjallisia papereita sotaan lähtemisestä ja yhteisten sotatoimien koordinoinnista.
Oula Silvennoisen "Salatut Aseveljet" tutkimus valottaa teemaa. Saksan natsit eivät piitanneet muodollisuuksista. Heille riitti suunsanallinen sopimus ja sovittuja hommia ryhdyttiin toteuttamaan. Valkoinen Valpo ja SS lajittelivat sotavankeja ja vallattujen alueiden väestöä ja päättivät ketkä teloitetaan siltä seisomalta, ketkä pakkotyöhön. Saksa hoiti pääasiassa teloitukset, ainakin omalla rintamaosuudella.

Rytin hallitus yhtyi Antikomintern-sopimukseen ja se oli liittouma fasismin kanssa. Se täyttää kv-lain liittosopimuksesta aivan samoin kuin Englannin, Neuvostoliiton, USA:n ja niihin yhtyneiden liittoutuneiden sopimus fasismia vastaan.

Partacus, kuten muutkin kommunistit, näyttävät olevan patologisen muistinmenetyksen tilassa.

Elokuussa 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen seurauksena Saksa ja Neuvostoliitto olivat sekä aseveljiä että toisen maailmansodan aloittajia.


http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-–-brestin-salailtu-voitonparaati-2291939

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-ja-natsi-saksa-aseveljetwaffenbrueder-1939-1941

Suomen osalta tuo maailmansota alkoi marraskuussa 1939, jolloin Stalinin käskystä liikkeelle lähtenyt Puna-armeija aloitti hyökkäyssodan maamme valloittamiseksi ja sen liittämiseksi osaksi Neuvostoliittoa.

Suomen ja Neuvostoliiton välillä maaliskuussa 1940 solmittu rauhansopimus ei tuonut sekään turvaa vaan aiemmin mainittuun M-R -sopimukseen vedoten Kremlin suunnitelma oli edelleen Suomen alistaminen oman valtansa alle, mikä pakotti Suomen hakemaan turvaa muualta, ja ainoa vaihtoehto tuon ajan Euroopassa oli Saksa.


"Juuri Hitlerin ja Stalinin sopimuksen seurauksena Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä. Neuvostovalta ja kommunismi olivat lähinnä kulisseja. Noitten tapahtumien historioissa siteerataan usein Vjatsheslav Molotovin saarnaa, jonka Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Kreve-Mickevicius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, "Suomi mukaan luettuna", tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen."

https://yle.fi/uutiset/3-5784861

Suomen oli valittava kahden valtion välillä, joko Neuvostoliitto ja sen mukana seurannut väistämätön itsenäisyyden menetys, mikä tietysti kommunisteille olisi ollut se toiveiden täyttymys, tai sitten Saksa, jolloin itsenäisyydellä olisi ollut edes mahdollisuus säilyä.

Mitä muita vaihtoehtoja Suomella olisi ollut, jos kommunisteilla orgasmia vastaava liittäminen Neuvostoliittoon jätetään pois?

Parta Cus on myös naiivi ei vain uusi opiskelija joka ei voi osata yhdistää kaikkea koska hän vasta nyt lukee historiaa siksi(kin) hänellä on noviisin kapea näkemys historiasta

Jos lähdettäisiin Parta Cusin linjalle meillä olisi joka paikassa suuren Nliiton isänmaallisen rikollisen hyökkäyssodan muistomerkkejä ja luettaisiin Parta Cus -tyyppisesti historiaa

JOS KATSOMME MAITA joissa näin jouduttiin tekemään esim. Kommunisti -Puolaa,
joka paikassa 2. maailmansodan muistomerkkejä ja koulussa jauhettiin toista maailmansotaa niin, että se pursui korvista,

niin mitä tapahtui?

Kansaa inhotti kulkea Varsovassa (joka kulmassa sotamuistomerkki) koska oli köyhyyttä ja kaupat tyhjiä ( dollarikaupat Pewex - joita ei oltu tarkoitettu turisteille vaan tekstitkin olivat vain puolaksi - niistä sai ja yleisin ostotarvike oli ULKOMAINEN VIINA, viski ja konjakki maassa jossa vodka oli ainoa tuote valtionkapoissa, muu loppu JA YKSITYINEN KOMMUNISTITALOUDEN VASTAINEN AGRICOOP -kauppa josta sai ruokaa ns kalliilla)

Opiskellessani Puolassa olin myös turistioppaana suomalaisille keskitysleireissä kuten Auschwitzissa
ja kerroin heille aina että tilanne on karmaiseva
koska näitä muistomerkkejä ylläpidetään ja ne ovat uutisissa jatkuvasti

työttömyys on kauhea, koska
mikään yritys
ei suostu rakentamaan konttoriaan tänne vaikka on lähellä Jagellonican huippuyliopistoa

ajatelkaa, Microsoftin johtajaa jonka käyntikortissa olisi osoite Auschwitz (vaikkakin puolaksi)

https://www.suomenuutiset.fi/huhtasaari-onko-eusta-tyontekijoiden-ihmisoikeuksien-puolustajaksi/

Tärkein seikka minkä suojeluskuntahenkiset porvarit unohtavat pyrkiessään toistamaan valkoista valhetta on Saksan fasisimin pyrkimys muodostaa suureurooppalainen Saksan kapitalistinen natsivaltakunta ja jossa suomalaiset eivät ehkä olisi olleet aivan pohjasakkaa mutta kuitenkin kaukana arjalaisuudesta olevana kansallisuutena paariakluokan asemassa.
Läntisen Euroopan kapitalistimaat tekivät suuren virheen myöntyessään Hitlerin vaatimuksiin vaikka heillä oli Hitlerin natsien ohjelma kirjahyllyissä luettavissa.
Lännen sinisilmäisyys ja johon liittyi odotus natsien lyövän heidän puolestaa NL:n nurin, kostautui karmealla tavalla demokraattiselle maailmalle.
Englanti ja USA huomasivat virheensä 1941 ja yhtyivät fasismin vastaiseen liittoon. Loppu on historiaa.

Saksalaisen kenraalin todistajalausunto jatkuu.
Erfurthin sotapäiväkirja.

23.10.41.
Saksan päähyökkäys menossa Moskovaa kohti ja ollut myönteinen.
Erfurthin vieraana Saksan OKW:n eversti Wedell. Upseerit odottivat länsiliittoutuneilta rauhantekoa Saksan kanssa.
Historiasta tiedämme että porvarillinen Churchill oli taipumaton natsismin vastustaja. Mynchenissä 1938 maailmalle kohtalokkaan sopimuksen allekirjoitti englantilaisten puolesta sosiaalidemokraattinen pääministeri.
Erfurth mainitsee, että Serbiassa vallitsee avoimen sodan kaltainen tilanne.
Isänmaanystävät olivat nousseet kapinaan.

24.10.41.
Berliinin suurlähettiläs T.M.Kivimäki kertoo ministeri Väinö Tannerin vierailusta Saksassa.

10.11.41.
Saksalaisten tavoite ennen talvehtimista on rintama Kaspian Mereltä Arkangeliin ja jossa Moskova ja Volga olisi Saksan hallussa.
Uskoiko Mannerhein vai ei, ei sanota mutta Leningradin voittamisesta oli jo luovuttu ja jätetty tuonemmaksi. Syväriltä ei päässyt etelään eivät saksalaiset Olhavalta pohjoiseen joten NL saattoi rakentaa "Elämäntien".

14.11.41.
Kenraali Warlimont toi Erfurthille Hitlerin määräyksen pitää Suomi sodassa mukana "pitää suomalaiset aisoissa".
Määräys johtui luultavimmin Engalannin ja Yhdysvaltain painostuksesta Suomea irtautumaan sodasta. Veihän Suomen sotatoimet epäsuorasti Englanninkin sotilaita hautaan.

20.11.41.
Mannerheim esittää alkutalven 1942 hyökkäyskohteiksi Muurmanskin, Kantalahden ja Sorokan valtausta ts Muurmannin radan ottamista pois Neuvostoliitolta.
Tämä suunnitelma jäi paperille, kuten tiedetään.

Kusipartaisia, kuten muitakin kommunismiviruksen saastuttamia, nyrppii edelleen se, ettei Neuvostoliitto kyennyt alistamaan Suomea.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710182200468729_u0.shtml

"Läntisen Euroopan kapitalistimaat tekivät suuren virheen myöntyessään Hitlerin vaatimuksiin vaikka heillä oli Hitlerin natsien ohjelma kirjahyllyissä luettavissa"

Lenismin ohjelmia ei ollut niinkään kirjahyllyssä koska ne toteutettiin ilman kirjoja ja hyllyjä,
teloittamalla ja tuhoamisleireillä. Valtaosa venäläisistä ei osannut edes lukea teoriaa

Saksa oli sivistyvaltio ja monilla oli kirjahyllykin

epäilemättä läntisen Euroopan kapitalistimaita hieman hirvitti operoida Venäjän kanssa kun leninistisissä ohjelmissa kuoli miljoonia nälkään tauteihin ja keskitysleireissä

USA teki megavirheen, kun pudotti Berliinin tarkoitetun ydinaseen Japaniin kun se olisi pitänyt pudottaa Leningradiin ja Moskovaan

NYT KATSOTAAN - USA:ssa siis oikeasti pelätään - KUN TRUMP MENEE VALMISTAUTUMATTA POHJOIS-KOREAAN, tuleeko jokin virhe?

pKorean johtaja ei ole tavannut KETÄÄN LÄNSIMAALAISTA JOHTAJAA
Yksikään USA:n johtaja ei ole suostunut nousemaan sinne jalallaan
pKorea houkuteli Clintonia, lähetti ministerin, Bush ei mitään ja sanoi maan olevan Axis of Evil

Mikä voi mennä poskelleen?
https://edition.cnn.com/videos/world/2018/03/09/us-nk-what-is-going-on-ripley-mxb-lon-orig.cnn/video/playlists/north-korea-tensions/

Saksalaisen kenraalin todistajalausunto jatkuu.
Erfurthin sotapäiväkirja.

24.10.41.
Huomenna Rytin hallituksen ulkoministeri Rolf Witting allekirjoittaa Berliinissä
Antikomintern sopimuksen.

Eurooppalainen fasismi ja Japanin militarismi liittoutuivat. RKP-läinen Witting vihasi engalantilaisia ja olisi saksalaismielinen, luultavasti aitonatsi tai lähellä sitä.

1.12.41
ERITTÄIN TÄRKEÄ TAPAHTUMA.
Se valottaa suomalaisen fasismin sellaisena kuin se oli.

Hallitus vastasi Yhdysvaltain vetoomukseen irtautua Saksan liittolaisuudesta. Pääministeri Rangell oli puhunut hallituksen ratkaisusta eduskunnalle. Rangellin mukaan USA ei esittänyt ratkaisua Suomen turvallisuusongelmiin. Ratkaisu olisi:
"Me elämme vaaravyöhykkeellä. Tehokasta turvallisuusjärjestelmää ei ole kyetty luomaan. Ainoa mahdollisuutemme aikaansaada tehokas puolustus on työntää puolustusasemat lyhyille, edullisille linjoille."
Rangell, hallitus näkee, että Itä-Karjala kuuluu Suomelle ja sen miehitys suomalaisten toimesta on välttämätön ja että Suomelle on onni kuulua Saksan kanssa liittoon, koska täten saadaan aikaiseksi Suur-Suomi. Rangell vetoaa myös hallituksen toimesta jouduttuun talousriippuvuuteen Saksasta joten siksikään sotaa ei muka voisi lopettaa. Rangellin puhe sisältää tavanomaiset AKS-höpinät veljeskansoista ja niiden kuuluvuudesta suomalaisten yhteyteen.

1944 solmittiin aselepo sodan riehuessa muualla, emmekä joutuneet ylittämättömiin vaikeuksiin.
Hallitus asetti kansakuntamme vielä tuolloin natsien sotavoiman tuen varaan ja jatkoi nuorisomme tapattamista.

Mannerheim antoi samana päivänä julistuksen, jossa vahvistetaan Suur-Suomi kolmen kannaksen rajoilla eli Suomenlahdelta Vienanmerelle. Itä-Karjala oli mainittuna aikana pääosin suomalais-saksalaisten sotavoimien alainen. Mannerheim kehotti kansaa seisomaan tukevasti saavutuksen tukena!!

Tultuaan järkiinsä, eli ymmärrettyään sen, ettei kommunismi järjestelmänä voi toimia, alkoi Neuvostoliiton johto suunnitella sille poliittista itsemurhaa, ja teki siinä vaiheessa myös jotain tiliä menneiden rikostensa selvittämisessä.

"Vuoden 1939 Neuvostoliiton-Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen poliittisesta ja oikeudellisesta arvioinnista (Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansanedustajien kongressin päätös 24. joulukuuta 1989)"

-


"7. Neuvostoliiton kansanedustajien kongressi tuomitsee vuoden 1939 elokuun 23. päivän "salaisen lisäpöytäkirjan" ja kaikkien muiden salaisten Saksan kanssa tehtyjen sopimusten allekirjoitusteon, tunnustaa salaiset pöytäkirjat juridisesti paikkansapitämättömiksi ja pätemättömiksi allekirjoitushetkestä lukien.

Pöytäkirjat eivät luoneet uutta oikeudellista perustaa Neuvostoliiton ja kolmansien maiden keskinäisiin suhteisiin, vaan Stalin ja häntä ympäröivät käyttivät niitä uhkavaatimusten esittämistä ja voimakeinoilla pakottamista varten muita valtioita kohtaan syyllistyen rikkomuksiin oikeudellisiin velvoitteisiinsa verrattuna."

https://www.histdoc.net/historia/1989-12-24_Saksan-Neuvostoliiton_sopimus.html

https://www.histdoc.net/history/ru/1989-12-24_sovetsko-germanskogo.htm

Parta Cus ja taistolaiset pyrkivät selittämään että KOMMUNISMI JA SKP ON PERUSTETTU POISTAMAAN NATSISMI vaikka ne on perustettu alistamaan maailman kansat orjuuteen jonka johdossa on Kreml

Sen tähden Parta Cus kirjoittelee aktiivisesti toisesta maailmansodasta koska hän vielä lukee kirjaa

Toinen maailmansota kiinnostaa taistolaista, vaikka konflikteja on paljon
mm. suuri isänmaallinen sota Afganistanissa jossa bin Laden löi kommunstirikollisten Brezhnevin johdolla sinne tuomat armeijat, kremliläiset jäittivät Afganistanin jälleenrakenamatta samalla tavalla kuin miehittämänsä Karjalan ja Petsamon

Vastaväittäjät takertuvat talvisotaan.
Aloitus puhuu Suomen porvarien konkreettisesta liitosta saksalaisen fasismin kanssa 1940 kauttakulkusopimuksen perusteella. Ideologinen liitto fasismin kanssa oli luotu jo kansalaissodan aikana. Suojeluskuntien aatteellinen näkemys perustui rotuoppiin, työväenliikkeen tuhoamisvimmaan ja aluevaltauksiin.

Saksalaisen kenraalin todistajalausunto jatkuu.
Erfurthin sotapäiväkirja.

4.12.41.
Mannerheim kirjoittaa Saksaan kenraalisotamarsalkka Keitelille.
- Muurmannin rata yhdistää liittoutuneita henkisesti, koska sen kautta liittoutuneiden osapuoli NL saa lännestä materiaaliapua.
Radan katkaisu on vaikeaa niin kauan kuin Pietari on valtaamatta. Siksi Saksan ja Suomen sotavoimien tulisi keskittyä Olhavan-Syvärin aukon tukkimiseksi (=Leningradin elämäntien avoin osa/P). Syvärillä on oltu 2 kuukautta eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Vihollinen tuo sinne ja muuallekin vahvennuksia.
- Mannerheim pelkää, että englantilaisia joukkoja tulisi NL:n avuksi ja pitkä rintama olisi silloin vaikeuksissa.
- Mannerheim esittää erilaisia ratkaisuehdotuksia, lähinnä saksalaisten voimien lisäämistä, koska Suomen armeija oli ylikuormitettu (huollon vaikeudet pitkällä rintamalla ja joukot riittämättömät/P). Tätä Mannerheim oli esitellyt elokuun lopulta lähtien. Rautateilla oli ylikuormitusta yms..

Tämä päiväkirjamerkintä kertoo suomalaisaksalaisen rintaman hyökkäyksen juuttumista paikalleen tavoitteita saavuttamatta. Mannerheim sinällään on ikäänkuin lyönyt hanskat tiskiin. Saksan suomalaisliittolainen on tehnyt voitavansa ja sodan lopputulos riippuu Saksasta. Saksa ei kyennyt lisäämään sotavoimia ja Muurmannin rata jäi saavuttamatta.

8.12.41.
Japani pommitti Pearl Harbouria. USA ja Engalanti julistivat Japanille sodan.
Suomen porvari soti nyt Japaninkin militarismin voiton puolesta Saksan lisäksi.

9.12.41.
Saksa joutuu perääntymään Afrikassa Englannin sotavoimille. Syvärin etäläpuolella NL murtaa Leningradin elämäntien aukkoa suuremmaksi lyömällä saksalaisia Tihvinässä (Olhavan seutuja/P).
Mannerheim puhuu Erfurthille joukkojen väsymyksestä ja huonosta mielialasta. Kenraali Siilasvuon johtama III armeijakunta käyttänyt joukkoja siten, että kaatuneita tullut liian paljon.
Mannerheim ehdottaa Kantalahden ja Karhumäen suunnalta hyökkäystä Sorokkaan ja Muurmannin radan katkaisua siellä.

Pitkin syksyä päiväkirjamerkinnät heijastavat sekasorron lisääntymistä sotatavoitteiden suhteen. Suunnitellaan yhä enemmän uudelleenryhmistyksiä jms. ja jotka muuttuvat nopeassa tahdissa.

Saksa ja Neuvostoliitto olivat elokuussa 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop -sopimuksen jälkeen aseveljiä, ja sopimuksen lisäpöytäkirjassa sovittiin niin hyökkäämisestä Puolaan yhteistuumin kuin Baltian maiden ja Suomen liittämisestä Neuvostoliittoon.

Neuvostoliitto oli siten itse se imperialistinen valtio josta sen bolsevikkijohto suu vaahtoa roiskuten syytti muita.

Suomalaisille kommunisteille tuo toimimattomuuteensa turhautuneen ja sen vuoksi itsemurhan tehnyt pienen eliitin johtama harvainvalta on edelleen jonkin sortin nostalginen haavemaa, mutta mielen sairauksia on monen sorttisia ja tuo yksi esimerkki niistä.

Saksalaisen kenraalin todistajalausunto jatkuu.
Erfurthin sotapäiväkirja.

14.12.41.
Saksalainen kenraalieversti Falkenhorst AOK Norwegenistä vahvistaa Muurmannin radan merkitystä liittoutuneille. Paitsi sotamateriaalin kuljetus lännestä NL kykenee myös radan avulla siirtämään nopeasti joukkoja uhanalaisille kohdille. Falkenhorst kertoo joukkojen riittämättömyydestä. Falkenhorst puhuu hyökkäyksestä Kantalahteen mutta Mannerheim Sorokan suunnalle. Kumpikaan ei toteudu.

14.12.41.
Erfurth: "Mannerheim näytti nyt menettäneen kaiken uskonsa suomalaisten talvioffensiiviin Muurmannin rataa vastaan."
Mannerheim aikoo kirjoittaa uudelleen Keitelille ja kertoa tilannemuutoksesta talvioffensiivin suhteen.

22.12.41.
Suomalainen kenraali Öhqvist tulee Saksasta huonojen uutisten kera. Saksa perääntyy laajoilla alueilla Itärintamalla mm. Moskovan edustalta. Saksan päästaregia on asettua puolustukseen.
Salamasodalle tuli piste.
Pähkinälinnan seudulla saksalaiset joutuvat tuomaan vahvistuksia piiritysjoukoille.
Öhqvistille on kerrottu, että Saksa tuo talven aikana miljoona sotilasta lisää itärintamalle.
Erfurth esittää omana kantanaan että jo lokakuussa olisi tullut siirtyä puolustukseen hyökkäysten sijasta.

Tämä päivämmärä näyttää olevan kulminaatiopiste Saksan ja sen liittolaisten epäonnistumisesta voittaa sota nopeasti.
Jo alkusyksystä on lausuntoja, että NL olisi pahasti aliarvioitu ja nimenomaan poliittiselta kannalta. Luotettiin siihen, että Nl hajoaa poliittisesti. Kun niin ei käynyt, Erfurthin päiväkirjamerkinnät osoittavat harhakäsityksen seurauksena tulleen muotiin kaikenlaiset selittelyt.

Muistaakseni alkuvuodesta 1942 liittoutuneet sopivat alkaa valmistella toista rintamaa, rintamaan saksalaisten selustaan Englannista mannermaalle.
Pohjoisessa saksalais-suomalaiset eivät saavuttaneet enää mitään. Stalingradin tappio odotti natsiarmeijaa 1942/43 taitteeessa. Englanti puhdisti Pohjois-Afrikan natseista ja eteni Italiaan ja sitten tuli Normandian maihinnousun vuoro. Yhdysvallat soti Japania vastaan ja NL auttoi sopimuksen mukaan 1945 loppuvuodesta.

Tässä mielestäni oleellisimmat kohdat Erfurthin sotapäiväkirjasta vuodelta 1941. Hän jatkoi sitä aina aselepoon saakka 1944 mutta niitä merkintöjä ei ole tässä Visurin kirjassa.

Erittäin valitettavaa perussuomalaisen ulostus.
Hän ei aikaisemmissakaan viesteissä keskittynyt aiheeseen ja nyt pelkkiä sanoja epämääräisessä järjestyksessä.

Keskitysleirien saaristo 1941 -1944 suomalaisten ja saksalaisten toimesta NL:n alueella ja Suomessa.

Saksalaisten keskitysleirit
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/12/natsi-saksan-vankileirit-suomessa.html
Kuoleman radaksi kutsutaan Hyrynsalmi-Kuusamo rataa, jota isännöi saksalaiset. Vankien kohtelu oli raakaa. Paikkakuntalaiset tiesivät mutta eivät voineet mitään.
"Salaiset Aseveljet" tutkimus kertoo Sallan erityisestä tuhoamisleiristä, jossa uhrit ammuttiin riveittäin.
Saksalaisilla oli kymmeniä keskitysleirejä.

Mannerheim antoi 8.7.1941 käskyn rahdata muut kuin suomensukuiset keskitysleireille ja suomensukuisista "epäilyttävät" henkilöt.
Itä-Karjalan keskitysleirit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Karjalan_keskitysleirit

Suomen alueella sijainnut Itä-Karjalan väestölle keskitysleiri. Leiri oli usean leirin kokoomus.
Miehikkälän keskitysleiri Suomessa
http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2011/07/miehikkalan-keskitysleiri-osa-1.html

Koveriiin rahdattiin hallituksen käskystä turvasäilöön otettuja suomalaisia sodanvastustajia, kommunisteja ja vasemmistolaisia, Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysseuran jäseniä
Koverin keskitysleiri suomalaisille
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koverin_keskitysleiri

Rytin hallitus toteutti saksalaismallista keskitysleirijärjestelmää rotuopin ja poliittisuuden mukaisesti. Suomensukuisia yritettiin "ostaa" paremmalla kohtelulla.
Itä-Karjalassa suoritettiin tosiallisesti etnistä puhdistusta.

Olipa rautaisannos Suomen sotahistoriaa.
Porvarimme kävivät todetusti aluevaltaussotaa mutta hävisivät joka kerran.
Visurin tutkimus on antoisa.

Suomi 100. 1940 luku.
Tässä viestiketjussa on esitetty kiistattomilla todisteilla Suomen hallituksen yhtyminen liittoon saksalaisen fasismin kanssa ja presidentti Rytin valheelliset puheet jatkosodan alussa.
Ryti väitti, että NL hyökkäsi taas Suomen kimppuun.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ei luultavasti tunettu tässä esitettyjä faktoja. Syylliset onnistuivat salaamaan todisteet, salaiset neuvottelut yhtymisestä Saksan Barbarossa-suunnitelmaan NL:n tuhoamiseksi.

Ku(si)nen Extyökkäri joutui faktojen edessä vihan vimmoihin.