Psykoottisten kokemuksien merkitys

Psykoosin pyrkimys on pilata kaikki.
Psykoosin pyrkimys on pilata kaikki mitä on ollut ja mennyt.
Psykoosin pyrkimys on pilata kaikki mitä on nyt.
Psykoosin pyrkimys on pilata koko tulevaisuus.

Psykoosi pitää unohtaa. Jättää pohtimatta.
Ei ole mitään suurta totuutta ja viisautta. Ei ole mitään opetusta. Luota vain itseesi.

Psykoosi on ekoistinen isopaska, mikä haluaa kaiken aikasi ja huomiosi. Psykoosi haluaa pilta ja mitätöidä sinut, kaiken mitä olet ja olet ollut.

Tämä on psykoosin suuri viisaus: jätä se huomiotta. Jatka itse omaa elämääsi.

Psykoosi on totuus, ja yrittää palauttaa totuuden. Esim mulla seksuaalisen hyväksikäytön, jota koitetaan piilottaa

Jos et itse oikeasti tiedä, mitä on tapahtunut, älä usko pääsi tuottamaa psykoottista höpinää. Jokin mielessäsi yrittää jallittaa sinua uskomaan mitä älyttömämpiä ja mahdottomampia totuuksia. Inttämisellä ei ole mitään rajaa. Hillittömän hauskaa , kun taas uskot älyttömyyksiin. Tyhmä sinä. Taas on psykoosi voitolla pilaamassa kaikken.
Usko vain omaan itseesi. Älä kuuntele sitä.

Ei ole mitään todistusaineistoa, että kaikki psykoottiset kokemukset johtuisivat mistään aivojen "sairaudesta". Tämä on täydellinen myytti, joka on elänyt lähinnä psykiatrien harhaisissa fantasioissa ylläpitääkseen alan identiteettiä "lääketieteenä", ja joka juontuu pohjimmiltaan 1900-luvun kansanhurmiin johtaneiden eugenistien maailmankuvasta. Näiden eugenistien oli äärimmäisen vaikeaa hyväksyä se, että kaikki ilmiöt mitä he eivät ymmärtäneet tai jotka poikkesivat heidän kokemusmaailmastaan, eivät ilmene kehollisella tasolla patologisina prosesseina. On kulunut sata vuotta, ja nämä eugenistit elävät yhä harhaisissa fantasioissaan, että he ovat todella löytäneet patologisia prosesseja ihmisten kehosta, eivätkä vain uneksineet niistä. Todellisuudessa kuitenkin he joutuvat myöntämään, että psykoosi"sairaudet" ovat edelleen heille mysteerejä. Vaikka he tietävät valtavasti näihin "sairauksiin" liittyvistä ilmiöistä ja tilastollisista yhteyksistä, heille ei ole muodostunut koherenttia kuvaa niistä ehkä siksi, koska niitä ei ole olemassa. Psykoosit ovat puhdas kulttuurinen konstruktio ja niillä voi viitata mihin tahansa sekavuuteen, joka on tulkittavissa jaetusta todellisuudesta vieraantumiseksi.

Dopaminenerginen järjestelmä voi olla tavallista aktiivisempi ajoittain myös kokemusten ja tilannesidonnaisten tekijöiden johdosta -tai vaikka sen takia, että jumala puhuu profeetalle, mikä muuttaa tietenkin profeetan aivovasteita. Jos kokemus on yliluonnollinen, se ei poista sitä mahdollisuutta, että siihen liittyy myös poikkeava tajunnantila, joka korreloi tiettyinä muutoksina aivoissa. On olemassa jopa näkemyksiä, joiden mukaan meidän kehomme ja aivomme ovat vain välittäjiä ja alustoja "sielulle", mistä johtuu myös esimerkiksi joidenkin "uudelleensyntyneiden" ihmisten kummallisten tarkat muistot "entisistä" elämistään. Tämä on mielenkiintoinen ajatusleikki. Mielestäni psykooseihin kannattaa suhtautua kuin uniin. Ne voivat heijastaa esimerkiksi ihmisen pelkoja ja toiveita, vaikka ne olisivat pintapuolisesti absurdeja ja vaikeasti ymmärrettäviä. Joskus on hyvä rebootata oma mielensä ja tuhota ne tietorakenteet, jotka johtivat maladaptiiviseen käyttäytymiseen -tämäkin on yksi hyvä tulkinta joistakin psykooseista. Niiden avulla mieli tavallaan tuhoaa ne rakenteet, joiden pohjalta se operoi, voidakseen luoda jotain uutta.

Mun mielestä se on vain alitajunnan tuotetta. Jostakin syystä asiat ovat menneet niin että alitajunnan täytyy päästä pinnalle. Ne merkitsevät jotakin mutta niitä ei vielä välttämättä osaa tiedostaa mitä. Ne ovat kuin unta, kaikki on merkityksellistä unessa. Ja kaikki mitä siinä ei ole.

Psykoosiin voi joutua kuka vaan. Kovat paineet ja ristiriitaiset tilanteet kuormittavat silloin liiaksi. Seurauksena voi olla psykoosi, psykososiaalinen käyttäytymishäiriö. Silloin on levättävä ja käytävä ehkä lääkärissäkin.