Rupesi kiinnostamaan paljonko on valtakunnan verkon vastus. Sitä on vähän hankala mennä yleismittarilla pistorasiasta mittaamaan, kun siellä on aina vastassa 230 volttia. Jos kuitenkin seuraavan sähkökatkoksen aikana kerkiän sen mitata, niin paljonko arvelette sen olevan?
Valtakunnanverkon vastus
pikamittaus
48895
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Ei sitä sähkökatkon aikana voi mitata. Sähkönsiirron muuntajakytkimet ovat auki ja toisaalta sähköverkossa näkyy naapurien laitteet kuormana.
Voisi mitata näin: Mittaa pääsulakkeelta jännite(1). Lisää ko. vaiheeseen kuormaa, esim. 3kW rakennuslämmitin, tai parin kW silitysrautakin käy.
Mittaa jännite(2). Sähköverkon vastus on Rivo = (U1-U2) / I
ja I = 3000W/230V = n. 13A
Jos kuitenkin haluat mitata IVO-resistanssia, niin kannattaa toimia nopeasti, ettei käy näin (kohdassa 6 min): https://www.youtube.com/watch?v=OEoazQ1zuUM
Oikea tasavirtavastus nimenomaan kiinnostaa. Pitää tietenkin mitata laajemman sähkökatkon aikana että lähin jakelumuuntajakin on mukana mittauspiirissä. Arvelisin vastuksen olevan luokkaa yksi ohmi.
Eikö kukaan ole tosiaan tällaista perusjuttua itse mitannut?
Näitä perusjuttuja saa mitata harvase hetki. Isot pojat puhuvat oikosulkuvirroista. Jos haluaa mitata tasavirtakuormaa kylmästä muuntajasta niin mikäs siinä. Voi sitä hullunpiinkin asioihin aikansa laittaa. Onko välissä alumiinia? Netistä löytyy tietoja tolppamuuntajien rakenteista. Tuo yksi ohmi on on aika rankka arvaus... Tasavirtamittauksella jää Imatran voima tavoittamatta.
" Tuo yksi ohmi on on aika rankka arvaus... "
Mitähän tuo maininta nyt sitten tarkottaa?
Arvelisin että googlaamalla jo tietäisit!
Ei antanut Google muuta järjellistä osumaa kuin tämän minun aloituksen tältä keskustelupalstalta. Tämä taitaakin olla aivan uusia uria aukovaa tutkimusta, kun Googlekin on ihan hampaaton ;)
Kokeile tehdä hallittu sähkökatkos valtakunnan verkkoon. Sitten vain äkkiä mittaamaan ja jälkiä jättämättä taas kytket verkon toimintaan. Niin yksinkertaista se on.
Hmm. Täällä maaseudulla on kyllä pylväsmuuntamo, ja sen päällä on erotin suurjännitelinjaan. Pitäisi vaan hankkia akkurälläkkä tai voimapihdit jolla käyttövivun munalukon sangan katkaisisi, ja erotin auki. Sitten vaan äkkiä kotiin mittaamaan valtakunnanverkon vastusta.
Tosin ei se näin talvella onnistu jälkiä jättämättä...
kovin on pieni tuo sinun valtakuntasi, jos se vain muuntajalle jatkuu:)
voisin sanoa, että munalukko aukeaa helpoiten kun lenkin väliin pistää metrisen terästangon (tai sorkkaraudan jos sopii) ja pyöräyttää kerran. mutta jätän sanomatta, kun en viitsi hullua yllyttää..
Parilla kiintoavaimella aukeaa helposti. Kuva niin voitte harjoitella: http://thefw.com/files/2016/03/Lock.jpg
Googlaa Theveninin menetelmä. Sillä pitäisi onnistua. Ammattikoulujuttuja.
Hieno menetelmä, mutta yleismittarissani ei ole suurempaa virta-aluetta kuin 10 A, pelkään ettei se riitä tarvittavaan oikosulkuvirran toteamiseen.
Käytä shunttia apuna.
Jos erottimen aukaisee pylväsmuuntamosta, niin sitten on valtakunnanverkon vastus mitattavissa. Varmaan helpompaa olisi jos leikkaisi AMKAn poikki kaapelileikkurilla. Eikä ohmeja ole ennenkään mitattu amppeerialueella.
No höh, jos amkan katkaisee jää tärkein, muuntajan toisiokäämi pois mittauspiiiristä.
Haittaako tuo jollain lailla valtakunnanverkon vastuksen selvittämistä?
Taidat olla vähän ulkona asiasta. Ohminen tasavirtapiiri pistorasiasta ei voi jatkua muuntajan 400 V toisiokäämiä pidemmälle. Se "valatakunta" ei ylety tässä tapauksessa kuin korkeintaan vajaan kilometrin päähän.
Varmaan pitää mennä tekemään muuntoasemilla pikainen yhdistys sinne valtakunnanverkon puolelle kun on ensin verkosta sähköt sammutettu ja sitten voi mennä mittaamaan vastusta.
Jos syöttävän AMKAn katkaisee niin mitattavissa ei le kuin omien ja mahdollisesti mahdollisten naapurien kuormien resistanssit -kun yhteys sinne valtakunnanverkkoon päin näin toimien on juuri katkaistu.
Ei muuta kun asennustesteriä hommaamaan niissä kun on silmukkaimpedanssin / oikosulkuvirran mittaus.
Nykyään kun uusilta liittymiltä vaaditaan oikosulkuvirraksi vähintään 250A niin siitähän tulee sitten hieman alle 1 ohmia impedanssiksi, suurimmillaan arvot pyörii käytännössä jossain parissa kA:ssa / 0,1 x -ohmissa jos aivan muuntajan läheltä mittaa.
Tuosta menetelmästä puutuu, vaarallisa tilanteita, vauhtia ja jännitystä.
Minä olen laittanut muuntajan oikosulkuun eikä sieltä tullut kuin jotain 100 mA.
Asiasta kolmanteen, miten muuntajaa edeltävän keskijännite verkon johtoimpedanssi vaikuttaa silmukkaimpedanssin/ oikosulkuvirran mittaustuloksiin? 20 kV verkossahan johtimien poikkipinta on pienempi kuin 400 V verkossa, ja matkaa sähköasemalle useita kymmeniä kilometrejä. Kompensoiko suurempi jännite mittauspiiriä niin ettei tämän verkon ominaisuudet enää käytännössä vaikuta pienjänniteverkon mittaustuloksiin?
Jakeluyhtiöt antavat kysyttäessä oikosulkuvirrat liittymille.
Siitä sitten vaan laskemaan.
Laskennallisestikin homman voi melko tarkasti selvittää melko tarkasti, netistäkin löytyy vapaasti valmiita laskureita joille kerrotaan syöttävän verkon johtimien poikkipinnat/ pituudet ja muuntajan koko -samoilla laskureilla hoituu sitten poiskytkentä aikojen ja kosketusjännitteiden tarkastelut vikatilanteissa.
Keväinen aurinko saanut kyselyikäiset aloitusexpertit vauhtiin
Onko se jotenkin sinulta pois?
Ei pidä vetää poroja nokkaan aina kun keskustelun aihe menee yli käsityskyvyn.
Valtakunnanverkon pääjännite ei ole tuo 400v
Vaan 300kv
300 ?
Varmaan jossain on valtakunta, jonka verkossa pääjännite on 300 kV. Tai sitten ei.
Norjassa on ollut 300 kV:n verkkoja. En muista onko enään, kun ovat nostaneet jännitteitä.
Putinlandiassa 500 kV ja 330 kV.
Nuoriso-osasto testaa verkon maasulkuvirtaa
https://www.youtube.com/watch?v=mqRT7J86rco
Joo Ja Suomessakin on 110 kV valtakunnanverkko ja 220 kV valtakunnanverkko ja jossain muualla vielä jotain muuta ja rautanaulalla nikkenaulaaja tietysti kokeilee oikosulkuvirtaa.
No on sitä 400kV...
Suuret voimalat syötävät sähkönsä 400 kV verkkoon. Siirtohäviöistä saa kuvan, kun niiden sanotaan olevan enemmän kuin Imatran vesivoimalan tuotanto.
Siirtohäviö ja oikosulkuimpedanssi onkin eri asioita...
Tosin aloittaja luulee että valtakunnanverkkoa on jo seuraavalla muuntajalla.
Vastuksestahan kysyjä puhui, ja siirtohäviöt syntyvät johtimien vastuksesta.
Myöskin johtojen impedanssi on lähes kokonaan resistanssia.
Ja se osa joka on muuta tanssia, ei aiheuta tehohäviötä.
400 kV verkon siirtojohdon impedanssi on luokkaa 300 ohm eikä se ole pääasiassa resistanssia.
Kun luet tämän ketjun läpi, huomaat että verkon mittauspiiri ei jatku jakelumuuntajaa pitemmälle.
Se onkin hyvä juttu, pelata pientä. Generaattorista lämmönlähteelle päin on usein kaikenlaisia ongelmia. Generaattorihan pyörii valtakunnanverkon mukaan, ja jos vety pysyy sisällä, on se varsin harmiton aparaatti. Vesijäähdytteisiäkin roottoreita on.
Näin on. Valtakunnanverkon resistanssia ei voi mitata 230 V pistorasiasta, vaan pitää mennä kytkemään Fluke 400 kV johtoon.
Perskutirallaa, jee! Flukessa lukee 1000V! Kuinkas tämä 400MV sitten mitataan??
Ei resistanssin mittayksikkö ole V.
Virta-ja jännitemuuntajia mittauksissa käytetään.
Uri pui ja puri ui.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/
Kokonaiskulutus on jotain (W).
R = U / I, I = U/R
P = U*I (sij I=U/R)
P = (U*U)/R ja siten R = (U*U) / P
Esim. P = 12500 MW eli 12,5E 9W ja U=230V
R = (230*230) / 12,5e 9 likimain 4,2 uOhm (mikro-ohmia)
Näin siis teoriassa.
Tosiasiassa sähkönsiirtoverkko on RLC piiri, jonka impedanssi on Z.
Sen laskeminen onkin toinen juttu.
Mutta tämähän laskee kuorman impedanssin.
Syöttöimpedanssi(lue resistanssi) on eri asia.
Se voi olla paaaljon pienempi.