Tällä ketjussa eräs kaveri toi esille erittäin mielenkiintoisen Hämeenlinnan HaO:n uunituoreen päätöksen, jossa lyhyesti tiivistettynä HaO katsoi, että osakkuutta kuolinpesän kesämökkiin ei tarvitse realisoida toimeentulotuen saamiseksi. HaO katsoi kelan päätöksen olevan lakiin perustumaton:
" Antopäivä: 12.12.2017
A oli osakkaana kuolinpesässä, johon kuului kesämökki. Kansaneläkelaitos (myöhemmin Kela) myönsi A:lle toimeentulotukea maaliskuulle 2017 ja määräsi samalla, että omaisuus tulee myydä, jos A hakee jatkossa perustoimeentulotukea. A:lle annettiin neljä kuukautta aikaa omaisuuden myyntiin. Kelan oikaisuvaatimuskeskus ei muuttanut päätöstä, mutta jatkoi omaisuuden myynnille asetettua määräaikaa vuoden loppuun.
A pyysi valituksessaan, että vaatimus omaisuuden myynnistä poistetaan.
Hallinto-oikeus tutki valituksen. Kelan päätös sisälsi A:n oikeutta, etua ja velvollisuutta koskevan sitovaksi tarkoitetun määräyksen, jonka noudattamiselle oli myös asetettu määräaika.
Hallinto-oikeus kumosi Kelan päätöksen siltä osin kuin siinä oli määrätty A:n omaisuuden myynnistä tai asetettu omaisuuden myyminen vastaisuudessa haettavan toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi.
Kelan tehtäviin taikka toimivaltaan ei kuulu määrätä toimeentulotuen hakijan omaisuudesta taikka asettaa vastaisuudessa haettavan toimeentulotuen myöntämiselle hakijan omaisuuden realisointiin liittyviä ennakkoehtoja. Kelan päätökseen sisältyvä A:n kuolinpesäosuuden realisointia koskeva määräys ei perustunut lakiin.
Ratkaisijakokoonpano
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Minna Koskinen, Vesa Sirkesalo ja Johanna Virmavirta. Asian esittelijä Pihla Pelkiö." (Lähde: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 12.12.2017 eli vajaat kolme kuukautta sitten)
Nyt näyttäisi siltä, että L & O on perustuslakisaarnoinensa ollut oikeassa, koska HaO katsoi kyseisen päätöksen lakiin perustumattomaksi.
Tämä päätös herättää nyt luonnollisesti monia kysymyksiä. Jottei kirjoituksesta tulisi kilometrin pituista, tiivistän pohdinnan tärkeimpiin ydinkohtiin:
1. Mitä kaikkea toimeentulotukitilanteessa lasketaan sellaiseksi omaisuudeksi, jonka perusteella kela voi rajoittaa tai estää kokonaan toimeentulotuen myöntämisen (kesämökki, asunto-osake, auto, puhdas raha pankkitilillä jne.)?
2. Jos kuolinpesällä on 200.000 euron arvoinen Mersu parhaasta päästä ja se on jonkun kuolinpesän toimeentulotukea saavan käytössä. Autoa ei näemmä tarvitse realisoida.
3. Koska päätös oli lakiin perustumaton, niin "Lex Hämeenlinna"- päätös ei silloin tietenkään rajoitu vain kuolinpesä-problematiikkaan, jossa on monta osakasta. Kuolinpesässä voi olla yksi osakas eli joku on silloin ainoa perijä.
4. Entä kun joku on työllään tienannut säästöjä vaikkapa 50.000 euroa tilillensä ja jää työttömäksi. Hän ei kuulu työttömyyskassaan ja hakee työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea. Kela satavarmasti laskee hänen 50.000€ käytettävissä oleviksi varoiksi ja hakemus hylätään. Mutta miten tämä tilanne eroaa em. kesämökkijupakasta?
5. Entä jos joku RERII tuon 50.000€ ja se makaa pankkitilillä? Miten tämä eroaa em. kesämökkitilanteesta. Olkoon 50.000€ sitten kuolinpesän omaisuutta tai toimeentulotuen hakija on ainoa perijä?
Pohdintaa siis riittää. Tuon selvemmin HaO ei olisi päätöstään voinut perustella, kun katsoi sen kokonaan lakiin perustumattomaksi.
" Antopäivä: 12.12.2017
A oli osakkaana kuolinpesässä, johon kuului kesämökki. Kansaneläkelaitos (myöhemmin Kela) myönsi A:lle toimeentulotukea maaliskuulle 2017 ja määräsi samalla, että omaisuus tulee myydä, jos A hakee jatkossa perustoimeentulotukea. A:lle annettiin neljä kuukautta aikaa omaisuuden myyntiin. Kelan oikaisuvaatimuskeskus ei muuttanut päätöstä, mutta jatkoi omaisuuden myynnille asetettua määräaikaa vuoden loppuun.
A pyysi valituksessaan, että vaatimus omaisuuden myynnistä poistetaan.
Hallinto-oikeus tutki valituksen. Kelan päätös sisälsi A:n oikeutta, etua ja velvollisuutta koskevan sitovaksi tarkoitetun määräyksen, jonka noudattamiselle oli myös asetettu määräaika.
Hallinto-oikeus kumosi Kelan päätöksen siltä osin kuin siinä oli määrätty A:n omaisuuden myynnistä tai asetettu omaisuuden myyminen vastaisuudessa haettavan toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi.
Kelan tehtäviin taikka toimivaltaan ei kuulu määrätä toimeentulotuen hakijan omaisuudesta taikka asettaa vastaisuudessa haettavan toimeentulotuen myöntämiselle hakijan omaisuuden realisointiin liittyviä ennakkoehtoja. Kelan päätökseen sisältyvä A:n kuolinpesäosuuden realisointia koskeva määräys ei perustunut lakiin.
Ratkaisijakokoonpano
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Minna Koskinen, Vesa Sirkesalo ja Johanna Virmavirta. Asian esittelijä Pihla Pelkiö." (Lähde: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 12.12.2017 eli vajaat kolme kuukautta sitten)
Nyt näyttäisi siltä, että L & O on perustuslakisaarnoinensa ollut oikeassa, koska HaO katsoi kyseisen päätöksen lakiin perustumattomaksi.
Tämä päätös herättää nyt luonnollisesti monia kysymyksiä. Jottei kirjoituksesta tulisi kilometrin pituista, tiivistän pohdinnan tärkeimpiin ydinkohtiin:
1. Mitä kaikkea toimeentulotukitilanteessa lasketaan sellaiseksi omaisuudeksi, jonka perusteella kela voi rajoittaa tai estää kokonaan toimeentulotuen myöntämisen (kesämökki, asunto-osake, auto, puhdas raha pankkitilillä jne.)?
2. Jos kuolinpesällä on 200.000 euron arvoinen Mersu parhaasta päästä ja se on jonkun kuolinpesän toimeentulotukea saavan käytössä. Autoa ei näemmä tarvitse realisoida.
3. Koska päätös oli lakiin perustumaton, niin "Lex Hämeenlinna"- päätös ei silloin tietenkään rajoitu vain kuolinpesä-problematiikkaan, jossa on monta osakasta. Kuolinpesässä voi olla yksi osakas eli joku on silloin ainoa perijä.
4. Entä kun joku on työllään tienannut säästöjä vaikkapa 50.000 euroa tilillensä ja jää työttömäksi. Hän ei kuulu työttömyyskassaan ja hakee työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea. Kela satavarmasti laskee hänen 50.000€ käytettävissä oleviksi varoiksi ja hakemus hylätään. Mutta miten tämä tilanne eroaa em. kesämökkijupakasta?
5. Entä jos joku RERII tuon 50.000€ ja se makaa pankkitilillä? Miten tämä eroaa em. kesämökkitilanteesta. Olkoon 50.000€ sitten kuolinpesän omaisuutta tai toimeentulotuen hakija on ainoa perijä?
Pohdintaa siis riittää. Tuon selvemmin HaO ei olisi päätöstään voinut perustella, kun katsoi sen kokonaan lakiin perustumattomaksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
1. vain puhdas raha pankkitilillä. Muissa voi Kela myöntää toimeentulotuen takasinperinnällä omaisuudesta paitsi asunto-osake jossa itse asuu ei ole sellaista varallisuutta jota voi ottaa toimentulotuessa huomioon ollenkaan. Oma keissinsä siten on omaisuuden realisoiminen jota Kela vaatii mutta kun ei ole oikein lakia sen vaatimuksen tueksi niin tuollaiset vaatimukset voi jättää omaan arvoonsa ja jos ei my omaisuuttaan niin ei Kelakaan saa takaisnperittyä tukea.
2. Kuolinpesän mersu on aivan kuten naapurinkin mersu, ei sitä saa myydä. On kuolinpesän osakkaiden määrättävissä kuka sitä saa käyttää, ei Kelan koska Kela ei ole kuolinpesän osakas.
3. Kuolinpesässä voi olla yksi tai monta osakasta. Osituksen toimittaminen ei ole toimeeentulotuen saajan etujen mukaista.
Ehdotin eilen että kuolinpesän osakas vuokraa asunnon jossa asuu kuolinpesältä, ja Kela-raukka maksaa, aivan laillista. Moraalista on nykypäivänä turha puhua mitään kun sitä ei juuri kellään ole.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/13896387/osakeasunto-ja-toimeentulotuki
4. "Kela satavarmasti laskee hänen 50.000€ käytettävissä oleviksi varoiksi ja hakemus hylätään. "
Niin tekee ja ihan laillisesti.
"Mutta miten tämä tilanne eroaa em. kesämökkijupakasta?"
Siten että kesämökki on kuolinpesän ei toimeentulotuen hakijan, eli ovat kuten "naapurin mersu" jota ei saa myydä. Toimeentulotuen hakijan omalla tilillä olevat rahat on omaa ja niille saa tehdä mitä tahansa, vaikka kirjaimellisesti syödä. Minkähän makuista setelisoppa mahtaa olla? Kolikot suun kautta nautittuna voivat aiheutta ruuansulatusongelmia ja siksi kolikoita ei kannata syödä eikä kyllä seteleitäkään.
5. Niin kauan kun kuolinpesä on jakamatta sen omaisuus on kuolinpesän. Jos on yksi osakas ja Kela yrittää päästä osille niin voi tehdä äänin 1-0 yksimielisen päätöksen että jakoa ei toimiteta, tuossa on vielä se hyvä puoli kun ei ole muita osakkaita jotka voisivat vaatia jakoa niin kuolinpesän voi jättää jakamatta ikuisesti eikä Kela-parka saa mitään. No, tuosta voi aikanaan tulla erilainen päätös HaO:sta mutta senhän sitten näkee jos sellainen tulee.
Virkanikeillä on yleinen harhaluuolo että heillä on harkintavaltaa yli lain mutta ei sitä ole kun niissä asioissa jossa laki sitä heille antaa, siksi kyseessä on harkittu mielivalta.
Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, kuolinpesä lakkaa verohallinnossa, kun perukirjan kopio on toimitettu verotoimistoon perintöverotusta varten.
Karhukopla! Tuli mieleeni vielä sellainen asia, että Suomen toimeentulotuen historiassa on toimittu väärin kymmeniä vuosia sikäli, kun ne koskevat Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä! Kuntien aikaisista muutoksenhauista entiselle lääninhallitukselle ja nykyiselle hallinto-oikeudelle tosin vain hyvin pieni osa on koskenut Hämeenlinnan kaltaista tapausta, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä laillisuuden kannalta.
Hämärästi muistan, että päätökset, jotka jälkikäteen osoittautuvat lain vastaisiksi, voidaan purkaa ilman määräaikoja. Kyseisiin hallintopäätöksiin saattaa myös liittyä rikos, joten eikö näitä päätöksiä pitäisi silloin tarkastella rikosoikeudessa??? Eli voiko nyt vuonna 1998 toimeentulotukea hakenut nostaa 20 vuotta jälkeenpäin jutun jollakin metodilla, jossa
1. vanha lain vastainen päätös purettaisiin,
2. toimeentulotukea vuonna 1998 hakenut saisi lainvoimaisen päätöksen jälkikäteen ja
3. hän saisi korvauksia siitä, että mökki oli realisoitava pikavauhtia (Riitelyä on voinut tulla muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa niin, että mökkiä ei ole saatu myytyä, kuolinpesän osakkaat eivät ole pystyneet "maksamaan yhtä osakasta ulos" ja näin ollen toimeentulotuki on saatettu katkaista). Jos hän on ainoa perillinen, on voinut joutua myymään se 3 kuukauden pikavauhdissa neljäsosahintaan sen käyvästä todellisesta arvosta markkinoilla).
Taisi olla kysymykseni liian vaikea 123-321 ja 167-176:lle?
Pahoittelen, että esitän liian vaikeita kysymyksiä.
Kirjoitusvirhe: Tarkoitin lääninhallituksella silloista lääninoikeutta.
Ihmisiä on kusetettu todella paljon virkanilkkien toimesta ja isojakin kupruja on tehty. Nyt sitten ihemettelevät kun uskottavuus on mennyt eikä asiakkaan huijjaminen enää onnistu.
Joissain tapauksissa voi hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätöksen purkua mutta päätöksen purkamista on haettava yleensä viiden vuoden kuluessa lopullisesta päätöksestä joten nuo vanhat jutut on mennyttä.
http://www.kho.fi/fi/index/asiointikhossa/ylimaarainenmuutoksenhaku.html
Ei ehkä olekkaan, kuten 123-321 ilmaisi koska lainvastaisen päätöksen purkamiselle ei ole annettu määräaikoja missä ajassa se pitäisi hakea, kuin ei ole myöskään julkisen vallan itseoikaisun tekemisellekkään, siis jos nyt oikein muistan.
Mitä taas tulee tuohon varoihin, en edes viitsi katsoa hallituksien esitykssen puppuperusteita tukeen väärää lakia, koska hallituksen esitykse ei ole laki, kuten ymmärretään PL 2§ ja sen 3mom., niin varallisuus joka helposti on otettavissa käyttöön, eli juurikin säästöt, niin oikeuttavat tt-hakemuksen hylkäämiseen ja sellaiseen laskelmaan jossa säästöt lasketaan tuloksi, mutta mikään muu varallisuus ei saisi olla, omakotitalo, auto ja muut vastaavat, lisäksi, koska jo perustuslaissa turvataan omaisuus, niin nyt pohdittavaa, miksi sitten rahavaroja ei sillain katsota omaisuudeksi, kun ne kuitenkin joissain tilanteissa katsotaan, esim. Joku ryöstetään ja viedään rahaa, niin tällöin se katsotaan omaisuudeksi.
Tässä tarkoitan sitä, ettei perustuslaki määrittele ollenkaan millainen omaisuus on turvattu, vaan se katsoo sen kaiken omaisuuslajin turvan ja lisäksi siinä ei ole muuta lakivaraumaa kuin ainoastaan pakkolunastus omaisuuteen kohdistuen, eli päätelmä, vain pakkolunastus sallitaan, muutoin omaisuus on turvattu, niin myös viranomaistoimilta, että myös määräyksiltä ja muiltakin.
Omaisuus pitäisi kyllä olla määritelty tarkasti. Ainakin toimeentulotukiasioissa ja varmasti myös muissa asioissa se aiheuttaa ääretöntä sotkua. Ulosottomies esimerkiksi taas takuulla katsoo 200.000€ Mersun omaisuudeksi ja se häviää pihalta ulosottomiehen järjestelyillä kuin kuppa Töölöstä!
Välittämättä siiitä kenen omaisuutta mersu on kun se on velallisen pihassa?
Kun menee kylään niin kannattaa selvittää onko vieraspaikan isäntäväestä jolla kulla ulosotto päällä 😃
Aivan, mutta samalla tekee virkarikoksen, katsoppas piruuttas lukeeko ulosotto kaaressa maagiset sanat, "säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä" jollei lue niin perustuslainvastainen laki ja vaikka lukisikin, niin lue huolella perustuslain 73§ ymmärtäen sija muodot ja mieti voidaanko perustuslainsäätämis järjestyksellä ylipäätään säätää perusoikeutta rajoittavaa tai perustuslainsäännöstöstä poikkeavaa lakia, huomaat aika hassun jutun
So what? Virkarikosista ei juurikaan joudu suomessa vastuuseen. Sitten kun virkanilkki myy ulkopuolisen omistaman mersun pilkkahintaan velallisen veloista ja ottaa itse päältä povikkansa ja totea vain että "shit happens" 😔
Noinhan se kyllä on, mutta millä perusteella ulosottoviranomainen tekee virkarikoksen, kun on perusoikeus omaisuuden turvsan ja siitä ei voida, lakivaraumaa ei ole, niin tehdä edes poikkeavaa lakia ja peristuslain 118§ antaa oikeuden nostaa syyte oikeudenloukkauksesta?
Miten on arvon 167-176, mikä olisi peruste?
Olen jo vihjannut aikaisemmassa kommentissani
Jottei mene liian vaikeaksi, niin vastaus löytyy saman lain 73§:stä
Joko jäniksillä alkoi puputuskausi, vai nielaisikko tekohampaasi ja piti tulla puputtaan kun paljastin, ettei perustuslain vastaisia lakeja voidakkaan säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä??
Tämä oli tuolle irvailijalle, jonka viesti poistettu, ei kenelleklään muulle.
No, mihin katosi 123 - 231 ja 167-176??
Eikö löytynytkään vastausta helppoon kysymykseeni vai tajusitteko asian?