Hallitus aikoo hillitä sote-menoja kolmella miljardilla - keinoina asiakasmaksujen korottaminen ja palvelujen rajaaminen
Torstai 8.3.2018 klo 18.27
- Asiakasmaksujen korottaminen ei ole ensisijainen tavoite, peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) toppuuttelee.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen jättihankkeet - sote- ja maakuntauudistus - saavuttivat yhden virstanpylvään, kun 405-sivuinen lakiesitys julkaistiin torstaina.
Oppositio haukkui odotetusti uudistuksen tuoreeltaan pystyyn.
- Hallitus ajaa edelleen mallia, jossa kustannukset nousevat, pompottelu lisääntyy ja integraatio ei toteudu. Surullinen esimerkki siitä, miten kasvojen menettämisen pelko menee hyvän sote-mallin edelle, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tyrmäsi ja tivasi, miten hallitus kehtasi julkistaa esityksen.
Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan hallitus on tekemässä peruuttamatonta virhettä, joka vaarantaa vakavasti suomalaisten palvelut.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedotteen mukaan hallitus "ottaa valtavan riskin avatessaan kerralla ja nopealla aikataululla kansainvälisten suuryhtiöiden etujen mukaiset markkinat, jotka suomalaiset veronmaksajat kustantavat".
Ryöpytys jatkui eduskunnan kyselytunnilla. Arja Juvonen (ps) epäili, että tavalliset kansalaiset ovat pudonneet jo kärryiltä eivätkä ymmärrä, mitä sote-uudistus ylipäätään tarkoittaa.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti pitävänsä vastuuttomana, että hallitus ei aio lähettää valinnanvapauslakia EU-komissiolle notifioitavaksi.
Maria Guzenina (sd) arvioi, että jos sote- ja maakuntalait menevät läpi, niin Uudellamaalla tulisi jopa 200 henkilön mammuttiorganisaatio, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tulisi tehdä säästöjä noin 300 miljoonalla eurolla.
- Arvio 200-400 miljoonasta on kauhuskenaario, jos kaikki menee pieleen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) yritti lieventää pelkoja.
Asiakasmaksujen korottaminen ei ole ensisijainen tavoite, peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) toppuuttelee. (PETE ANIKARI)
Maakuntien määrä voi vähentyä
Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä sote- ja maakuntalait kesäkuussa, ja ensimmäiset maakuntavaalit pidetään hallituksen aikataulun mukaan 28. lokakuuta. Pienemmissä maakunnissa maakuntavaltuustoihin valitaan vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 valtuutettua.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä.
Keinoina kustannusten hillitsemiselle hallitus mainitsee muun muassa toiminnan tehostamisen, palveluntarpeiden vähentämisen oikea-aikaisella hoidolla, asiakasmaksujen korottamisen sekä palveluntarjonnan rajaamisen siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon turvataan.
- Oikein toimeenpantuna uudistus voi hillitä kustannuksia ja parhaiten se toteutuu tekemällä työtä uudella tavalla, vaikuttavilla hoidoilla, moderneilla lääketieteen ja teknologian keinoilla eikä sillä, että kasvattaisimme asiakasmaksuja, se ei ole hallituksen ensisijainen tavoite, Saarikko kommentoi.
Oppositio tarrasi kyselytunnilla kiinni kustannustenhillintätavoitteeseen ja väitti, että kustannukset uhkaavat pikemmin kasvaa hallituksen mallin vuoksi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puolustautui sanomalla, että nykyjärjestelmällä menot ovat kaksinkertaistuneet tämän vuosituhannen aikana, ja lisäsi, että kolmen miljardin säästö voidaan saada aikaan "toimeenpanon kautta".
Hallituksen mallissa sote-palveluista huolehtivat maakunnat ovat tiukasti valtiovarainministeriön talutusnuorassa. Iltalehti kysyi Vehviläiseltä, voivatko maakunnat vipata lisää rahaa valtiolta tarvittaessa ja onko mahdollista, että maakuntien määrä vähenee matkan varrella.
- On totta, että raha tulee maakunnille pääosin valtiolta. Jos maakunta joutuu pysyvästi vaikeuksiin, niin on arviointimenettely, joka on maakunnille tiukempi kuin kunnille, mikä voi johtaa maakuntien yhdistämiseen, Vehviläinen vahvisti.
Maakunnat alkavat järjestää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita vuoden 2020 alusta. Sote-keskukset aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022. (VALTIONEUVOSTO)
Maakunnat ovat saamassa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi työllisyys- ja yrityspalvelut, alueelliset kehittämistehtävät, pelastustoimen ja turvallisuuden edistämisen, ympäristöterveydenhuollon, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, liikennejärjestelmien ja joukkoliikenteen suunnittelun, maakuntien välisen yhteistyön sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen.
Peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan kansalaisten kannalta valinnanvapauden työkalut ovat pysyneet ennallaan. Saarikko kutsui sote-keskuksia "palveluiden sydämeksi". Paljon palveluita käyttävillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen budjettiin. (VALTIONEUVOSTO)
Torstai 8.3.2018 klo 18.27
- Asiakasmaksujen korottaminen ei ole ensisijainen tavoite, peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) toppuuttelee.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen jättihankkeet - sote- ja maakuntauudistus - saavuttivat yhden virstanpylvään, kun 405-sivuinen lakiesitys julkaistiin torstaina.
Oppositio haukkui odotetusti uudistuksen tuoreeltaan pystyyn.
- Hallitus ajaa edelleen mallia, jossa kustannukset nousevat, pompottelu lisääntyy ja integraatio ei toteudu. Surullinen esimerkki siitä, miten kasvojen menettämisen pelko menee hyvän sote-mallin edelle, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tyrmäsi ja tivasi, miten hallitus kehtasi julkistaa esityksen.
Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon mukaan hallitus on tekemässä peruuttamatonta virhettä, joka vaarantaa vakavasti suomalaisten palvelut.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän tiedotteen mukaan hallitus "ottaa valtavan riskin avatessaan kerralla ja nopealla aikataululla kansainvälisten suuryhtiöiden etujen mukaiset markkinat, jotka suomalaiset veronmaksajat kustantavat".
Ryöpytys jatkui eduskunnan kyselytunnilla. Arja Juvonen (ps) epäili, että tavalliset kansalaiset ovat pudonneet jo kärryiltä eivätkä ymmärrä, mitä sote-uudistus ylipäätään tarkoittaa.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti pitävänsä vastuuttomana, että hallitus ei aio lähettää valinnanvapauslakia EU-komissiolle notifioitavaksi.
Maria Guzenina (sd) arvioi, että jos sote- ja maakuntalait menevät läpi, niin Uudellamaalla tulisi jopa 200 henkilön mammuttiorganisaatio, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tulisi tehdä säästöjä noin 300 miljoonalla eurolla.
- Arvio 200-400 miljoonasta on kauhuskenaario, jos kaikki menee pieleen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) yritti lieventää pelkoja.
Asiakasmaksujen korottaminen ei ole ensisijainen tavoite, peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) toppuuttelee. (PETE ANIKARI)
Maakuntien määrä voi vähentyä
Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä sote- ja maakuntalait kesäkuussa, ja ensimmäiset maakuntavaalit pidetään hallituksen aikataulun mukaan 28. lokakuuta. Pienemmissä maakunnissa maakuntavaltuustoihin valitaan vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99 valtuutettua.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä.
Keinoina kustannusten hillitsemiselle hallitus mainitsee muun muassa toiminnan tehostamisen, palveluntarpeiden vähentämisen oikea-aikaisella hoidolla, asiakasmaksujen korottamisen sekä palveluntarjonnan rajaamisen siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon turvataan.
- Oikein toimeenpantuna uudistus voi hillitä kustannuksia ja parhaiten se toteutuu tekemällä työtä uudella tavalla, vaikuttavilla hoidoilla, moderneilla lääketieteen ja teknologian keinoilla eikä sillä, että kasvattaisimme asiakasmaksuja, se ei ole hallituksen ensisijainen tavoite, Saarikko kommentoi.
Oppositio tarrasi kyselytunnilla kiinni kustannustenhillintätavoitteeseen ja väitti, että kustannukset uhkaavat pikemmin kasvaa hallituksen mallin vuoksi.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puolustautui sanomalla, että nykyjärjestelmällä menot ovat kaksinkertaistuneet tämän vuosituhannen aikana, ja lisäsi, että kolmen miljardin säästö voidaan saada aikaan "toimeenpanon kautta".
Hallituksen mallissa sote-palveluista huolehtivat maakunnat ovat tiukasti valtiovarainministeriön talutusnuorassa. Iltalehti kysyi Vehviläiseltä, voivatko maakunnat vipata lisää rahaa valtiolta tarvittaessa ja onko mahdollista, että maakuntien määrä vähenee matkan varrella.
- On totta, että raha tulee maakunnille pääosin valtiolta. Jos maakunta joutuu pysyvästi vaikeuksiin, niin on arviointimenettely, joka on maakunnille tiukempi kuin kunnille, mikä voi johtaa maakuntien yhdistämiseen, Vehviläinen vahvisti.
Maakunnat alkavat järjestää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita vuoden 2020 alusta. Sote-keskukset aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022. (VALTIONEUVOSTO)
Maakunnat ovat saamassa vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi työllisyys- ja yrityspalvelut, alueelliset kehittämistehtävät, pelastustoimen ja turvallisuuden edistämisen, ympäristöterveydenhuollon, alueiden käytön ohjauksen ja suunnittelun, liikennejärjestelmien ja joukkoliikenteen suunnittelun, maakuntien välisen yhteistyön sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen.
Peruspalveluministeri Annika Saarikon mukaan kansalaisten kannalta valinnanvapauden työkalut ovat pysyneet ennallaan. Saarikko kutsui sote-keskuksia "palveluiden sydämeksi". Paljon palveluita käyttävillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen budjettiin. (VALTIONEUVOSTO)
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Valinnanvapauslaki nostatti opposition niskavillat pystyyn: ”Surullinen esimerkki siitä, miten kasvojen menettämisen pelko menee hyvän sote-mallin edelle”
Torstai 8.3.2018 klo 14.24
Oppositiopuolueet ovat ottaneet kantaa hallituksen esittelemään valinnanvapauslakiin.
Perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät tyrmäävät Juha Sipilän hallituksen tänään esittämän valinnanvapauslain.
- Esityksellään hallitus rikkoo ohjelmansa, jonka mukaan ensin oli tarkoitus uudistaa julkisten sote-palveluiden integraatio ja rakenteet. Toisessa vaiheessa oli tarkoitus selvittää siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen ja laajentaa valinnanvapautta, perussuomalaisten eduskuntaryhmä toteaa
Perussuomalaisten mukaan luopuminen ohjelman mukaisesta etenemisestä merkitsee elintärkeiden sote-palveluiden kriisiytymistä ja kustannusten hallitsematonta kasvua. Ryhmä huomauttaa, että sote-uudistuksen tavoitteiksi asetettiin hallitusohjelmassa terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen.
Vasemmistoliiton Li Andersson otti valinnanvapausesitykseen kantaa twitterissä.
- Hallitus ei ole muuttanut valinnanvapausesitystään kritiikistä huolimatta, vaan ajaa edelleen mallia, jossa kustannukset nousevat, pompottelu lisääntyy ja integraatio ei toteudu. Surullinen esimerkki siitä, miten kasvojen menettämisen pelko menee hyvän sote-mallin edelle, Andersson toteaa tviitissään.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto tyrmää valinnanvapausesityksen täysin ja korostaa myös asiantuntijoiden tyrmänneen sen.
- Tämä malli ei lyhennä jonoja, vaan korkeintaan siirtää niitä eri luukulle. Tämä malli ei vähennä ihmisten välistä eriarvoisuutta, vaan uhkaa jopa lisätä sitä. Hallituksen valinnanvapausmallin eli markkinamallin ongelma on se, että se ohjaa rahavirrat yksityisiin sote-keskuksiin ja kustannukset maakunnan liikelaitokseen, Aalto kirjoittaa puolueensa verkkosivuilla.
Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta twiittasi hallituksen tehtailleen sekasikiön.
- Kannattaa panna päivä 8.3.2018 muistiin. Hallitus toi eduskuntaan #sote-uudistuksen, joka ei toteuta uudistuksen alkuperäistä tavoitetta. Poliittisen sopimuksen seurauksena syntyi markkinamallin & maakuntamallin sekasikiö. Kevyet mullat hallitukselta professoreiden varoituksille."
"Orpon sote-vastaus nauratti eduskunnassa: ”Hallitus haluaa pelastaa Suomen kansainvälisiltä terveysjäteiltä!”Torstai 8.3.2018 klo 18.39
Kokoomuksen puheenjohtaja näpäytti SDP:n Rinnettä valinnanvapauslupausten pettämisestä.
Oppositio kävi laajalla rintamalla hallituksen kimppuun, sillä jokainen oppositioryhmä oli etukäteen valmistellut kysymyksen juuri sote-uudistuksesta.
Opposition kansanedustajia huolestutti sote-toimintojen liian suuri karsiutuminen vain muutaman alan suurimman yksityisen palveluntarjoajan käsiin.
Monet pienet kunnat ovat viime aikoina ulkoistaneet ainakin osan sote-toiminnoistaan alan suurille yksityisille toimijoille kuten Terveystalo ja Attendo.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuutti torstaina hallituksen pelastavan Suomen kansainvälisten terveysalan jättien ryntäykseltä, jos sote-uudistus menee läpi. (JARNO KUUSINEN / AOP)
Eduskunnan kyselytunnilla torstaina keskusteltiin odotetusti sote-uudistuksesta, jonka pitkään odotettu valinnanvapauslakipaketti julkistettiin vain muutama tunti ennen kyselytunnin alkua.
Oppositio kävi laajalla rintamalla hallituksen kimppuun, sillä jokainen oppositioryhmä oli etukäteen valmistellut kysymyksen juuri sote-uudistuksesta.
Keskustelun aloitti suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, joka huomautti asiantuntijoiden huolesta, että uudistus säästöjen sijaan nostaisi kustannuksia ja halusi tietää, aikooko hallitus näin tapahtuessa korottaa veroja, nostaa terveydenhoitomaksuja vai huonontaa palvelujen tasoa.
- Jos sotea ei tehdä, niin silloin palvelut varmasti huononevat ja hinnat nousevat, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) perusteli uudistuksen tarvetta.
Hän vakuutti, että kulut ovat tiukassa ohjauksessa ja ”aika nopeasti” maakuntia yhdistetään, jos ne eivät saa pidettyä kulujaan kurissa.
Orpon mukaan sosiaali- ja terveyskustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.
Uudellemaalle euro lisärahaa
Orpon vastaus ei oppositiota tyydyttänyt, vaan hallitukselta haluttiin vastaus myös helsinkiläisten kaupunginvaltuutettujen huoleen, jonka he toivat esiin yleisönosastokirjoituksessa Helsingin Sanomissa keskiviikkona.
Sekä hallitus- että oppositiopuolueita edustaneiden Helsingin kaupunginhallituksen jäsenten mukaan Helsingin sote-palveluista saatetaan joutua uudistuksen takia leikkaamaan jopa 100 miljoonaa euroa ja koko Uudeltamaalta jopa 400 miljoonaa euroa.
Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) kuvaili tilannetta pahimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi - ja Uusimaa päinvastoin saa uudistuksessa lisärahoitusta.
- Kustannusarvion mukaan Uusimaa saa lisärahaa yhden euron per asukas, mutta tuo kauhuskenaario on mahdollinen, jos kaikki menee pieleen.
Vehviläisen mukaan kustannustehokkuudessa auttaa esimerkiksi se, kun sote- ja maakuntauudistuksessa noin 70 kuntayhtymää vaihtuu 18 maakuntaan. Lisäksi poistuu lukuisia pienempiä toimijoita.
- Tämä on paljon yksinkertaisempi malli kuin nykyinen satojen toimijoiden hässäkkä, Orpo kuvaili.
"Yritykset valtaavat Suomen"
Opposition kansanedustajia huolestuttikin sote-toimintojen liian suuri karsiutuminen vain muutaman alan suurimman yksityisen palveluntarjoajan käsiin.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pyysi ministeri Orpoa "Vääntämään rautalangasta", miten sote-uudistuksen tavoitteena oleva kolmen miljardin euron säästö toteutuu ilman nykyisten palvelujen massiivista alasajoa.
Sote-uudistuksen on pelätty ajavan monet alan pienet toimijat ahdinkoon ja tarjoavan suuret markkinat isoille kansainvälisille terveys- ja hoiva-alan yhtiöille.
Tästä oppositio on moittinut erityisesti hallituspuolue kokoomusta ja sen ajamaa valinnanvapausmallia. Orpon voimakas vastaus Essayahin huoleen yllättikin kansanedustajat ja sai monet purskahtamaan nauruun - niin hallituksen kuin opposition riveissä.
- Jos tätä uudistusta ei tehdä, isot kansainväliset yritykset valtaavat Suomen, kuten nyt tapahtuu. Hallitus haluaa pelastaa Suomen näiltä yrityksiltä!
Monet pienet kunnat ovat viime aikoina ulkoistaneet ainakin osan sote-toiminnoistaan alan suurille yksityisille toimijoille kuten Terveystalo ja Attendo.
"Olette keksineet uusia asioita"
Perussuomalaisten Leena Meri ihmetteli, miksi kokoomuksen pitää paimentaa kansanedustajiaan pysymässä rivissä, jos uudistus on hiin hyvä kuin Orpo vakuuttelee. Viime viikolla kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti äänestävänsä sote-uudistusta vastaan ja muutama muukin kokoomusedustaja on epäillyt julkisesti nykyisen kaltaisen uudistuksen järkevyyttä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo puolestaan moitti SDP:n puheenjohtajaa Antti Rinnettä lupausten pettämisestä. Hän muistutti Rinteen puheista ennen viime kevään kuntavaaleja.
- Sanoitte silloin, että poistakaa tämä pakkoyhtiöittäminen, niin voitte hyväksyä (valinnanvapaus)mallin. Se on sittemmin poistettu, mutta nyt olette taas keksineet uusia asioita vastustaa tätä.
Päävastuun opposition sote-kysymyksiin vastaamisesta kantoivat ministerit Ve
Etelä-Pohjanmaan sote-projektijphtajan H.Jokirannan haastattelu kepulaisessa Ilkka-lehdessä.
Melkein jokaiseen kysymykseen vastaus oli joko SOTESSA oletetaan ,SOTESSA otaksutaan , SOTESSA olisi tarkoitus ,SOTESSA toivotaan .....
Missään ei sanottu että näin varmasti menee tai asia on näin. KAIKKI ON OLETUSTA ei varmaa näkemystä.
Ja millä palkalla tuollaista ollaan tekemässä....hyi saatana että kehtaavatkin.
Ei kun JAKOMÄKEEN