Hallituksen suunnittelema terveydenhuoltojärjestelmä tulee suosimaan parempiosaisia kuten nykyinenkin. Mikä siis muuttuu ja miksi?
Suomessa on kolmiosainen järjestelmä, jota pitäisi kehittää paremmaksi.
1) terveyskeskukset huolehtivat perusterveydenhuollosta
2) työterveyshuolto
3) yksityiset terveysfirmat
Suomen terveydenhuollon kolmikanta-järjestelmä ei ole toimiva eikä oikeudenmukainen, kun työterveyshuollon asiakkaat ovat erityisasemassa ja kun Suomen eri järjestelmät eivät tee yhteistyötä.
Tilastokeskus on tutkinut v. 2012 eri järjestelmien lääkärikäyntejä kolmen kuukauden ajalta. Vajaat 40 % haastatelluista oli käynyt lääkärillä: puolet oli käynyt terveyskeskuslääkärillä, kolmannes työterveyslääkärillä ja lähes yhtä suuri osa ykityislääkärillä.
Keskimäärin suomalaiset kävivät lääkärissä 2,4 kertaa vuodessa. Jos siis kapitaatio- eli vuosimaksu on esimerkiksi 400 euroa, niin kaksi kertaa lääkärillä käyvän kertamaksu on 200 euroa.
Lisäksi tulevat kannustinmaksut. Hamuavatko yksityiset terveysfirmat juuri näitä vain harvoin lääkäripalveluja käyttäviä, joiden vuosimaksut ovat samat kuin usein, kalliita terveyspalveluja tarvitsevat.
Kuka on käyttänyt lääkäripalveluja ja miten?
Hyvätuloiset käyvät Tilastokeskuksen (v. 2012 tutkimuksen) mukaan eniten lääkärin vastaanotolla. Lääkärikäyntien määrä kasvaa tulojen myötä. Mitä suuremmat tulot sitä vähemmän terveyskeskuskäyntejä ja vastaavasti enemmän työterveyslääkärin käyntejä. Vasta ylimmässä tuloviidenneksessä yksityislääkäripalvelujen käyttöaste on selvästi muita suurempi.
Lääkärimenot
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan lääkärien vastaanottopalvelujen kokonaiskustannukset (2012) olivat runsaat 1,1 miljardia euroa. Julkisen rahan osuus oli 65 %, kotitalouksen 24 % ja työnantajien 11 %.
Uusi sote-järjestelmä ei tuo toivottuja parannuksia kolmikanta-järjestelmään
Päätösvalta sote-palveluista siirtyy kunnilta maakunnille. Kunnille jää kuitenkin sama hallintokoneisto hoitamaan muita lakisääteisiä palveluita. Nyt ollaan luomassa toista päällekkäistä järjestelmää. Jotkut kunnat ovat halunneet säilyttää itsemääräämisoikeuden sote-palveluissaan ja ovat kiireellä "yksityistäneet" terveyspalveluitaan pois tulevan maakunnan päätösvallasta, johon ei luoteta ja hyvästä syystä.
Jos yksityiset terveysfirmat, tulevaisuudessa monikansalliset, saavat päättää hoidon laadun ja tason miten käy tulevaisuudessa pienituloisten ja paljon sairastavien potilaiden? Kannustin/sanktio mittaristo ei tule monikansalliseen päätöksentekoon vaikuttamaan toivotulla tavalla. Mittariston kriteerit hymyilyttävät nyt, mutta itkettävät tulevaisuudessa.
Kun terveyskeskukset ovat liikelaitoksia isojen kaupunkien keskustoissa ja terveysfirmojen kapitaatiomaksu ei kata potilaan hoitomaksuja, lääkärinpalkkioita ja tutkimuksia eikä työskentelytiloja tai nykyaikaisia laitteita, silloin kalliiksi tulevat potilaat savustetaan pois, pois, pois.
Lisäksi tulevat terveysfirmojen voitot ja niistä maksettavat osingot? Kattaako kapitaatio tai kannustimet?
Jos kunnat hoitavat terveydenhuollossa ennaltaehkäisyn, mistä siihen rahat, jos kuntien tulot putoavat puoleen. Ennaltaehkäisyyn ei ole kunnilla tähänkään asti rahaa riittänyt. Onko mitään järkeä säilyttää vanha kolmikanta järjestelmä ja siirtää tehokkaasti ja taloudellisesti toteutettuja perusterveydenhuollon palveluja yksityisille terveysfirmoille?
Todennäköisesti uuden sote-järjestelmän jälkeen mikään ei tule muuttumaan potilaiden osalta paremmaksi. Valinnanvapautta ei tule, ellei ole rahaa yksityislääkäriin - kuten tähänkin asti. Erikoislääkäreille tarvitaan lähete, kuten ennen. Työterveyslääkäri järjestelmä toimii kuten ennen, elleivät työnantajat listaa työterveyshuoltoa käyttäviä yksityiselle, jolloin valtio maksaa kapitaatio- eli vuosimaksut. Tarkoitus onkin siis siirtää vain julkisen sektorin perusterveydenhuollon rahaa yksityiselle sektorille, vaikka palvelut heikkenevät ja karkaavat kauaksi maakuntien keskuksiin. Näin hallitus tahtoo, maksaa mitä maksaa.
Suomessa on kolmiosainen järjestelmä, jota pitäisi kehittää paremmaksi.
1) terveyskeskukset huolehtivat perusterveydenhuollosta
2) työterveyshuolto
3) yksityiset terveysfirmat
Suomen terveydenhuollon kolmikanta-järjestelmä ei ole toimiva eikä oikeudenmukainen, kun työterveyshuollon asiakkaat ovat erityisasemassa ja kun Suomen eri järjestelmät eivät tee yhteistyötä.
Tilastokeskus on tutkinut v. 2012 eri järjestelmien lääkärikäyntejä kolmen kuukauden ajalta. Vajaat 40 % haastatelluista oli käynyt lääkärillä: puolet oli käynyt terveyskeskuslääkärillä, kolmannes työterveyslääkärillä ja lähes yhtä suuri osa ykityislääkärillä.
Keskimäärin suomalaiset kävivät lääkärissä 2,4 kertaa vuodessa. Jos siis kapitaatio- eli vuosimaksu on esimerkiksi 400 euroa, niin kaksi kertaa lääkärillä käyvän kertamaksu on 200 euroa.
Lisäksi tulevat kannustinmaksut. Hamuavatko yksityiset terveysfirmat juuri näitä vain harvoin lääkäripalveluja käyttäviä, joiden vuosimaksut ovat samat kuin usein, kalliita terveyspalveluja tarvitsevat.
Kuka on käyttänyt lääkäripalveluja ja miten?
Hyvätuloiset käyvät Tilastokeskuksen (v. 2012 tutkimuksen) mukaan eniten lääkärin vastaanotolla. Lääkärikäyntien määrä kasvaa tulojen myötä. Mitä suuremmat tulot sitä vähemmän terveyskeskuskäyntejä ja vastaavasti enemmän työterveyslääkärin käyntejä. Vasta ylimmässä tuloviidenneksessä yksityislääkäripalvelujen käyttöaste on selvästi muita suurempi.
Lääkärimenot
Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan lääkärien vastaanottopalvelujen kokonaiskustannukset (2012) olivat runsaat 1,1 miljardia euroa. Julkisen rahan osuus oli 65 %, kotitalouksen 24 % ja työnantajien 11 %.
Uusi sote-järjestelmä ei tuo toivottuja parannuksia kolmikanta-järjestelmään
Päätösvalta sote-palveluista siirtyy kunnilta maakunnille. Kunnille jää kuitenkin sama hallintokoneisto hoitamaan muita lakisääteisiä palveluita. Nyt ollaan luomassa toista päällekkäistä järjestelmää. Jotkut kunnat ovat halunneet säilyttää itsemääräämisoikeuden sote-palveluissaan ja ovat kiireellä "yksityistäneet" terveyspalveluitaan pois tulevan maakunnan päätösvallasta, johon ei luoteta ja hyvästä syystä.
Jos yksityiset terveysfirmat, tulevaisuudessa monikansalliset, saavat päättää hoidon laadun ja tason miten käy tulevaisuudessa pienituloisten ja paljon sairastavien potilaiden? Kannustin/sanktio mittaristo ei tule monikansalliseen päätöksentekoon vaikuttamaan toivotulla tavalla. Mittariston kriteerit hymyilyttävät nyt, mutta itkettävät tulevaisuudessa.
Kun terveyskeskukset ovat liikelaitoksia isojen kaupunkien keskustoissa ja terveysfirmojen kapitaatiomaksu ei kata potilaan hoitomaksuja, lääkärinpalkkioita ja tutkimuksia eikä työskentelytiloja tai nykyaikaisia laitteita, silloin kalliiksi tulevat potilaat savustetaan pois, pois, pois.
Lisäksi tulevat terveysfirmojen voitot ja niistä maksettavat osingot? Kattaako kapitaatio tai kannustimet?
Jos kunnat hoitavat terveydenhuollossa ennaltaehkäisyn, mistä siihen rahat, jos kuntien tulot putoavat puoleen. Ennaltaehkäisyyn ei ole kunnilla tähänkään asti rahaa riittänyt. Onko mitään järkeä säilyttää vanha kolmikanta järjestelmä ja siirtää tehokkaasti ja taloudellisesti toteutettuja perusterveydenhuollon palveluja yksityisille terveysfirmoille?
Todennäköisesti uuden sote-järjestelmän jälkeen mikään ei tule muuttumaan potilaiden osalta paremmaksi. Valinnanvapautta ei tule, ellei ole rahaa yksityislääkäriin - kuten tähänkin asti. Erikoislääkäreille tarvitaan lähete, kuten ennen. Työterveyslääkäri järjestelmä toimii kuten ennen, elleivät työnantajat listaa työterveyshuoltoa käyttäviä yksityiselle, jolloin valtio maksaa kapitaatio- eli vuosimaksut. Tarkoitus onkin siis siirtää vain julkisen sektorin perusterveydenhuollon rahaa yksityiselle sektorille, vaikka palvelut heikkenevät ja karkaavat kauaksi maakuntien keskuksiin. Näin hallitus tahtoo, maksaa mitä maksaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kun kokoomuksen idea, mitä Sipiläntollo ajaa!
Kuten totesit, nykyinen järjestelmä ei ole toimiva eikä oikeudenmukainen. SOTE-uudistus parantaa hoitoon pääsyä ja tasoittaa laatueroja.
Vaikutusta kustannuksiin voi vain arvata.
Oletko siis sitä mieltä, että nykyinen epäoikeudenmukainen järjestelmä pitää säilyttää silläkin uhalla, että ihmisiä kuolee hoityojoneihin ja huonoon hoitoon?
Olet valmis uhraamaan ihmishenkiä politiikan vuoksi, vähän kuten Hitler aikoinaan. Pidätkö itseäsi reiluna tai muuten ihan jhyvänä ihmisenä?
SOTE-uudistus ei paranna hoitoon pääsyä, kun yksityinen terveysbisnes keskittyy isoihin kaupunkeihin. Laatueroja ei tasoiteta jakamalla verorahoja tieteellisen tutkimustyön ja potilaiden sairauksien hoidon sijaan terveysyritysten pääomasijoittajien osinkoihin.
Miten jonot häviää!? Sotekeskus ottaa ne jonot. Mikään muutu. Valinnanvapaus on kusetus.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydenhuoltoa koskevan laisäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Terveyskeskus on jokaisen lähin ja tutuin hoitopaikka, jossa tuotetaan kunnan järjestämät terveyspalvelut.
Ks. terveydenhuoltolaki 1326/2010 sekä terveyskeskusten toiminnan järjestämistä kansanterveyslaki 66/1972. Noin 160 terveyskeskusta, joilla saattaa olla useita terveysasemia, järjestävät kunnalliset terveyspalvelut. Kunta vastaa terveyspalveluista e.m. lakien mukaan. Kunta voi tuottaa terveyspalvelut tai ostaa yksityisiltä.
VALINNANVAPAUS ON OLEMASSA
Asiakkaat voivat valita kuntansa tai kuntien yhteistoiminta-alueen sisällä sen terveysaseman, josta haluaa terveyspalvelut.
Suomessa on HOITOTAKUU. Hoitoon pääsy on säädetty terveydenhuoltolaissa. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävät heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireellistä hoitoa varten on oltava päivystys.
Terveyskeskusten kiireettömään hoitoon on päästävä vähintään kolmessa kuukaudessa. Erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta. Jos terveyskeskus ei pysty järjestämään hoitoa hoitotakuun puitteissa, sen on järjestettävä potilaalle mahdollisuus joko siirtyä toiseen sairaanhoitopiiriin tai yksityissektorille.
Nimimerkillä "nettosuositteluindeksi" kirjoitin suomalaisesta kolmikanta-järjestelmästä, jonka huonoihin puoliin ei sote-uudistus tuo parannusta. Lisäksi palveluiden yksityistäminen ja erikoissairaanhoidon jääminen nykyiselleen ei nopeuta potilaan pääsyä erikoissairaanhoitoon.
Nykyisessä järjestelmässä on puutteita, jotka voitaisiin korjata. Nykyisen terveydenhoito järjestelmän puutteita ei korjata luomalla kokonaan uusi järjestelmä uusine ja jo tiedossa olevine puutteineen. Suomessa ei tiedetä, miten EU:n komissio tulee suhtautumaan sote-lakeihin, kun hallitus ei halua sote-uudistukseen EU:n hyväksyntää.
Eurooppaoikeuden professori Ylellä: Sote ilman muuta EU-komissioon. Jos Suomi rikkoo Eu:n valtiontukisääntöjä, yritykset voivat vaatia vahingonkorvauksia, sanoo Juha Raitio, Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori. Raition mukaan sote-uudistus voi rikkoa EU:n valtiontukilinjauksia, joten komissio saattaa jälkikäteen puuttua Suomen järjestelmään.
- Olisi todellakin syytä noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden suositusta, Raitio sanoo Ylen Brysselin kone -ohjelmassa.
Olen sitä mieltä, että nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää pitää kehittää ja parantaa. Yhteinen sävel pitäisi löytyä kolmikantaan eli julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja työterveydenhuollon välille, niin palveluiden järjestämisessä kun valtion tukijärjestelmän puitteissa.
Hoitotakuu on olemassa, samoin valinnanvapaus ja potilasasiamiehet. Suomessa ministeriö vastaa terveydenhuoltoa koskevasta lainsäädännöstä ja kunnat lain mukaan terveyspalvelujen järjestämisestä - en minä. Potilaana ja veronmaksajana voin arvioida sekä voimassa olevia terveyspalveluita että tulevia suunnitelmia, en kuitenkaan ole niistä vastuussa. Mielestäni Suomessa on kohtuullisen hyvä perusterveydenhuolto. Hoitotakuun puitteissa mennään. Lääkäripulaa tulisi ehkäistä kouluttamalla lisää lääkäreitä ja erikoissairaanhoitoa pitäisi kehittää siten, että erikoissairaanhoito pitäisi olla jokaisen helposti saatavilla terveyskeskuksissa. Uusi sote-suunnitelma ei tule asiantuntijoiden mukaan korjaamaan epäkohtia mutta tullee maksamaan maltaita veronmaksajille.
Hoitotakuu ei toimi.
Hoitoon pääsy riippuu olennaisesti siitä missä asuu.
Hoidon taso vaihtelee rajusti eikä ihmisille anneta tietoa hoitotuloksista.
SOTE-uudistus ei ole ilman ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Kunta on liina pieni yksikkö vastaamaan terveyden hoidosta ja kuntaraja on järjetön peruste terveyskeskusten sijoittamiselle.
Kukaan, jolla on alkeellisintakaan ymmärrystä, ei kannata nykyistä kuntien arvauskeskusjärjestelmää.
https://yle.fi/uutiset/3-9397049
"Lääkärikonkareilta rajua kritiikkiä sote-uudistuksesta: 6 isoa ongelmaa"
Yle Uutiset
Arvostetut professorit ja ylilääkärit arvostelevat sote-uudistusta Lääkärilehdessä julkaisemassaan artikkelissa.
Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä paranna hoitoa, kirjoittavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kolme nykyistä ja kaksi eläkkeellä olevaa professoria tai ylilääkäriä.
1. Väärä marssijärjestys
HUS:n vastaava ylilääkäri Eero Hirvensalo: "Ensin pitäisi miettiä nykyistä parempi toimintamalli, jonka toimivuus voidaan etukäteen arvioida. Sen jälkeen voidaan päättää siihen soveltuva parempi hallintomalli. Toimivuuden arviointia ei ole tehty riittävän huolellisesti eikä ole mietitty käytäntöä, joka on kuitenkin se kaikkein tärkein asia."
2. Potilas jää vaille hoitoa
Artikkelin kirjoittajien mukaan perusterveydenhoitoon varatut rahat ovat vaarassa huveta vääriin taskuihin. Jos palvelua tarjoavan yksikön tulot riippuvat tutkimuksen ja hoidon kokonaiskustannuksien säästöistä, voi potilas kirjoittajien mukaan jäädä vaille tarvitsemaan hoitoa, mistä seuraa kiireellisen hoidon ja korvattavien potilasvahinkojen määrän kasvu.
Hirvensalon mukaan terveyspalveluista säästäminen ei voi olla yksittäisen toimijan ratkaisuvallassa.
- Silloin kun joudutaan jostain tinkimään, meillä pitäisi olla yhtenäiset perusteet koko valtakunnassa, joiden perusteella palveluja vähennetään ja mistä säästetään. Itsenäisesti niille kohdennettuja varoja terveydenhuoltoon käytettävien maakuntien välille tulee Hirvensalon arvion mukaan eroja, mikä sotii tasavertaisen ja tasapuolisen terveyspalvelun ideaa vastaan.
3. Sairaaloissa osaaminen vähenee
Lääkärien mukaan osaaminen vähenee niissä sairaaloissa, joissa laajaa päivystystä on päätetty vähentää. Osaava henkilöstö voi lähteä.
- Sairaala ei kestä kovin monen hyvän osaajan poistumista.
Yksityissairaalat voisivat tarjota tässä ratkaisun, mutta lääkärit epäilevät että maakuntien tilaajatahot eivät pysty luotettavasti arvioimaan hoidon oikeaa tarvetta.
4. Tutkimusta ja koulutusta ei huomioida
Artikkelin kirjoittajat ovat huolissaan siitä, että tutkimuksen ja koulutuksen turvaaminen ei ole ollut sote-uudistusta koskevissa keskusteluissa esillä. Julkisella puolella on koulutusvastuu, jota ei lääkärien mukaan ole huomioitu palveluntuotantoa vertailtaessa.
5. Suuronnettomuuksien varautuminen selvittämättä
- Valtakunnallinen apu on erityisen tärkeää niillä alueilla, joissa palveluita on vähän. Varautuminen ei ole ilmaista ja se tulee nostamaan yksiköiden kustannusprofiilia. Tähän mennessä yksityinen puoli ei ole vastannut millään tavalla tästä roolista, Hirvensalo sanoo.
6. Säästöt jäävät tekemättä
Artikkelin kirjoittajien mukaan kukaan ei ole kyennyt esittämään, miten uudistuksella tavoitellut säästöt oikeasti syntyvät. Säästötavoitteisiin pääseminen vaatisi sekä henkilöstön että hoitojen merkittävää vähentämistä nykyisestä tasosta, mutta tällaisesta ei ole puhuttu uudistuksen yhteydessä vielä lainkaan.
Hirvensalon mukaan säästötavoitteissa täytyy ottaa huomioon myös se, että ei ole ilmaista perustaa 18 organisaation uutta hallintorakennelmaa, joka ei vielä itsessään tuota terveyshyötyä väestölle.
Hirvensalon ja kansanedustaja Asko-Seljanvaaran lisäksi artikkelia ovat olleet kirjoittamassa emeritusprofessori Tari Haahtela, päivystyskirurgian ylilääkäri ja professori Ari Leppäniemi sekä plastiikkakirurgian professori Erkki Tukiainen.
Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa yllä olevasta linkistä. Kannattaa lukea koko asiantuntijoiden kirjoittama artikkeli - huolella.
Johtajat, joiden palli on vaarassa vastustavat muutoksia. Mikä yllätys :D
Asiantuntijat, jotka ovat luoneet oman järjestelmän, eivät halua luopua siitä, mikä yllätys :D
Meillä ei ole olemassa yhtään asiantuntijaa SOTE-uudistuksesta, jota ei ole vielä tapahtunut koska sitäei ole vielä tapahtunut. Kaikki asinatuntijat tuntevat vanhan järjestelmän ja heidän asinatuntijuutensa loppuu, kun se päättyy. Kuka haluaisi luopua auktoriteettiasemasta?
Asiantuntijat, jotka kirjoittivat sote-suunnitelmissa olevan kuusi isoa ongelmaa ovat: Hirvensalon ja kansanedustaja Asko-Seljanvaaran lisäksi artikkelia ovat olleet kirjoittamassa emeritusprofessori Tari Haahtela, päivystyskirurgian ylilääkäri ja professori Ari Leppäniemi sekä plastiikkakirurgian professori Erkki Tukiainen.
Nimimerkki PieniPiruVasempaan epäilee professoritason asiantuntemusta mukamas "oman pallin vuoksi". Naurettava, jopa häpeällinen väite.
Suomessa terveydenhoitojärjestelmä, lääkäreiden koulutus ja palvelujen saatavuus myös syrjäseuduilla on toistaiseksi hyvällä tasolla. Terveyspalvelujen järjestäminen on lakisääteistä ja tapahtuu kuntien toimesta valtion tuella. Tätä hyväksi havaittua järjestelmää ollaan nyt hautaamassa hallituksen toimesta "pörriäisten" lobbaamana.
Kerrataan suomalaista terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä ja kehitystä, minkä mukaan asiantuntemusta on riittänyt uusien asioiden innovaatioihin ja kehittämiseen. Otetaan historiasta oppia.
Kun Helsinkiin perustettiin Turun palon jälkeen sairaala, jossa lääkäriksi opiskelevat harjoittelivat, alkoi varsinainen lääkärien koulutus.
Silloin Suomessa ei ollut sairaaloita, oli vain "sairaskoteja" kirkkojen ja yksityisten tahojen ylläpitäminä. 1800-luvun alussa alettiin perustaa valtion sairaaloita. Vähitellen myös kunnat perustivat sairaaloita pitkien etäisyyksien vuoksi. Suurimmat sairaalat 1920-luvulla olivat valtion lääninsairaaloita.
V. 1929 hallitus asetti komitean pohtimaan sairaalajärjestelmän uusimista. Komitea vertasi muiden pohjoismaiden sairaalapalveluja. Tuolloin komitea totesi, että Suomen maaseudulla ei ollut lääkäreitä kuten muissa pohjoismaissa. Suomessa asukasta kohden lääkäreitä oli yli kolme kertaa vähemmän kuin Norjassa ja yli kaksi kertaa vähemmän kuin Ruotsissa. Joten lääkäreitä ryhdyttiin kouluttamaan lisää.
Vuonna 1941 lääkintöhallitus esitti keskussairaaloiden perustamisesta ja pari vuotta myöhemmin keskussairaalalaki velvoitti kunnat osallistumaan keskussairaaloiden kustannuksiin 50 prosentilla. Suomi jaettiin 20 sairaanhoitopiiriin, joiden keskuksena toimi keskussairaala. Tämä jako on voimassa vielä tänä päivänä. Keskussairaaloiden rakentaminen aloitettiin Itä-Suomesta, joka oli pahiten jälkeen jäänyt muista alueista. Joensuuhun valmistui ensimmäinen keskussairaala vuonna 1953.
Suomen terveydenhuollon kivijalka on perustamisesta asti ollut kunnallinen terveydenhuolto, jossa valtion tuella järjestetään terveydenhoitopalvelut ja erikoissairaanhoito. Kunnat ovat vastanneet myös sosiaalipalveluista.
Vasta 1990 kunnalliset sairaalat tulivat eduskunnan säätämän lain mukaisesti sairaanhoitopiirien hallintaan.
Suomen terveydenhuollon järjestelmä on eduskunnan säätämien lakien perusteella kehittynyt nykyiseen muotoonsa:
- 1950-luvulla rakennettiin sairaaloiden verkosto
- 1960-luvulla saatiin sairausvakuutusjärjestelmä
- 1970-luvulla saatiin kansanterveyslaki ja perustettiin ensimmäiset terveyskeskukset
-1980-luvulla terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tuotiin kuntien järjestämisvastuulle. Luotiin oma-lääkäri -järjestelmä.
- 1990-luvulla saatiin hoitotakuu
Suomeen on luotu vuosien saatossa terveydenhuoltojärjestelmä, jota olisi aika päivittää 2020-luvulle. Ei keksiä kokonaa uutta "sairaskoti" kauteen verrattavaa! Ei ole syytä palata aikaan, jolloin terveyspalveluja ei ollut Itä-Suomessa tai muualla maaseudulla saatavana.
Nykyistä, toimivaa järjestelmää suunniteltaessa, haettiin oppia muiden pohjoismaiden järjestelmistä. Yhtä viisaasti pitäisi myös nyt toimia. Tanskan ja Ruotsin sote-järjestelmiä on uudistettu usein ja aina paremmiksi potilaiden kannalta. Miksi Suomi lähtee luomaan kokonaan uudenlaista järjestelmää, vieläpä terveysyritysten - ei potilaiden - edunvalvojana? Lisänä se, että Suomi ei "uskalla" ennakkoon hakea EU:n komission arviota?
Nyt kunnilta otettaisiin noin puolet verokertymistään maakunnille kapitaatiomaksuihin ja muihin kummallisuuksiin kuten kannustinrahoihin tai sanktioihin, joiden laskennalliset osuudet perustuvat käsittämättömiin laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustehokkuusmääreisiin.
Kansalaiset joutuvat listautumaan palveluntuottajalle ja listautuneista maksetaan kapitaatio esim. iän ja sairastavuuden perusteella. Samat politiikot istuisivat päättämässä kuntien ja maakuntien hallintoelimissä? Ovatko politiikot asiantuntijoita arvioimaan vaikuttavuutta tai terveyspalvelujen tarvetta?
Jos palvelut yksityistetään, palvelut siirtyvät sinne, mistä tulee eniten esim. asukasmäärien perusteella saatavia kapitaatiomaksuja ja kannusteita ilman kuluja. Ei tarvitse olla terveysalan asiantuntija sen oivaltaakseen.
Yllä olevan on kirjoittanut tosi ammattilainen joka tekee, eikä vaan yritä opettaa, teksti selkeää ja johdonmukaista. ERITTÄIN SUURET KIITOKSET KIRJOITTAJALLE.
Yhdyn täysin kirjoittajan näkemykseen, suomessa on ollut täysin toimiva terveysjärjestelmä, ainoa puute oli kokomaan kattava tietojärjestelmä, joka sekin yritettiin korjata ei toisiinsa yhteensopivilla järjestelmillä, eli tietojärjestelmästä tuli eri yksiköitynä sillisalaatti, kun sen olisi voinut jo heti alussa rakentaa täysin yhtenäinen ka koko msan kattava, turhemmistakin asioista on tehty lakeja
Tämän silisalaatinkin tekemiseen upposi satoja miljoonia verorahoja täysin turhaan.
Professori voi osata yhtä asiaa hyvin ja voi olla fiksu.
Sen lisäksi hän voi olla epärehellinen ja itsekäs oman edun tavoittelijat.
Sitä ei professuuri estä ja joskus sen saaminen suorastaan edellyttää epäreilua selkäänpuulottamista
https://yle.fi/uutiset/3-9397049
Oletko lukenut yle:n uutisista em. linkin. Siinä asiantuntijat kirjoittavat tutkimukseen ja tulevan arviointiin perustuvia arvioitaan suunnitellusta sote-lainsäädännöstä.
Mikä on nimimerkki PieniPiruVasempaan, sinun oma mielipiteesi asiantuntijoiden arvioista. Perustele mielipiteesi, kuten asiantuntijatkin ovat järkevästi perustelleet, jos olet toista mieltä.
1. Väärä marssijärjestys
2. Potilas jää vaille hoitoa
3. Sairaaloissa osaaminen vähenee
4. Tutkimusta ja koulutusta ei huomioida
5. Suuronnettomuuksien varautuminen selvittämättä
6. Säästöt jäävät tekemättä
Verkkouutiset.fi (10.1.2017): Joukko lääkäreitä lyttää sote-uudistuksen: "Ei tuo säästöjä eikä parempaa hoitoa.
Kirjoittajat:
Eero Hirvensalo, ortopedian ja traumatologian dosentti,
vastaava ylilääkäri
Sirpa Asko-Seljavaara, professori (emer.)
Tari Haahtela, professori (emer.)
Ari Leppäniemi, ylilääkäri, vatsaelinkirurgian dosentti
Erkki Tukiainen, plastiikkakirurgian professori ylilääkäri
Lääkäreiden mielestä uudistus ei takaa vaikuttavaa hoitoa.
"Perusterveydenhoitoon varatut rahat ovat vaarasssa huveta vääriin taskuihin. Nopean pääsyn lääkärille muutos ehkä mahdollistaa, mutta lääketieteellisesti perusteltuun, vaikuttavaan tutkimukseen ja hoitoon pääsyä se ei takaa, jos palvelua tarjoavan yksikön tulomuodostus on riippuvainen tutkimuksen ja hoidon kokonaiskustannuksien säästöistä. Potilas jää säästöpaineessa helposti vaille tarvitsemaansa oleellista hoitoa", he kirjoittavat.
"Tästä seuraa heidän mukaansa kiireellisen ja päivystyksellisen hoidon tarpeen kasvu. Inhimillisten kärsimysten lisäksi tämä johtaa huonompiin hoitotuloksiin ja lisännee paitsi sairastavuutta, myös korvattavien potilasvahinkojen määrää".
Lisäksi asiantuntijalääkärit ja professorit arvioivat, että hoidon priorisointi ja koordinaatio vaikeutuvat entisestään.
Mielestäni sote-suunnitelmaa arvioineet professorit ja lääkäri-konkarit ovat alansa huippuasiantuntijoita ja osaajia, joiden näkemykset perustuvat alansa kokemukseen ja tieteelliseen tutkimukseen.
"Kuuden kohdan" ja edellä olevan artikkelin perusteella voidaan sanoa, että mainitut lääkärit ovat huolissaan potilaan asemasta ja oikeuksista sekä hoidon ja tutkimuksen toteutumisesta hallituksen jyrätessä aivan uudenlaista ja utopista sote-lainsäädäntöä maakuntahallintoineen ja kolmen miljardin säästöineen. Muun muassa kokoomuslainen kansanedustaja Elina Lepomäki vastustavat sote-suunnitelmaa, Lepomäki: "Aika kaataa sote". Kokoomuslainen Timo Heinonen Uudessa Suomessa 28.2.: "Jos me saisimme itse päättää, ei Suomeen maakuntahallintoa tehtäisi" ja "Hallituksen sote-uudistus, valinnanvapauslaki ja maakuntauudistus tulisi kaataa."
Jyrääkö "keskusta-kokoomus-siniset" hallitus asiantuntijat ja muut potilaiden etua ajavat eli voittaako kepu-kokoomus -linja: maakunnat ja yksityistäminen? Jos voittajia ovat maakuntahallintoa kannattavat poliitikot ja terveysfirmat, kärsijöitä tulevat olemaan potilaat ja veronmaksajat. Ketkä siis ajavat oman puolueensa ja puolueidensa intressiryhmien etuja?
Erittäin hyvä asiantuntijoiden kirjoitus Helsingin Sanomien "Vieraskynässä" 7.3.:
"Terveyskeskusten pitäisi olla sote-uudistuksen ydin".
Kirjoittajina Antti Iivanainen, yleislääketieteen erikoislääkäri ja Mikä Mäkelä kliinisen allergologian professori, Helsingin Yliopisto.
- Lääkärien määrän lisääminen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja niminoi terveyskuluja.
- Terveyskeskusten sijaan alettiin panostaa työterveyshuoltoon ja sen sairausvastaanottoihin. Lääkäripula terveyskeskuksissa paheni, kun suuri määrä kokeneita lääkäreitä löysi vihreämmän oksan työterveyshuollosta.
- Jos terveyskeskusten lääkärimäärää ja resursseja olisi lisätty samalla vauhdilla kuin muuta terveydenhuoltoa kasvatettiin, ongelma ei olisi paisunut nykyisiin mittoihin.
- OECD:n mukaan Suomen tereydenhuoltojärjestelmä on nyt yksi länsimaiden epätasa-arvoisimmista. Toisaalta Suomen terveydenhuollon lattu on OECD-maiden parhaita - saatavuudessa vain on ongelmia.
- Terveydenhuollon vuosittaiset menot ovat tällä hetkellä noin 20 miljardia ja niiden arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli 480 miljoonaa euroa vuodessa.
- Terveydenhuollon avovastaanottoon käytetään noin kaksi miljardia euroa vuodessa, ja vastaanotoilla työskentelee noin 4000 terveyskeskuslääkäriä.
- Jos terveyskeskuksiin ohjattaisiin vastedes vuosittain 250 miljoonaa euroa enemmän kuin nyt , saataisiin noin 50 uutta kymmenen lääkärin terveysasemaa. Verraten pienen summan kohdentamisella saataisiin iso lisäresurssi terveyskeskuksiin ja selvä parannus hoitoon pääsyyn.
- Samalla työterveyshuollon sairaudenhoito, jonka - pääosin työnantajat maksamat - kulut ovat nyt noin 450 miljoonaa euroa, voitaisiin siirtää terveyskeskustoimintaan. Silloin vastuu kaikenikäisten perusterveydenhuollosta olisi saman katon alla.
- SOTE-uudistus vaatii kaavailtua pidemmän siirtymäjakson. Aika tulee käyttää parempien toimintamallien kehittämiseen.
- Yksityisten palveluntuottajien osuutta voidaan kasvattaa hallitusti sparraamaan julkista puolta. Työterveyshuollon toimipisteitä voidaan muuntaa koko väestöä palveleviksi. Pitempi siirtymäjakso antaa enemmän aikaa sosiaali ja terveydenhuollon tietojärjestelmien uusimiseen ja niiden yhteentoimivuuden kehittämiseen.
- Tällainen uudistus olisi hallituksen nyt esittämää mallia yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi ja tasa-arvoisempi. Se kohdentaisi resursseja kaikkia palveleviin peruspalveluihin kustannuksia lisäämättä.
Lisäksi HS:n Vieraskynän kirjoittajat toteavat: "Peruspalveluihin panostaminen säästää kalliiden erikoispalvelujen tarvetta. Monialaiseen osaamiseen panostamisen myötä terveyskeskus muuttuu hyvinvointikeskukseksi".
Kirjoittajien mukaan Ruotsin valinnanvapausuudistus on huolestuttava esimerkki: terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteesta nousi kaksi prosenttiyksikköä valinnan vapautta seuraavina vuosina. "On vaarallista lanseerata valinnanvapauteen perustuva malli ennen kuin palveluiden tuottamista ja laatua voidaan seurata ja verrata", erikoislääkärit toteavat.
"Lääkärien määrän lisääminen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja niminoi terveyskuluja"
Jos se on noin helppoa, miksi sitä ei ole saatu sadassa vuodessa tehtyä?
Nykyinen järjestelmä on lääkärien tekemä ja lääkärien pyörittämä. Takana täytyy olla sellaisia tavoitteita, joita ei haluta sanoa ääneen. Onhan lääkäriliitto vuosien ajan jarrutellut lääkärien kouluttamista.
Suomen terveydenhuollon järjestelmä on eduskunnan säätämien lakien perusteella kehittynyt nykyiseen muotoonsa:
- 1950-luvulla rakennettiin sairaaloiden verkosto
- 1960-luvulla saatiin sairausvakuutusjärjestelmä
- 1970-luvulla saatiin kansanterveyslaki ja perustettiin ensimmäiset terveyskeskukset
-1980-luvulla terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tuotiin kuntien järjestämisvastuulle. Luotiin oma-lääkäri -järjestelmä.
- 1990-luvulla saatiin hoitotakuu
Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on Eduskunnan säätämien lakien perusteella rakennettu ja toimiva. Toki Eduskunnassa on ollut ja on kansanedustajina myös lääkäreitä. Lääkäriliitto huolehtii jäsentensä edunvalvonnasta mutta urakkatyö ja paineen alla työskentely, kun lääkärinvirkoja ei saada täytettyä, ei ole lääkäreidenkään etujen mukaista - potilaista puhumattakaan.
Niinpä. Miksi Suomessa ei ole lääkäripulaa hoidettu ja missä lääkärien virkoja on eniten avoinna? Arvatenkin syrjäseuduilla. Työterveyshuolto työterveyslääkäreineen tulisi siirtää terveyskeskuksiin, se helpottaa heti lääkäripulaa, kuten asiantuntijat esittävät. Terveyskeskuksiin tulisi palkata erikoislääkäreitä. Lääkäripula helpottuisi, kun lähetettä ei tarvitsisi hakea yleislääkäriltä. Hoitajat voisivat ohjata potilaat suoraan erikoislääkärille. Jos Suomessa lääkärit olisivat itsenäisiä ammatinharjoittajia, kuten esimerkiksi Tanskassa, jokainen voisi kirjautua valitsemalleen lääkärille.