Marxilaisia sosialisteja riitaisempaa porukkaa ei ole. He riitelevät aina porvariston kanssa ja sen lisäksi vielä keskenään. Suomessakin sosialistien keskinäinen riitely alkoi jo 1800-luvun lopulla samaan aikaan kun aate tuli maahamme. Vasemmiston "sisällissota" on jatkunut tämän jälkeen yli sadan vuoden ajan.
Vuonna 1918 SP:n johto riiteli vallankumoukseen ryhtymisestä. Enemmistö kannatti aseellista kapinaa, minkä seurauksena kansamme ajautui pahimpaan mahdolliseen katastrofiin. Väinö Tanner ja muutama muu SDP:n johtaja vastusti väkivaltaista kapinaa, mutta he jäivät puolueessaan pieneen vähemmistöön.
Kun vallankumousyritys epäonnistui, johtavat sosialidemokraatit pakenivat Neuvosto-Venäjälle ja siellä he perustivat Suomen kommunistisen puolueen SKP:n. Vuoden 1918 jälkeen SDP ja SKP ovat taistelleet toisiaan vastaan, ja sen lisäksi kummankin päälinjan sisällä on käyty sisäitä sotaa. Erityisen pahaksi kommunistien keskinäinen riitely yltyi 1960-1980 -luvuilla, kun taistolaisstalinistit ja saarislaiset mittelivät voimaan. SDP hajaantui jo 1920-luvulla ja 1950-luvulla puolue hajosi, kun ns. skogilaiset perustivat TPSL:n.
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen vasemmiston keskinäiset riidat ovat näennäisesti lientyneet , mutta todellisuudessa sosialistit ovat riidelleet jatkuvasti monella rintamalla. Vasemmistoliitossa on edelleen vanha taistolaissiipi, ja SDP on jakaantunut ainakin neljään päälinjaan: vasemmistoon, oikeistoon ja lisäksi kummallakin siivellä on omat myötäilijänsä. Vasemmiston yhteiskannatus on kuitenkin nykyisin vain 25 %, joten vasureiden riidoilla ei ole kovin suurta yleistä merkitystä. Antaa heidän tapella keskenään, muilla on helpompaa.
Vuonna 1918 SP:n johto riiteli vallankumoukseen ryhtymisestä. Enemmistö kannatti aseellista kapinaa, minkä seurauksena kansamme ajautui pahimpaan mahdolliseen katastrofiin. Väinö Tanner ja muutama muu SDP:n johtaja vastusti väkivaltaista kapinaa, mutta he jäivät puolueessaan pieneen vähemmistöön.
Kun vallankumousyritys epäonnistui, johtavat sosialidemokraatit pakenivat Neuvosto-Venäjälle ja siellä he perustivat Suomen kommunistisen puolueen SKP:n. Vuoden 1918 jälkeen SDP ja SKP ovat taistelleet toisiaan vastaan, ja sen lisäksi kummankin päälinjan sisällä on käyty sisäitä sotaa. Erityisen pahaksi kommunistien keskinäinen riitely yltyi 1960-1980 -luvuilla, kun taistolaisstalinistit ja saarislaiset mittelivät voimaan. SDP hajaantui jo 1920-luvulla ja 1950-luvulla puolue hajosi, kun ns. skogilaiset perustivat TPSL:n.
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen vasemmiston keskinäiset riidat ovat näennäisesti lientyneet , mutta todellisuudessa sosialistit ovat riidelleet jatkuvasti monella rintamalla. Vasemmistoliitossa on edelleen vanha taistolaissiipi, ja SDP on jakaantunut ainakin neljään päälinjaan: vasemmistoon, oikeistoon ja lisäksi kummallakin siivellä on omat myötäilijänsä. Vasemmiston yhteiskannatus on kuitenkin nykyisin vain 25 %, joten vasureiden riidoilla ei ole kovin suurta yleistä merkitystä. Antaa heidän tapella keskenään, muilla on helpompaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.