Tilanne: iäkäs henkilö A jolla omaisuutta (ei omia lapsia, 1 sisarus) haluaa järjestää asiansa tietyllä tavalla ennen kuolemaansa. Haluaa jättää yhden kiinteistön kaukaiselle sukulaiselle B, ja vastaavasti muun omaisuutensa toisille henkilöille. A haluaisi myydä kiinteistön B:lle mahdollisimman edulliseen hintaan (kiinteistön rantatontilla ON arvoa; siinä olevilla rakennuksilla ei). A ei haluaisi lahjoittaa, vaan myydä. A ei kuitenkaan halua myydä markkinahintaan, vaan edullisella hinnalla, koska tärkeintä olisi että kyseinen kiinteistö jäisi juuri B:lle. Kysymys: millä summalla voidaan kiinteistö myydä alimmillaan B:lle ? Onko jotain prosentuaalista lukua esim käyvästä arvosta? Jos myy verotusarvolla => voiko olla seuraamuksia A:lle/B:lle/molemmille? Kun periaatteessahan myydä voi alihintaan, mutta verottaja puuttuu tähän.
Voisiko joku kertoa myös sen että miten tässä tilanteessa oikein kannattaisi menetellä? Eli kaikenkaikkiaan mitkä on missäkin vaihtoehdossa kulut kellekin. Eli lahjoitus vs. osto? B haluaa pitää kiinteistön eikä aikomuksena ole ansaita sillä myyntivoittoa sen 2 vuoden jälkeenkään.
Osto/lahja?
12
565
Vastaukset
- 75-100
"Kysymys: millä summalla voidaan kiinteistö myydä alimmillaan B:lle ?"
Jos kaupanteossa vastikkeeksi on sovittu enintään 75 % (3/4) omaisuuden käyvästä arvosta, on kyseessä lahjanluonteinen kauppa. Tällöin käyvän arvon ja sovitun kauppahinnan välinen erotus katsotaan lahjaksi. Muu on vain alihintaista kauppaa, jota ei veroteta.
"Onko jotain prosentuaalista lukua esim käyvästä arvosta?"
On eli juuri tuo 75 %.
"Jos myy verotusarvolla => voiko olla seuraamuksia A:lle/B:lle/molemmille? Kun periaatteessahan myydä voi alihintaan, mutta verottaja puuttuu tähän."
Seuraamus on ostajalle koko kauppasummasta, jos se alittaa käyvän arvon. Kiinteistövero maksuunpannaan kiinteistölle määrätyn verotusarvon perusteella, ja kiinteistön verotusarvo määrätään varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa edellisenä vuonna sovellettujen laskentaperusteiden mukaan. Yleensä verotusarvo on käypää arvoa alhaisempi.
"Voisiko joku kertoa myös sen että miten tässä tilanteessa oikein kannattaisi menetellä? Eli kaikenkaikkiaan mitkä on missäkin vaihtoehdossa kulut kellekin. Eli lahjoitus vs. osto? B haluaa pitää kiinteistön eikä aikomuksena ole ansaita sillä myyntivoittoa sen 2 vuoden jälkeenkään."
Lahjasta maksetaan lahjavero ja perinnöstä perintövero. Alihintainen ja lahjanluonteinen kauppa pitää maksaa yleensä rahalla. Kannattaa laskea eri vaihtoehtojen taloudellinen kustannus.- Korjataan-virheet
"Seuraamus on ostajalle koko kauppasummasta, jos se alittaa käyvän arvon."
Tässä lienee termitys hieman hukassa... Veroseuraamus on ostajalle koko alennussummasta, jos alennus ylittää 25 % käyvästä hinnasta. Verotuksessa kauppaa pidetään lahjanluonteisena vain silloin, kun alennusta annetaan 25% tai enemmän kaupan kohteen käyvästä arvosta. Kaikki muu on vain alihintaista kauppaa.
- EiRiitäJärki
Kiitos vastauksesta! Lisäkysymys: kuka arvioi/miten arvioidaan luotettavasti tuo käypä arvo? Onko siis pakko käyttää kiinteistönvälittäjä arvioimassa sen arvon? Mietin vaan, että kenellä se auktoriteetti lopullisesti on, kuka sen määrittää, ja miten? Jos kiinteistön arvon arvioittaa ulkopuolisella, saako siitä jonkun dokumentin johon voi tukeutua tuossa mahdollisessa lahjaveroseuraamuksessa, vai, onko verottajalla joku oma arviointimenetelmä käypään arvoon?
- 75-25
"Lisäkysymys: kuka arvioi/miten arvioidaan luotettavasti tuo käypä arvo?"
Arvion tekee lopulta vain ja ainoastaan verohallinto.
"Onko siis pakko käyttää kiinteistönvälittäjä arvioimassa sen arvon?"
Ei ole pakko, sillä myös välittäjän arvio on vain arvio.
"Jos kiinteistön arvon arvioittaa ulkopuolisella, saako siitä jonkun dokumentin johon voi tukeutua tuossa mahdollisessa lahjaveroseuraamuksessa, vai, onko verottajalla joku oma arviointimenetelmä käypään arvoon?"
Kyllä saa. Verohallinto kuitenkin käyttää asiassa täysin omaa harkintaa.
Käyvällä arvolla tarkoitetaan verotuksessa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa eli hintaa, jolla omaisuus suostuttaisiin myymään ja ostamaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisessä kaupassa. Kuvaamasi lausunto ei sido Verohallintoa, kun se tekee ratkaisunsa käyvästä arvosta. Puolueettoman ammattilaisen lausunto on kuitenkin hyvä osoitus omaisuuden käyvästä arvosta. Verohallinto pyytää tarvittaessa arviolausuntoa nähtäväksi.
Lahjaveroon voi hakea veroa koskevaa ennakkoratkaisua, jota voi hakea sekä luovuttaja että luovutuksensaaja eli lahjanantaja tai lahjansaaja. Lahjaverotuksen ennakkoratkaisua ei kuitenkaan anneta, jos hakemuksessa kysytään, kuinka paljon pitää vähintään suorittaa vastikkeena, jotta luovutusta ei pidettäisi lahjanluonteisena.
Lahjanluonteisessa kaupassa idioottivarmaa tapaa ei ole olemassa. Jos hankaluudet haluaa välttää, käypä hinta on laskettava yläkanttiin, jotta 75 % osuus ei kauppahinnan osalta alitu. - Tarkennus
75-25 kirjoitti:
"Lisäkysymys: kuka arvioi/miten arvioidaan luotettavasti tuo käypä arvo?"
Arvion tekee lopulta vain ja ainoastaan verohallinto.
"Onko siis pakko käyttää kiinteistönvälittäjä arvioimassa sen arvon?"
Ei ole pakko, sillä myös välittäjän arvio on vain arvio.
"Jos kiinteistön arvon arvioittaa ulkopuolisella, saako siitä jonkun dokumentin johon voi tukeutua tuossa mahdollisessa lahjaveroseuraamuksessa, vai, onko verottajalla joku oma arviointimenetelmä käypään arvoon?"
Kyllä saa. Verohallinto kuitenkin käyttää asiassa täysin omaa harkintaa.
Käyvällä arvolla tarkoitetaan verotuksessa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa eli hintaa, jolla omaisuus suostuttaisiin myymään ja ostamaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisessä kaupassa. Kuvaamasi lausunto ei sido Verohallintoa, kun se tekee ratkaisunsa käyvästä arvosta. Puolueettoman ammattilaisen lausunto on kuitenkin hyvä osoitus omaisuuden käyvästä arvosta. Verohallinto pyytää tarvittaessa arviolausuntoa nähtäväksi.
Lahjaveroon voi hakea veroa koskevaa ennakkoratkaisua, jota voi hakea sekä luovuttaja että luovutuksensaaja eli lahjanantaja tai lahjansaaja. Lahjaverotuksen ennakkoratkaisua ei kuitenkaan anneta, jos hakemuksessa kysytään, kuinka paljon pitää vähintään suorittaa vastikkeena, jotta luovutusta ei pidettäisi lahjanluonteisena.
Lahjanluonteisessa kaupassa idioottivarmaa tapaa ei ole olemassa. Jos hankaluudet haluaa välttää, käypä hinta on laskettava yläkanttiin, jotta 75 % osuus ei kauppahinnan osalta alitu.Oma tarkennus:
Kauppa on alihintainen, mutta ei lahjanluonteinen, jos kauppahinta jää alle käyvän arvon, mutta on yli 75 % käyvästä arvosta. Omaisuuden käyvän arvon saa luotettavasti selville verottajalta pyydettävästä ennakkoratkaisusta, mutta ennakkoratkaisua ei siis anneta, jos hakemuksessa kysytään, kuinka paljon pitää vähintään suorittaa vastikkeena, jotta luovutusta ei pidettäisi lahjanluonteisena.
Jos kyseessä on vaikkapa maatilan siirto ja jos kauppahinta on yli 75 % kaupan kohteen käyvästä arvosta, myyjä saa vähentää luovutusvoittoverotuksessa omaisuuden hankintamenon kokonaan. Siitä ei liene nyt lainkaan kyse.
- EiRiitäJärki
Lahjaverolaskurista näköjään voi saada sen määrän, eikä siitä lahjoittajalle tule mitään seuraamuksia, vaan vain lahjan saajalle. Nyt taas jos lähdetään myynti/ostohommiin niin siitähän tulee myyjälle myös kuluja, se varainsiirtovero lainhuudot vähintään. Jos lahjoitetaan niin kuka mahtaa maksaa lainhuudot? Ehkä siis lahjoitus olisi kaikille turvallinen, mutta siihenkin sitten tarvitaan se käypä arvo...
- MullaEiRiitäRahat
>>> Nyt taas jos lähdetään myynti/ostohommiin niin siitähän tulee myyjälle myös kuluja, se varainsiirtovero lainhuudot vähintään. <<<
Ostaja eli luovutuksen saaja maksaa varainsiirtoveron. Samoin kun maa vaihtaa omistajaa, on uuden omistajan rekisteröitävä omistusoikeutensa, siis lainhuudatus, eli uusi omistaja maksaa. Kaupanvahvistajan palkkio on joko myyjän tai ostajan maksettava. Jos myyjä saa kiinteistön myynnistä isomman hinnan kuin millä hän on sen hankkinut, pitää myyntihinnan ja hankintahinnan välisestä erotuksesta maksaa luovutusvoittovero. Oman asunnon myynti on verovapaata, kun se on ollut omistuksessa ja omassa asumiskäytössä yli 2 vuotta.
>>> Jos lahjoitetaan niin kuka mahtaa maksaa lainhuudot? <<<
Lahjasta ei makseta varainsiirtoveroa. Lainhuudatuksen maksaa uusi omistaja. - Nolo123
"Lahjaverolaskurista näköjään voi saada sen määrän, eikä siitä lahjoittajalle tule mitään seuraamuksia, vaan vain lahjan saajalle."
Alihintaisesta (= enintään 3/4 käyvästä arvosta) kaupasta voi seurata paitsi ostajalle lahjavero, myös myyjälle vero, nimittäin luovutusvoittovero. Ks. verohallinnon ohje 12.1. "Lahjanluonteinen kauppa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48935/omaisuuden_luovutusvoitot_ja_tappiot_lu/
"Esimerkki: A on ostanut vuonna 2001 kiinteistön 50.000 eurolla ja myy sen vuonna 2014 samalla hinnalla. Kiinteistön käypä arvo myyntipäivänä on 80.000 euroa. Myyntikauppahinta on alle kolme neljännestä omaisuuden käyvästä arvosta.
Luovutus jaetaan vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan saadun kauppahinnan ja omaisuuden käyvän arvon suhteessa (50.000/80.000). A:n saama luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään vastikkeellista osaa vastaava osuus kiinteistön ostohinnasta, eli (50.000/80.000 x 50 000) = 31.250 euroa. =>>A:n luovutusvoiton määrä on 50.000 – 31.250 = 18.750 euroa.<<="
- realestator
Hiukka sekava kysymys.
Kysynpä siis tarkennuksia:
A siis haluaa, että B saa kiinteistön.
Ei halua lahjoittaa. Mikä siis A:lle on loppujen lopuksi tärkeintä? Miksi ei testamenttaa kiinteistöä? Haluaako siis saada kuitenkin jotakin hyötyä kiinteistöstä elämänsä loppuun asti? Rahaa? Oikeuden käyttää kiinteistöä? OIkeuden vuokrata kiinteistöä?
Kuten aiemmin jo tullut esille, vaihtoehdot tässä ovat myynti käypää hintaa alempaan hintaan, lahjoitus ja testamentti.
Myynnin tapauksessa veroja ja kuluja tulee sekä myyjälle (mikäli myyntihinta hankintahintaa suurempi) että ostajalle (varainsiirtovero ja lainhuuto).
Lahjoituksessa ja testamenttauksessa vain lahjan saajalle tai testamenttisaannon saajalle.
Onko A miettinyt jättävänsä itselleen hallintaoikeuden kuolemaansa saakka?
Hallintaoikeuden pidättäminen myyjällä tai lahjan antajalla vaikuttaa myös kohdekiinteistön arvoon alentavasti.- realestator
Lisäys vielä edelliseen:
Ap kirjoitti "B haluaa pitää kiinteistön eikä aikomuksena ole ansaita sillä myyntivoittoa sen 2 vuoden jälkeenkään."
Mitä tarkoitat tällä? Onko siis kysymys sellaisesta kiinteistöstä, jonka rakennus on käyttötarkoitukseltaan sellainen, että siellä voi asua ympäri vuoden eikä ole "vain" loma-asunto? Eli onko B:llä tarkoitus muuttaa asumaan ko. kiinteistöön? Vain sellaisessa tapauksessa, jossa B asuu yhtäjaksoisesti omistusaikanaan kiinteistössä (mikäli se on vakituiseksi asunnoksi käyvä) vähintään tuon 2 vuotta, saa kiinteistön myydä verovapaasti. Ei oikein tunnu siltä, että tässä olisi sellainen tapaus, koska rakennuksilla ei ole mitään arvoa.
- Lawetorder
Paras keino on myydä maapohja liittymineen ja mahdolliset rakennukset purkukuntoisina, jos ne on, kuten aloittja sanoo, etteivät ole hyväkuntoiset, niin tällöin tulee hinnaksi se hinta mikä maapohjan hinta sillä seudulla on ja lisättynä mahdollisten liittymien hinnalla tai puolet liittymän hinnasta, ei tule verottaja napiseen, ei katsota alihintaan myydyksi, kuten ei myöskään lahjanomaiseksi kaupaksi.
- EiRiitäJärki
Tarkennusta: siis, kiinteistössä on joskus asuttu, mutta ollut pitkään ns. kesäkäytössä (ei ole sähköjä enää, ei lämmitetty aikoihin talvisin), ei ole juoksevaa vettä. Joten, kiinteistön korjaaminen asumiskelpoiseksi ei ole järkevää, vaan, B aikoo rakentaa sinne uuden rakennuksen johon muuttaa asumaan. Tontti on hyvällä paikalla, rannalla, joten tontilla on arvoa. B on miettinytkin tuota purkuhommaa, että sillä voisi alentaa kiinteistön arvoa EHKÄ. Mutta, kaikenkaikkiaan lahjoitus kyllä varmasti on varmin ja turvallisin kaikkien kannalta tässä tapauksessa, loppujen lopuksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi244636- 883724
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313483095- 542667
- 512599
- 2052597
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne322390- 1522328
- 311945
Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa
Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok1081529