Eriarvoistava SOTE´.
Porvarihallitukset ovat jo yli vuosikymmen eriarvoistaneet kansaa ja vauhti näkyy edelleen kiihtyvän:
- Varakkailla suurituloisilla on jo yksityinen voittoja hamuileva palveluverkosto, jota jo osittain
tuetaan yhteiskunnan varoin.
- Työntekijöille on rakennettu työterveyshuolto, joka toimii myös myös ohituskaistana
erikoisairaanhoitoon. Valtaosa kuluista maksetaan verovaroistamme.
- Jäljelle jäävät ,sairaat köyhät, vähävaraiset, vanhukset, eläkeläiset, moniongelmaiset, jne.
joiden käsittelemiseksi on jäänyt terveyskeskukset ja kotisairaanhoito, joissa pallotellaan /
pitkitetään erikoissairaanhoitoa tarvitsevien hoitoon pääsyä niin pitkälle, että tosi sairaat
jäävät käytännössä lähes heitteille, vaikka varsinkin he tarvitsisivat todella apua
elämänlaatunsa säilyttämisessä tai jopa kohottamisessa.
Nyt SOTESSA vimmatusti rakennetaan Suurpääomalle vähävaraisten ja veronmaksajien piikkiin toimivia rahastusautomaattia, joka todennäköisesti tulee entisestään heikentämään huono-osaisten kustannuksia, maksuvalmiutta ja palvelun saatavuutta.. Vastaavasti esimerkkejä löytyy mm. sähkönsiirtoverkkojen yksityistämisestä; hinnat yli tuplaantuneet, maksukyvyttömät yksin jääneet lesket menettäneet kotinsa, jne. Yritysten merkittävät voitot ulkoistettu.
Toivomme tasapuolisuutta ja järkeä päätöksiin !!!
Sivistyskansa huolehtii myös vähäosaisistaan .; onko Suomi ??????
Porvarihallitukset ovat jo yli vuosikymmen eriarvoistaneet kansaa ja vauhti näkyy edelleen kiihtyvän:
- Varakkailla suurituloisilla on jo yksityinen voittoja hamuileva palveluverkosto, jota jo osittain
tuetaan yhteiskunnan varoin.
- Työntekijöille on rakennettu työterveyshuolto, joka toimii myös myös ohituskaistana
erikoisairaanhoitoon. Valtaosa kuluista maksetaan verovaroistamme.
- Jäljelle jäävät ,sairaat köyhät, vähävaraiset, vanhukset, eläkeläiset, moniongelmaiset, jne.
joiden käsittelemiseksi on jäänyt terveyskeskukset ja kotisairaanhoito, joissa pallotellaan /
pitkitetään erikoissairaanhoitoa tarvitsevien hoitoon pääsyä niin pitkälle, että tosi sairaat
jäävät käytännössä lähes heitteille, vaikka varsinkin he tarvitsisivat todella apua
elämänlaatunsa säilyttämisessä tai jopa kohottamisessa.
Nyt SOTESSA vimmatusti rakennetaan Suurpääomalle vähävaraisten ja veronmaksajien piikkiin toimivia rahastusautomaattia, joka todennäköisesti tulee entisestään heikentämään huono-osaisten kustannuksia, maksuvalmiutta ja palvelun saatavuutta.. Vastaavasti esimerkkejä löytyy mm. sähkönsiirtoverkkojen yksityistämisestä; hinnat yli tuplaantuneet, maksukyvyttömät yksin jääneet lesket menettäneet kotinsa, jne. Yritysten merkittävät voitot ulkoistettu.
Toivomme tasapuolisuutta ja järkeä päätöksiin !!!
Sivistyskansa huolehtii myös vähäosaisistaan .; onko Suomi ??????
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nyt+alkavat+jotkut+kokoomuspäättäjätkin++kansanedustaja+Lepomäen+tavoin+ilmoittaa,+että+sote-suunnitelmat+aiheuttavat+miinusmerkkisen+tuloksen,+eikä+siis+miljardien+eurojen+vähennystä+valtion+menoihin.+
Tuloerot ovat kaventuneet porvarihallitusten aikana ja kaikkein eniten ne ovat kasvaneet demarihallituksessa.
Ilmeisesti eriarvoisuudella aloittaja ei tarkoita mitään tuloihin tai talouteen liittyvää.
Laskekaahan+kokonaisverorasitusta+ja+sen+kehitystä.
Kerro+heti,+miten+kokonaisveroasteen+saa+3%+150000+tuloilla!
YLE uutiset 15.9.2017: "Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Laskelmat todistavat tuloerojen kasvaneen"
Rikkaiden ja köyhien välinen ero on pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta, mutta ero alkaa nyt REVETÄ.
Perussyyt tuloerojen kasvulle löytyvät yleisestä talouskehityksestä ja Suomen hallituksen leikkaus politiikasta, sanovat YLEn haastattelemat asiantuntijat.
Pörssiosakkeiden arvonnousu on jatkunut jo pitkään ja osinkojakin maksetaan vuosi vuodelta enemmän. Finanssivarallisuus siis kasvaa etenkin heillä, joilla sitä on jo ennestään. Toisaalta hallituksen ensi vuodeksi laatima budjetti leikkaa sosiaalietuuksia, joita maksetaan eniten pienituloisille.
Veronkevennykset puolestaan alentavat hyvätuloisten verotusta. Välilliset verot, kuten valmiste. ja polttoaineverojen korotukset vähentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten käytettävissä olevia tuloja kuin suurituloisten.
Tuloerot voivat kasvaa siitä syystä, että suurimpia tuloja selittävät eniten PÄÄOMATULOT, jotka ovat nyt ilmeisesti voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alimpia etuuksia on jäädytetty. Tuloerojen kasvua on aiemmin hillitty verotuksella, mutta nyt tämä hillitsemislinja on pysähtynyt, tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tulkitsee.
Rikkaiden ja köyhien välinen ero on siis pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta. Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan ero olisi alkanut taas REVETÄ. Laskelman oli pyytänyt vasemmistoliitto.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmiin sisältyi myös tuloerojen kehitys vuosina 2017-2018. Näiden kahden vuoden aikana käytettävissä olevat tulot vähenevät kaikissa tuloryhmissä, eniten kuitenkin alimmissa. Pääministeri Sipilä myönsi A-studiossa, että HALLITUKSEN POLITIIKKA on iskenyt enemmän pieni. kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta.
Tuloerojen kasvun repeämistä osoittava laskelma on ladattavissa netistä YLE:n uutisista 15.9.2017.
Helsingin Sanomat kirjoitti:
"Ensi vuoden budjetti kääntää tuloerot selvään kasvuun - "Tämä hallitus toteuttaa erilaista tulonjakopolitiikkaa", sanoo ekonomisti.
Tällä hallituskaudella kaikkein pienituloisimpien tulot ovat laskeneet eniten. Syynä ovat perusturvaetuuksien leikkaukset.
Hallituksen ensi vuoden budjetti kasvattaa suomalaisten tuloeroja. Kyseessä on selvä käänne aiempien vuosien kehitykseen.
Kannattaa lukea myös Seura-lehden Ari Korvolan artikkeli: "Kuorissa kypsyvät miljardit"
Samaan aikaan kun valtiovalta on säätänyt pilkuntarkasti yksittäisen palkansaajan tai eläkeläisen verotusta, "verosuunnittelijat" ovat sulloneet miljardeja uusiin vakuutuskuoriin. Näin varat ovat karanneet Suomen verotaloudesta teille tietymättömille.
Koska enää ei tarvita perinteisiä Cayman-saarille tai Bermudalle perustettuja pöytälaatikkoyhtiöitä, on tilalle keksitty jotain huomattavasti fiksumpaa: VAKUUTUSKUORET. Verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti arvioi, että saadut tiedot tukevat aiempaa arviota, jonka mukaan ulkomaisissa vakuutuskuorissa on vähintään 10 miljardin euron arvosta suomalaisten varoja. Näitä suomalaisten vakuutuskuoria on kaivettu satoja.
Arviolta Suomen valtion vuosibudjettia vastaava viidennes on sijoitettu vakuutuskuoriin, todetaan Seuran artikkelissa.
Kauppalehdessä on tuoreampaa tietoa otsikolla
"Tuloerot eivät sittenkään kasva"
Olen pahoillani, jos tuloerojen pieneneminen aiheuttaa surua :D
https://www.jyu.fi/.../sosiaalipolitiikan-paivat-2017/...tulonjako...tulonjako.../login
18.10.2017 - Sosiaalipolitiikan päivät 2017 · Ohjelma · Puhujat · Työryhmät · 1. SISU-mikrosimulointimalli yhteiskuntatutkimuksessa · 2. Eläketutkimuksen työryhmä · 3. Köyhyys ja tulonjako –työryhmä · 4. Terveys, huono-osaisuus ja sosiaalipolitiikka · 5. European labour markets, precarious jobs and trade unions ·
...
Nimimerkille "PieniPiruVasempaan" . Kannattaisiko sinun perehtyä tulonjakoa ja sen vaikutuksia tutkineiden asiantuntijoiden tutkimuksiin? Edellä on linkki aiheesta Jyväskylän Yliopiston sosiaalipolitiikan päivien luentoihin. Suositan luettavaksesi kohtaa 3. Köyhyys ja tulonjako -työryhmän raporttia. Mielenkiintoinen on myös kohta 4. Terveys, huono-osaisuus ja sosiaalipolitiikka -raportti.
Näin saamme tarkempaa ja tutkittua tietoa Suomessa harjoitetusta sosiaalipolitiikasta kuin mitä Kauppalehti kertoo.
Tuija Korpela, Kela:
Perustuslain mukaan "jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon".
Työttömyydestä, sairaudesta, työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, lapsen syntymästä sekä huoltajan menetyksestä jhtuvat vajeet ihmisten toimeentulossa on tarkoitus kattaa syyperusteisella sosiaaliturvalla. On kuitenkin joukko kotitalouksia, jotka elävät syyerusteisen tukijärjestelmän ulkopuolella vailla aiemmin mainittuihin syihin perustuvia etuuksia tai muita veronalaisia tuloja.
Näiden ns. tulottomien kotitalouksen määrä on uutisoitu kasvaneen viimek vuosina merkittävästi (ks. esim. Kaleva 6.9.2017). 2010-luvun alussa Suomessa arvioitiin olevan lähes 25 000 tulotonta kotitaloutta (Honkanen 2013). Heinäkuussa 2017 tulottomien kotitalouksien määrä oli Kelan tilastojen mukaan noin 47 000.
---
Tulottomien määrän kasvusta olemme aikoja sitten lukeneet Tilastokeskuksen tutkijan raporteista. Kuten tiedämme myös Tilastokeskuksen raportit perustuvat tutkimukseen ja asiantuntemukseen. Tulottomien määrän kasvu johtuu muun muassa erilaisten sanktioiden lisääntymisestä.
On erittäin huolestuttavaa, että tulottomien määrä on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut viime syksyyn mennessä.
Huolestuttavaa on myös kehitys, jonka mukaan palkkatulo ei enää riitä ruokaan ja asumiseen (tilapäistyöt, pätkätyöt, matalapalkka-alat jne). Yhä useampi pienituloinen hakee "palkanlisää" ruokajonoista ja asumistukea yhteiskunnalta, kun palkka, pienistä eläkkeistä puhumattakaan, ei riitä edes ruokaan ja asumiseen. Nykyään.
Suomen leipäjonot ovat osoitus toimeentulotuen puutteellisuudesta. Ja kuten kaikki tiedämme, myös "PieniPiruVasempaan" tietänee, nähnee ja kuullee: ruokajonot ovat kasvaneet ihan samassa suhteessa kuin köyhyys ja tulottomuus eli toisin sanoen TULOEROT OVAT REVENNEET. Valitettavasti juuri nykyhallituksen kaudella.
Tuore selvitys: Käänne eriarvoisuutta lisäävään suuntaan tapahtunut – pienituloisten toimeentulo tiukentunut
KOTIMAA JULKAISTU 14.02.2018 08:00
Pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana, toteaa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry tuoreessa selvityksessään. Perusturvaa on heikennetty erityisesti indeksijäädytyksillä. Leikkaukset ovat osuneet erityisesti työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.
SOSTEn teettämässä selvityksessä tarkasteltiin etuuksia ja verotusta vuodesta 2012 vuoteen 2019.
– Julkisessa keskustelussa on vedottu siihen, että hallituskaudella tuloerot eivät ole kasvaneet. Tämä pitää paikkaansa vuoteen 2016 saakka, mutta selvityksemme perusteella on tapahtunut käänne eriarvoisuutta lisäävään suuntaan, pääsihteeri Vertti Kiukas sanoo.
– Selvityksen perusteella on selvää, että indeksijäädytyksiä ei tule enää jatkaa ja aiempia leikkauksia tulee kompensoida, Kiukas vaatii.
Sosiaalietuuksia ja tukia leikattu
Tarkastelujakson alkupuolella vuoteen 2015 saakka sosiaalietuuksiin tehdyt muutokset suosivat pienituloisia. Vuodesta 2015 eteenpäin muutokset ovat heikentäneet pienituloisten asemaa ja erityisen selvästi pienituloisten lapsiperheiden tilannetta.
Myös työttömyysetuuksia on leikattu. Ilman indeksijäädytyksiä työttömän peruspäiväraha olisi ensi vuonna noin 725 euroa kuukaudessa. Jäädytysten vuoksi se jää alle 700 euroon.
Pienituloisimpien tilanteen heikkeneminen näkyy myös siinä, että asumistuen osuus vuokrasta on pienentynyt. Se lisää osaltaan toimeentulotuen käyttöä.
Soste ajaa paitsi indeksijäädytysten kompensointia, myös verotuksellisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Järjestön mukaan tämän vuoden indeksijäädytyksen kompensointi perusturvaetuuksiin maksaisi noin 100 miljoonaa euroa.
Toinen vaihtoehto olisi kunnallisveron ansiotulovähennyksen ulottaminen etuuksiin. Se puolestaan maksaisi noin 200 miljoonaa euroa.
MIRJA KIVIMÄKI
mirja.kivimaki(at)mtv.fi
-----------
Näin tapahtuu tuloerojen kasvu, kuten edellä on todettu. Huomaamatta ja hiljaa.
Niin.
Ja jos kysyy demreilta, niin tilanne on vielä pahempi :D
Nämä järjestöt eivät ole puolueettomia tahoja vaan niillä on vahvasti oma lehmä ojassa.
"PieniPiruVasempaan" tarkoititko "oma lehmä ojassa" Jyväskylän yliopistoa (sosiaalipolitiikan päivät, tutkijat ja luennoitsijat) vai Kauppalehteä, jonka tuoreamman tilaston kerroit osoittavan, että tuloerot eivät kasvaisikaan?
Eduskunnan tietopalvelun laskelmiin sisältyi myös tuloerojen kehitys vuosina 2017-2018. Näiden kahden vuoden aikana käytettävissä olevat tulot vähenevät kaikissa tuloryhmissä, eniten kuitenkin alimmissa. Pääministeri Sipilä myönsi A-studiossa, että HALLITUKSEN POLITIIKKA on iskenyt enemmän pieni. kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta.
Onko Eduskunnan tietopalvelu, PPV, mielestäsi puolueeton vai puolueellinen - entä onko "oma lehmä ojassa"?
Onko Kauppalehti mielestäsi puolueeton?
Kauppalehti kuuluu Alma Mediaan. Alma Median liikevaihto vuonna 2016 oli noin 350 miljoonaa euroa ja konsernin liikevoitto 26,8 miljoonaa euroa. Alma Median osake on listattuna Helsingin pörssissä. Suurin omistaja yhtiössä on IlkkaYhtymä Oyj ja kolmanneksi suurin omistaja Otava. Pörssiyhtiöllä ei siis ole "ole lehmä ojassa" ja sekö osoittaa mielestäsi puolueettomuutta, että on yhtiö listautunut pörssiin?
Tarkoitan kaikkia.
Todellista puolueettomuutta ei ole olemassa. Vaikka ihminen itse uskoisi olevansa puolueeton ja objektiivinen, hän on oman historiansa ja ympäristönsä vanki.
Yleisellä tasolla uskon kaikkein vähiten poliitisten ja julkisten laitosten näkemyksiin koska niiden rahoitus on täysin riippuvainen poliittisesta päätöksenteosta. Jos vaikka tulokset eivät olisikaan ihan toivottuja, niin sellaista tulosta ei koskaan julkaista, joka on suoraan poliittisen käytännön vastainen. Silloin tuloksen sanotaan olevan epäselvä tai tulkinnan varainen. OLen itsekin tehnyt tutkimuksia ja tärkeintä on, että tilaaja tilaa toisenkin kerran.
Julkisesta rahasta riippumaton tutkimus on luotettavampi, kun se tutkii muuta kuin itseään. Tosin lehtienkin pitää myydä eikä lukijoiden mielipiteitä auta tyrmätä. Lehtien pitää ottaa myös huomioon se, että kovin ikävästi kirjoittaminen voi johtaa siihen ettei tulevaisuudessa myönnetä haastattelua tai ei pistetä vaalimainoksia.
Jos puhutaan ihan puhtaasti media-alan yhtiöstä, niin sillä ei ole erityistä syytä kumartaa mitään ryhmää kohtaan. Kaupallisuus itsessään ei tarkoita muun kaupallisuuden suosimista. Maailma ei ole jakautunut kahteen leiriin, joista toinen on julkinen ja toinen kaupallinen. Tosin julkinen leiri tuntuu vetävän yhtä köyttä. Kaupallisella puolella on paljon enemmän erilaisia mielipiteitä ja intressejä. Siellä on aito kilpailu.
Kommentti PPV:lle. Kirjoitat edellä: "Jos puhutaan ihan puhtaasti media-alan yhtiöstä, niin sillä ei ole erityistä syytä kumartaa mitään ryhmää kohtaan."
Näinhän se menee: - Kun arvioidaan kaupallista mediaa, joka on riippuvainen a) ostajista (julkaisujen tilaajat) , b) mainostuloista (kauppiaiden antamat ja mainostoimistojen tekemät mainokset) ja c) omistajien päätöksistä mainostajien saamiseksi (panos/tuotos), niin sisältö riippuu edellä olevista - ei ole puolueetonta. Kun digitaalinen media (you tubet ym.) valtaa sijaa, perinteiselle medialle mainostulot ovat entistäkin tärkeämmät, mikä näkyy sisällöistä. Tutkivaa journalismia ei juurikaan enää ole Helsingin Sanomia ehkä lukunnottamatta. Myös YLE:n MOT-ohjelmasta saamme joskus tutkittua, ajankohtaista tietoa. Taloustoimittajia ei kouluteta riittävästi, paikallisilla lehdillä ei ole mahdollisuuksia palkata taloustoimittajia. Tutkimukseen perustuvasta fakta-tiedosta mainostajat eivät ehkä pitäisi, joten miksi palkatakaan taloustoimittaja? Tilastokeskuksen tilastot ja tutkimukset ovat mielestäni puolueetonta tietoja ja kaikkien saatavilla. Miksi Tilastokeskuksen tärkeitä tilastoja ja katsauksia on lopetettu? Ovatko vallanpitäjille liian "vaikeita"?
Yritin hakea Tilastokeskuksen HYVINVOINTIKATSAUKSIA viime vuodelta. Niitä ei Tilastokeskuksen sivuilta löytynyt kuin vuoden 2014 loppuun asti. Media-alan yhtiöt ovat kaikkea muuta kuin puolueettomia ja kumartavat syvään, erittäin syvään mainostajille. Sisältö on useimmiten mitään sanomatonta "viihdettä", johon erikoisesti television mainoskanavat eli kaupalliset kanavat ovat erikoistuneet.
PPV kirjoittaa : "Kaupallisuus itsessään ei tarkoita muun kaupallisuuden suosimista."
Näinhän se menee: - Kaupallisuus perustuu myynti- ja ostotapahtumaan. Kaupallisuuden tarkoitus on voittojen maksimointi: mitä kaupallisempi ja myyvempi, sen suuremmat voitot. Kaupallisuus itsessään on "ostajan saalistamista ostamaan". Siinä kamppailussa ostajista, kauppiaat eivät suosi kilpailevia kauppiaita. Kun kilpailu on kovaa, niin rehellisimmät putoavat kilpailussa.
PPV kirjoittaa: "Maailma ei ole jakautunut kahteen leiriin, joista toinen on julkinen ja toinen kaupallinen."
Näinhän se menee: - Maailma on jakautunut köyhiin kehitysmaihin ja rikkaisiin teollisuusmaihin. Köyhissä kehitysmaissa julkinen hallinto on olematonta, sen sijaan diktaattorit hallitsevat siellä (rahat tai henki -ideologillaan) sitä toista leiriä. Teollistuneissa valtioissa, kuten pohjoismaissa on valtion keräämiin verotuloihin perustuva julkinen hallinto, jonka tulee perustuslakien mukaan huolehtia jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja hyvinvoinnista, myös köyhien ja syrjäytyneiden. Miten hallitukset noudattavat perustuslakia ja ihmisoikeuksia riippuu hallitusten kokoonpanoista. Suomessa nykyinen hallitus (keskusta, kokoomus, siniset) haluaa yksityistää, yksityistää, yksityistää julkisia palveluja ja valtion yrityksiä. Myös terveydenhuollon. Jokainen voi itse arvioida miten yksityistäminen onnistuu ja paljonko niin sanotut yksityistetyt ja yksityiset yritykset saavat erilaisia verotukia, muun muassa energiatukia, yritystukia jne.
PPV: "Tosin julkinen leiri tuntuu vetävän yhtä köyttä. Kaupallisella puolella on paljon enemmän erilaisia mielipiteitä ja intressejä. Siellä on aito kilpailu."
Näin oikein: - Julkinen sektori hoitaa LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET parhaansa mukaan. Kuntien tulot muodostuvat asukkaiden maksamista veroista, valtionavuista ja asiakasmaksuista. Kuntien asukkaat valitsevat kunnanhallitukset, valtuustot ja lautakunnat parhaiksi ja kykeneviksi katsomistaan kuntalaisista vaaleilla.
Siinä on kyllä erilaisia mielipiteitä ja intressejä, miten kunnan taloutta hoidetaan ja elinkeinoja kehitetään. Tapahtuuko kehittäminen asukkaiden eduksi vai yritysten ehdoilla vai löytyykö kultainen keskitie eli onko hyvä työllisyyden hoito myös asukkaiden etu?
"Kaupallisella puolella" yritysten omistajat valitsevat yritysjohtajat ja Suomessa usein niin sanotun HYVÄ VELI -järjestelmän perusteella, jolloin samat isojen yritysten johtajat päättävät ristiin toinen toisensa eduista useiden eri yritysten johtajajina. Jopa kymmenien eri yritysten johdossa - samat pomot, siellä ei silloin ole aitoa kilpailua. Valtion verotukiakin jaetaan suurimmille osakeyhtiöille vanhan tukilistan mukaan... muutoin tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Osakeyhtiöiden ainoa intressi on osinkojen jako eli mahdollisimman suuri voitto sijoitetulle pääomalle.
Kun pienet yksityisyrittäjät eli toiminimet, jotka maksavat progressiivisen veron, kilpailevat keskenään ilman verotukia - onko se sitä PPV:n mainostamaa "aitoa kilpailua"?
Julkinen media, kuten YLE, on riippuvainen poliitikkojen halusta antaa sille rahaa. Poliitikkojen ja etenkin hallituksen joukko on paljon suppeampi kuin kaikkien kansalaisten, jotka tekevät itsenäisen ostopäätöksen. Julkinen informaatio ei ole puolueetonta vaan parlamentaarista. Se heijastaa ihmisten äänestyskäyttäytymistä ja vahvistaa vallanpitäjien asemaa. Julkinen informaatio ei koskaan kaada hallituksia tai aloita vallankumaousta toisin kuin vapaa lehdistö.
Väität, että kun kilpailu on kovaa, niin rehellisimmät putoavat kilpailussa. Mikään ei tue väitettäsi. Ihmisillä on taipumus hankkia tietoa, joka tukee heidän ennakkokäsitystään. Jos esitetään kaksi eriävää kantaa, ihminen tulkitsee kirjoituksen oman kantansa mukaiseksi ja jättää huomiotta vastakkaisen väitteen. Historia on osoittanut, että epärehelliset eivät menesty kilpailussa.
Ihmiset valikoivat informaationsa, mutta polarisoitunut informaatio ei tarkoita sitä, että se olisi väärää. Edes vastakkaiset näkökulmat eivät ole vääriä etenkään, kun ennustetaan tulevaa. Myöhemmin tietenkin paljastuu onko jompi kumpi oikeassa vai onko kumpikaan. Se ei kuitenkaan tee kirjoitushetken informaatiosta valheellista. Vapaa lehdistö on nimensä mukaisesti vapaata.
Julkinen sektori voi hoitaa lakisääteiset velvoitteensa. Se ei ole ristiriidassa valikoidun tai värittyneen tiedon antamisen kanssa. Voidaan jopa sanoa, että julkinen sektori tekee sen, mitä hallitus ja/tai edusksunta siltä haluaa. Demokraattista kylläkin, muttei puolueetonta. Mietipä hieman kommunististen keskusjohtoisten maiden tiedottamista. Hoitivat ihan pilkulleen velvoitteensa, muttei totuudesta ollut tietoakaan.
Työllisyyden hoitaminen on yksityisten yritysten vastuulla ellei sitten haluta kaikkien olevan kunnalla töissä - sellaistakin hinkua on olemassa. Jos ykstyisen sektorin halutaan luovan työpaikkoja, palkkaamisesta pitää tehdä kannattavaa ja yrityksillä pitää olla toimintaedellytykset.
On ihan se ja sama, mitä joku kukkahattu sanoo työllistämisestä. Yritykset eivät työllistä tappiolla eikä omistaja maksa omasta pussistaan rahaa pois. Ihan vastaavasti yritys ei jätä työllistämättä, jos sillä tekee rahaa. Yritys on oivallinen mittari politiikan onnistumiselle. Niiden toimet kertovat juhlapuheita paremmin, mitä oikeasti tapahtuu.
"Kun pienet yksityisyrittäjät eli toiminimet, jotka maksavat progressiivisen veron, kilpailevat keskenään ilman verotukia - onko se sitä PPV:n mainostamaa "aitoa kilpailua"?" Kyllä, mutta lisätään siihen samaan kilpailuun vielä säätiöt, muut kolmanne sektorin toimijat sekä julkiset laitokset.
Meidän nykyinen SOTE on monopolin tulos. Siitä palkkansa saavat asiantuntijat, joilla ei ole muusta kokemusta, kehuvat itseään ja taputtelevat toisiaan olalle. Ovat tehneet sen, minkä pystyvät eikä heidän rajallinen järkensä pysty kuvittelemaan mitään parempaa. Kun tulee kilpailua, tulee lisää aivoja ja lisää luovuutta. Silloin paras ajatus voittaa.
https://yle.fi/uutiset/3-9832572
15.9.2017 - Rikkaiden ja köyhien välinen ero on pysynyt melko tasaisena toistakymmentä vuotta, mutta ero alkaa nyt revetä.
Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat: Laskelmat todistavat tuloerojen kasvavan.
Vanha juttu eikä pidä paikkaansa. Niin uskottiin jutun tekemisen aikaan, mutta se osoittautui punaiseksi unelmaksi.