Kävimme Tampereen pupukahvilassa ulkopaikkakuntalaisen ystäväni kanssa. Hän tahtoi mennä sinne, sillä hänen kotikaupungissaan ei vastaavaa kahvilaa ole.
Paikassa oli paljon väkeä ja melkoinen kuhina. Tilasimme kakut ja kahvit ja kysyimme, saammeko mennä pupuhuoneeseen. Siellä oli kuulemma tilaa juuri kahdelle ja kysyimme, saammeko ostaa pupuille tiskiltä jotain herkkuja. Niitä kuulemma tullaan tarjoamaan meille myyntiin, kun seuraavat asiakkaat on palveltu. Menimme huoneeseen ihania pupuja katsomaan. Siellä oli jo pidemmän aikaa ollut ulkomaalaistaustainen neljän naisen ryhmä. Ehdin syödä kakustani kaksi lusikallista ja juoda kaakaostani yhden kerran, kun ilmoitettiin, että nyt pitää lähteä. Kysyimme, että entäs se pupujen ruoka, eikö sitä olekaan myytävänä. Ei kuulemma ole, vaan täytyy väistyä seuraavien asiakkaiden tieltä. Seuraavat asiakkaat tulivat kakkuineen ja kahveineen huoneeseen ja heille oli ehditty myydä nuo pupujen herkkuruoat, joita meille ei suostuttu / ehditty myymään sitten millään (2 kertaa kauniisti pyydettiin, mutta ei).
Haluaisinkin tiedustella, että mistä saa ostaa pupukahvilan VIP-jäsenyyksiä, koska sellaisia selvästikin on asiakkaiden epäoikeudenmukaisen kohtelun huomioon ottaen? Toiset saavat olla pupuhuoneessa yli puoli tuntia (viittaan ulkomaalaistaustaisiin naisiin). Ja miksi myöhemmin tulleille suostutaan myymään pupuille tarjottavia herkkuja, mutta ensiksi tilanneille ei vaikka kuinka pyytäisi?
Ymmärrän, että on kiirettä, kun on paljon asiakkaita. Se on selvä. Mutta sitä en ymmärrä, miksi jotkut saavat olla huoneessa huomattavasti pidempään, vaikka ostaisivat vähemmän? Elämäni ensimmäinen lähes kirjaimellinen ulosheitto. Kyllä sai ystäväni melkoisen kokemuksen tamperelaisesta vieraanvaraisuudesta. Sanoi, että ensi kerralla kissakahvilaan, koska sieltä ei lennä ulos. Kyllä asiakkaita pitää kohdella tasa-arvoisesti: joko kaikille maksaville asiakkaille myydään pupuille tarjottavia herkkuja tai sitten ei kenellekään. Ja kaikille sama aika pupuhuoneessa. Lapset voisivat olla poikkeus, heille toki soisin pidemmän ajan.
Ajattelin viedä tukilapseni sinne, mutta enpä viekään, koska voisi olla hiukan hankala selittää lapselle, miksi meidän pitää poistua heti ja miksi pupujen ruokkiminen on vain joidenkin, valikoitujen asiakkaiden oikeus. Kyllä oli pikainen visiitti. Paikka sopii niille, jotka tykkäävät syödä ja juoda seisaaltaan ja silittää kerran pupua. (Menimme alakertaan lopettelemaan kahvit ja kakut, kun yläkerrassa ei ollut tilaa istua sitten missään).
Paikassa oli paljon väkeä ja melkoinen kuhina. Tilasimme kakut ja kahvit ja kysyimme, saammeko mennä pupuhuoneeseen. Siellä oli kuulemma tilaa juuri kahdelle ja kysyimme, saammeko ostaa pupuille tiskiltä jotain herkkuja. Niitä kuulemma tullaan tarjoamaan meille myyntiin, kun seuraavat asiakkaat on palveltu. Menimme huoneeseen ihania pupuja katsomaan. Siellä oli jo pidemmän aikaa ollut ulkomaalaistaustainen neljän naisen ryhmä. Ehdin syödä kakustani kaksi lusikallista ja juoda kaakaostani yhden kerran, kun ilmoitettiin, että nyt pitää lähteä. Kysyimme, että entäs se pupujen ruoka, eikö sitä olekaan myytävänä. Ei kuulemma ole, vaan täytyy väistyä seuraavien asiakkaiden tieltä. Seuraavat asiakkaat tulivat kakkuineen ja kahveineen huoneeseen ja heille oli ehditty myydä nuo pupujen herkkuruoat, joita meille ei suostuttu / ehditty myymään sitten millään (2 kertaa kauniisti pyydettiin, mutta ei).
Haluaisinkin tiedustella, että mistä saa ostaa pupukahvilan VIP-jäsenyyksiä, koska sellaisia selvästikin on asiakkaiden epäoikeudenmukaisen kohtelun huomioon ottaen? Toiset saavat olla pupuhuoneessa yli puoli tuntia (viittaan ulkomaalaistaustaisiin naisiin). Ja miksi myöhemmin tulleille suostutaan myymään pupuille tarjottavia herkkuja, mutta ensiksi tilanneille ei vaikka kuinka pyytäisi?
Ymmärrän, että on kiirettä, kun on paljon asiakkaita. Se on selvä. Mutta sitä en ymmärrä, miksi jotkut saavat olla huoneessa huomattavasti pidempään, vaikka ostaisivat vähemmän? Elämäni ensimmäinen lähes kirjaimellinen ulosheitto. Kyllä sai ystäväni melkoisen kokemuksen tamperelaisesta vieraanvaraisuudesta. Sanoi, että ensi kerralla kissakahvilaan, koska sieltä ei lennä ulos. Kyllä asiakkaita pitää kohdella tasa-arvoisesti: joko kaikille maksaville asiakkaille myydään pupuille tarjottavia herkkuja tai sitten ei kenellekään. Ja kaikille sama aika pupuhuoneessa. Lapset voisivat olla poikkeus, heille toki soisin pidemmän ajan.
Ajattelin viedä tukilapseni sinne, mutta enpä viekään, koska voisi olla hiukan hankala selittää lapselle, miksi meidän pitää poistua heti ja miksi pupujen ruokkiminen on vain joidenkin, valikoitujen asiakkaiden oikeus. Kyllä oli pikainen visiitti. Paikka sopii niille, jotka tykkäävät syödä ja juoda seisaaltaan ja silittää kerran pupua. (Menimme alakertaan lopettelemaan kahvit ja kakut, kun yläkerrassa ei ollut tilaa istua sitten missään).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oisko ollut inhimillinen erehdys kuitenkin kyseessä...
Olen ollut myös pupulassa, en tiennytkään että voi ostaa pupuille einestä.
Itse nautimme muistaakseni pehmikset ja päästiin pupujen puolelle vähäksi aikaa.
Silloin oli aika vähän asiakkaita, hyvä palvelu oli kyllä.
Harmi että Puputyttö 18 meni vierailu myttyyn.
Taitaa olla jo tarpeeksi asiakkaita jos noin voi kohdella...
Saiko vaihtaa valkeaan suklaaseen..
http://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/201803142200810193_rh.shtml