Vuoteen 2018 mentiin ennen kuin on kokemusta kitkarenkaista, 25 vuotta ajokortti ikää mistä 20 vuotta ammatikseen rattia käännelly aika monenlaista ajopeliä mutta takaveto pakua enimmäkseen pk-seudulla. Kitkat tuli nykyisen auton mukana.
Rengasmelu on varmaan se merkittävin hyvä ominaisuus kitkarenkailla.
Pk-seudun talvi, täällä pk-seudulla talvikelit on kuivaa ja märkää asfalttia tai sitten jäinen tie.
Kitkarenkaiden turvallisuus, kokemattomissa käsissä auto jossa ei ole ajonvakautusta ja kitkarenkaat alla niin sanoihin että aika vaarallinen yhdistelmä. Varsinkin pikkuautoissa ei ole vanhemmissa ajonvakautusta juuri missään mutta hyvänä puolena ne on kevyitä autoja ja etuvetoisia eli ei niin yllätykselliä käytökseltään.
Vielä pahempi combo vielä takavetoinen missä ei ole ajonvakautus-systeemiä kitkarenkaat ja kokematon kuski.
Nastarenkaissa on se hyvä puoli että pidon vaihtelu ei ole kovin suuri ja liukkaalla kelillä todella hyvä tuntuma tiehen.
Silloin kun sitä pitoa pitäisi olla niin sitten sitä ei ole = Kitkarenkaat jäisillä teillä.
Tasainen pito kaikilla keleillä = Nastarenkaat.
Rengasmelu on varmaan se merkittävin hyvä ominaisuus kitkarenkailla.
Pk-seudun talvi, täällä pk-seudulla talvikelit on kuivaa ja märkää asfalttia tai sitten jäinen tie.
Kitkarenkaiden turvallisuus, kokemattomissa käsissä auto jossa ei ole ajonvakautusta ja kitkarenkaat alla niin sanoihin että aika vaarallinen yhdistelmä. Varsinkin pikkuautoissa ei ole vanhemmissa ajonvakautusta juuri missään mutta hyvänä puolena ne on kevyitä autoja ja etuvetoisia eli ei niin yllätykselliä käytökseltään.
Vielä pahempi combo vielä takavetoinen missä ei ole ajonvakautus-systeemiä kitkarenkaat ja kokematon kuski.
Nastarenkaissa on se hyvä puoli että pidon vaihtelu ei ole kovin suuri ja liukkaalla kelillä todella hyvä tuntuma tiehen.
Silloin kun sitä pitoa pitäisi olla niin sitten sitä ei ole = Kitkarenkaat jäisillä teillä.
Tasainen pito kaikilla keleillä = Nastarenkaat.
Vastaukset 86
Vanhimmat
"Silloin kun sitä pitoa pitäisi olla niin sitten sitä ei ole = Kitkarenkaat jäisillä teillä"Meillä täällä VT4 ja VT3 välisessä kolmiossa VT12 pohj ja KT54 ynpärillä ei ole kuin jäisiä alemman hoitoluokan teitä.Lunta ei aurata ajoissa pois,se litistyy paanteeksi johon kuluu urat jotka heitteee autoa jos joutuu nouseen niistä,ei ole tiekarhuja tai ne ei ainakaan ehdi tänne suojasäällä jolloin ne olis jyrsittvissä pois.Hiekoiteta eikä suolata juri ollenkaan.No nastoilla just on pärjätty 1971 lähtien,pitäiskö Hesaan tullessa ajaa Rengashotelin kautta ja vaihtaa kitkat?.En oo kokeillu kitkoja.Kitkojen puolustajille,en voi olla väärässä
Kyllä täällä tuota pohjoisemmassakin kitkoilla pärjää hyvin. Kun keli on lämpenemässä nopeasti, mutta ei ole vielä ihan mennyt plussalle, joutuu hieman hidastamaan, kun noista urista haluaa nousta pois. Mutta ei tuota tapahdu kuin pari kertaa vuodessa.
Ja muistelen kyllä että aivan samalla tavalla joutui tekemään silloin kun autossa oli nastarenkaat. Nyt on tullut yli 3 talvea kitkoilla, ja takaisin nastoihin en vaihda.
Tolla nyt ei mitään totuuspohjaa,30s välein joutuu nouseen urista reunempaan vastaantulijan kohdatessa
Riippuu tiestä. Ei vitostiellä tai taajamissa mihinkään tarvitse nousta. Tosin oli niin kivan tasainen jää siinä vitostien sivussa, että siinä oli parhaimmillaan hiljaisempi ajaa kuin urassa.
Siis sellainen keli, jolloin urista poistuessa joutuu hidastamaan sattuu muutaman kerran vuoteen.
Kokematon kuski on ongelmissa helposti myös nastarenkailla... yöllä oli satanut lunta, niin ei se nasta oikein purrut sen lumen läpi. Kitka taas on omiaan lumella... ja tämän pystyi aamulla toteamaan, kun ajelin muutaman auton perässä missä oli nastarenkaat. Liikkeelle lähdössä ei ollut pitoa ja mutkissa peräheitti tai sitten kaikki pyörät...
Penis.
En tunne juuri kokemattomia kuskeja,12v on istuttu aamupalaverissa eläkeläis ammattikuskien kanssa kahvilassa.Eiköhän kokemattomille nasta olis omiaan?.Jos paanteista auto hyppää sivulle vain nastoista on apua,kun vain niissä on sivuttaispitoa,jos kaasun hellität etuvetoisen luisu pahenee moottorijarrutuksen takia.
> Nastarenkaissa on se hyvä puoli että pidon vaihtelu ei ole kovin suuri
> ja liukkaalla kelillä todella hyvä tuntuma tiehen.
Ei, vaan liukkaalla tuntuu siltä, että tiehen olisi hyvä tuntuma. Kitkahan nimen omaan reagoi liukkauteen herkemmin, mikä tarkoittaa parempaa tuntumaa tiehen. Tiedät että on liukasta ennen kuin jouudut sitä edes kokeilemaan.
Nastoilla muutaman kerran käynyt niin, että tuntui ihan hyvältä, mutta heti kun koski jarruun, auto jatkoi tangentin suuntaan. Kitkoilla moisia yllätyksiä ei ole vielä tullut...
Joskin tässä vaiheessa on myönnettävä, että täällä pk-seudun ympäristössä tämä talvi on ollut kitkoille hankalin ainakin kymmeneen vuoteen. Eilen piti illalla oikeasti ajaa rajoitusten mukaan moottoritieltä poistuttaessa, kun alaspäin menevässä kirraavassa kaarteessa yli 80 km/h olisi ollut vaarallista. Onneksi kitkat varoittivat tästäkin ajoissa. Nastoilla olisi ehkä pystynyt ajamaan satasta tuon... Tai sitten ei.
Huomatkaa kaikki, ROTTA JOUTUI AJAMAAN RAJOITUSTEN MUKAAN!!!! Herra varjele mihin helvetilliseen tilanteeseen suurmestari Rotta on joutunut! Että oikein rajoitusten mukaan joutui ajamaan. No tottakai siitä pitää erikseen mainita että näin kävi ja ylivertaisen ajotaidon omaava rattimies joutui laskeutumaan meidän tavallisten kuolevaisten tasolle eli noudattamaan liikennesääntöjä.
Itse asiassa tuossa kohtaa hyvin harva noudattaa rajoituksia noin yleensä. Ei toki hirveän poikkeavaa. Aina kun rajoitus on moottoritiellä alle satasen, suurin osa vetelee ylinopeutta...
Heh.
Vai ’reagoivat liukkauteen herkemmin’.... no varmasti, sillä piti on heikompi liukkailla. Tuohan tarkoittaa käytännössä sitä, että pito loppuu. No jos siitä ei seuraa ongelmia eli käy hyvin, niin tosiaan tietää tienpinnan olevan liukas, jos muuten on jäänyt huomaamatta.
Nastoillahan tilanne on periaattessa samanlainen, mutta pito vaan ei lopu niin herkästi. Mutta kun loppuu ja jos siitä ei seuraa ongelmia eli käy hyvin, niin tilanne on kuljettajalle samanlainen eli tienpinnan olevan liukas, jos se muuten on jäänyt huomaamatta.
Mikä on oleellinen ero eikä lainkaan vähäinen merkitykseltään turvallisuuden kannalta, on että nastoille tuo tilanne syntyy huomattavasti harvemmin johtuen juuri siitä, että pitokyky on oleellisesti parempi.
Mikään rengas ei poista kuljettajan vastuuta, mutta hyvä pito auttaa merkittävästi. Eli olisi ollut typeryyttä kokeilla nastoillakin ajaa tuossa kaarteessa satasta, vaikka todennäköisesti olisi onnistunutkin ongelmitta. Nastoillakin ajaminen edellyttää osaamista ja kuljettajalta oikeaa asennetta, vaikka onkin selkeästi parempi talvirenkaana. Ei ole renkaan ominaisuus, jos kuljettajan asenne ei ole kohdallaan.
Minulle talvirenkaiden tärkein ominaisuus on juuri tuo oleellinen pitokyky. En ihan heti keksi mikä muu se voisi olla.
Se on selvä, että kitkoillakin pärjää helposti ongelmitta, kun tiet eivät ole liukkaita. Liukkaillakin, kun muistaa alla olevien renkaiden heikon pitokyvyn ja huomioi sen ajossaan erityisesti. Hiekoitus, suolaus, tienpinnan karkeus, pehmeä lumipinta ilman jääpohjaa, kova pakkanen helpottaa erityisesti kitkoilla ajavia hyvinkin paljon.
Minulle nastarenkaan tärkein ominaisuus on turvallisuys. Siksi kitkat.
Tarkoitit kai, että ’ ...siitä huolimatta kitkat’.
Näin ainakin voi päätettä, kun noita kirjoituksiasi lukee...
Jos+tie+alla+on+aina+jäässä,+niin+silloinhan+ei+ole+mitään+syytä+ajaa+kitkoilla.+Eivät+ne+nastat+nimittäin+lumella+ja+jäällä+pidä+melua+eivätkä+jyrsi+asfalttia.+Toisaalta+varmasti+niillä+polanteillakin+kitkoilla+”pärjäisi”,+mutta+riskit+olisivat+isommat.
> tilastoista näemme, että vaikka kitkoilla ajavat keskimäärin
> kokeneemmat kuskit, onnettomuuksia sattuu enemmän.
Mistä tilastoista? Minun näkemissäni tilastoissa ajomääriin suhteutettuna onnettomuuksia sattuu suurin piirtein saman verran, mutta kitkakuskit ovat useammin syytön osapuoli... Linkki olisi siis kiva.
KVG.
Puhut ihan pehmosia että kitkakuskit olis syyttömiä osapuolia.Mikään ei todista kitkakuskien suurempia ajomääriä.Nastoilla enemmistö ajaa..Tilastojen mukaan kolari kuskit on evluteril kun heitä enemmistö suomessa
Tuota noin, onko tilastoinnin perusteet hakusessa?
Kitkoilla ajetaan toki vähemmän kolareita sekä absoluuttisesti, että suhteessa kuskeihin. Jos taas suhteutetaan ajomääriin (kitkakuskithan ajavat keskimäärin enemmän), ovat kolarimäärät suurin piirtein samat.
Tilastoista näkyy, että syyllinen osapuoli on osuuttaan useammin kitkarenkailla ajava.
Ei kannata tutkia yhtä lukua, vaan suhteuttaa sitä. Sillä tavalla saa merkityksellistä dataa. Muutenhan me olemme kaikki kuolleita kiinalaisia naisia, jotka leijumme tyjiössä...
Oleellisiuden perusteet hakusessa?
Oleellista liikenneturvallisuuden kannalta on onnettomuuksien kokonaismäärät. Ei se miten joku taitavampi kuljettaja ajaa niitä vähemmän tms yksilötasoista poikkeusta? Taivavampien kuljettajien määrä ei yhtään lisäänny siitä, jos nastarenkaat korvataan kitkarenkailla eikä päinvastoin.
Kyllä realistista on lähteä siitä, että vaikka nastarenkaat kiellettäisiin tai pakotettaisiin joillain extraveroilla köyhimpien ulottumattomiin, niin kuljetrajakunnan ajotaito olisi sen jälkeen aivan sama. Näin ollen onnettomuustilastot rumenisivat melkoisesti. En usko, että talvitienhoitoon löytyisi yhtään enempää rahaakaan sen jälkeen. Jos tieliikenteen kulut pienenisivät, siis jos, niin budjettia vastaavasti pienennettäisiin. Tämä on satavarmaa. Eihän nykyisinkään varsinaisesti ole rahapula tiehoidossa, vaan poliittinen priorisointi. Miksi se muka muuttuisi tuonkaan vuoksi?
Olet sinäkin huomannut sen mikä on oleellista liikenneturvallisuudessa ja erityisesti talviliikenteessä. Se on harvinaista näissä talvirengaskeskusteluissa ja sitä olen pitkään ihmetellyt.
Muutamilla kirjoittajilla näyttää oleellisin asia olla se, että kitkarenkailla ajavat ovat taitavampia kuljettajia kuin muut ja taas nastarenkailla ajavia heikompia. Lukuisa määrä väittelyä, tilastoja ja muuta todistelua tämän edestä jaksetaan kirjoittaa.
Talviliikenteen turvallisuudelle sillä on todella melkoisen olematon vaikutus. Ja eihän se liikenneturvallisuus näille keskustelijoille olekaan se keskeinen asia, ei lainkaan.
Eli linkkiä ei ole olemassa.
Jos vetoaa tilastoon, se pitää pyydettäessä myös näyttää. Muuten voisi kirjoitella mitä tahansa "tilastot osoittavat" -alulla. Mielipiteestä ei tule fakta tällä tavalla, eikä se muutu todemmaksi väittämällä muiden olevan väärässä.
Ei totuus siitä riipu mitä linkkejä kukakin esittää. Niin se viittasi TheRatkin tilastoihin esittämättä niitä, eronamme se, että minun esittämäni tilasto on oikeasti olemassa.
Jaa,+sinä+kaipasit+linkkiä.+Olisit+kertonut.+Tämä+on+niin+usein+täällä+ollut,+että+luulin+jo+kaikkien+tuntevan.
Ero on mitätön, jäänee virhemarginaalin sisään eli väitteeltäsi katosi näillä näkymin pohja. Mutta täytyypä tutkia asiaa, kyllä tuossa jotain uutta saattaa itselleni olla.
Ensinnä+vaikuttaa+siltä,+että+et+ole+lukenut+linkkiäsi.+Tuossahan+johdannossa+toistellaan+tutkimus+toisensa+jälkeen,+että+kitkoilla+suurempi+riski.
”Talvirengastyyppejä+tarkasteltaessa+osoittautui,+että+onnettomuuden+syntyyn+ratkaisevimmin+vaikuttaneella+osallisella+(A-osallisella)+talvirenkaat+olivat+sitä+useammin+ei-nastoitettavat,+mitä+liukkaammalla+kelillä+onnettomuus+oli+tapahtunut.+Kun+tarkasteltiin+kaikkia+marras-maaliskuussa+tapahtuneita,+säännösten+mukaisilla+talvirenkailla+ajettuja+kuolemaan+johtaneita+onnettomuuksia,+10,9+%+A-osallisista+käytti+ei-nastoitettavia+talvirenkaita.+Kun+sen+sijaan+katsottiin+vain+vastaavia+talvikelionnettomuuksia,+13,6+%+A-osallisista+käytti+ei-nastoitettavia.+Talvikeleihin+sisältyvien+jääkelien+osalta+vastaava+osuus+oli+17,2+%+ja+(jääkeleihin+sisältyvien)+paljaiden+jääkelien+osalta+23,2+%.”
Toki. Mutta kun liukkaita kelejä on ehkä kolmena päivänä vuodessa. Siis täällä rannikon lähellä. Sisämaassa varmaan harvemmin.
Tämä talvi on kyllä ollut poikkeuksellinen. Varmaan jo lähemmäs kymmenen liukasta päivää mahtunut mukaan.
En+tiedä+missä+asut,+mutta+ainakin+täällä+pk-seudulla+liukkaita+päiviä+on+ollut+aina+talvisin+suurin+osa.++Lasken+tietysti+liukkaiksi+päiviksi+nekin,+kun+aamulla+töihin+lähtiessä+tiet+on+jäässä,+vaikka+päivällä+ja+illalla+sitten+suolalla+olisin+sulatettuja.++Tämä+talvi+on+tosiaan++ollut+vieläkin+pahempi.+
Se+mitä+tuossa+ei+nähdäkseni+huomioitu,+olivat+muut+tekijät+renkaiden+takana+osallisina+kolareihin.
Jossain tilastossa mielestäni nastat olivat talvikauden kesäkeleissä vaarallisemmat, mutta ero oli marginaalisen pieni verrattuna nastojen paremmuuteen talvioloissa.
Saattoi siinä kyllä olla kyse myös syksystä / keväästä verrattuna kesärenkaisiin.
Joka tapauksessa nastat haittaavat märällä ja kuivalla verrattuna kesärenkaisiin. Kitkojen osalta tilanne voi olla eri pehmeämmän kumin takia.
PK-seudulla minä lähinnä liikun. Liukkaalla tarkoitan sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi normaalissa kiihdytyksessä renkaat lähevät sutimaan tai normaalissa jarrutuksessa absin merkkivalo syttyy. Normaali on toki jokaiselle vähän erilainen tapahtuma, mutta voin vakuuttaa, etten mitenkään erityisen hidas kuski ole. Toki ennakointia tulee jonkin verran harrastettua, mikä varmasti vähentää tuota absinrutinaa...
>+Valehtelusi+perustana+näyttää+olevan+tuo+15%+kitkaosuus,+
Se on totta, että tutkimuksissa tutkitaan vain niitä asioita, joita varten tutkimus on tarkoitettu. Muut tekijät rajataan pois tai oletetaan joksikin. Tässä linkitetyssä tutkimuksessa vain kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tilastojen pohjalta talviaikana ja niissä nasta- ja kitkarenkaiden osuuksia. Ei muuta.
Paljon on vielä tutkittavaa, se on totta. Ei yksi tutkimus mikään totaalinen ja lopullinen vastaus kaikkeen ole.
Sen kuitenkin toi aktiivinen keskustelija nimimerkki The Rat tähän keskusteluun ikäänkuin todisteena/vahvistuksena tietyille väittämilleen tässä ja monessa aikaisemmassakin keskusteluissa, jotka kuitenkin tuo tutkimus itse asiassa kumosi. Olikohan jäänyt lukematta/ymmärtämättä vai uskoiko, ettei sitä kukaan kuitenkaan jaksa lukea vai mikä oli ajatuksena, mutta silti hyvä kun toi.
Tiedäpä tuosta, myyntimäärään vaikuttaa mm. kesto. Jos kitkat uusitaan useammin, niin niitä myydään enemmän kuin niillä ajetaan. Tosin riippuu myös uusimisen syystä.
Myyntiprosenttisi on joka tapauksessa 15-20v myöhässä.
Kitkat+olivat+tuon+tutkimuksen+mukaan+keskimäärin+kuluneempia+kuin+nastat.+Oman+kokemuksen+mukaan+hirveän+suurta+eroa+kestossa+ei+ole+(2-3+talvea+ajaa+kummilla+vain),+ellei+kitkoilla+aja+kesällä,+jolloin+ne+kuluvat+marginaalisesti+nopeammin+kuin+nastat.
En juuri arvioihisi luota, mutta huomioidaan.
Yksi tilastoja vääristävä tekijä on myös kitkatiheyden alueellinen vaihtelu. Jos kitkoilla ajetaan eniten Helsingissä, jossa on harvimmin jäisiä teitä ja hitaampien nopeuksien, monikaistateiden, liikennevalojen ja sairaaloiden ansiosta harvimmin kuolonkolareita, niin tämä saa kitkat näyttäytymään koko maan tilastoissa ansioitaan paremmilta.
Tuo on kaksiteräinen miekka. Siinä missä Helsingin pääväylät (ja muutkin Uudenmaan pääväylä) pidetään varsin hyvin jäästä vapaana, meren läheisyys ja aurinkoiset keväät takaavat toisaalta myös ne kitkoille kaikkein pahimmat kelit aika usein. Mustaa jäätä esiintyy täällä monta kertaa talvessa, siinä missä keskilapissa se on aika harvinaista.
Toisaalta juuri mustalla jäällä kitkan ja nastan ero on tietysti yllättävän pieni.
Olinpa muuten juuri äsken (kitkarenkailla) suurin piirtein surkeimmassa mahdollisessa paikassa. Epävirallinen parkkipaikka oli paksussa, pehmeässä jäässä, jonka pinta oli juuri lähtenyt auringon vaikutuksesta sulamaan. Liukasta oli. Hyvin pärjäsi. Nastoilla olisi varmaan voinut ajaa lujempaa, mutta turvallisuuteen tuolla ei ollut vaikutusta.
Parkkipaikoilla nyt pärjää melkein kesäslikseilläkin, ellei sitten takavetoon ole erehtynyt. Riskit ovat siellä maantie- ja moottorieajossa. Jos ajaisi vain taajamassa, niin ei nastoja tarvitsisi kuin korkeintaan mukavuustekijänä. Ja se mukavuuskin kyseenalaista melun takia.
Toisaalta moottoritietkin useimmiten kuivia tai sulia. Niinpä monelle Helsinkiin työmatkasukkuloivalle maalaisellekin kitkat voivat olla varsin perusteltu vaihtoehto. Jopa tuolllaiset CrossClimatet voisivat olla ihan Ok. Se, että jossain asuinalueen hitailla kaduilla ja satunnaisesti taajamissa liukastelee, ei juurikaan kenenkään terveyttä vaaranna. Mutta sitten, jos ajoon kuuluu paljon maalaismaanteitä, joilla talviset tunnelmat kuukausien ajan ja kuitenkin kovat nopeudet, niin nastat alkavat olla arvossaan.
> Riskit ovat siellä maantie- ja moottorieajossa.
Moottoritiet nyt ovat pääsääntöisesti aika hyvässä kunnossa. Tänä talvena on muutamana aamuna ollut niin kylmää ettei ole suolattu, mutta silti niin kosteaa että tie on jäässä. Ei ongelmia, kun sopeuttaa ajamisen kelin mukaan. Valtateillä samoin. Sivuteillä ongelmia voisi olla enemmän. Ei ole näkynyt.
Kitkoilla pääsee kaikkialle, joissain kelioloissa pitää ajaa nastoja hitaammin, mutta ne ovat harvassa. Tilastojen mukaan ne ovat myös turvallinen valinta, mutta tilastot eivät kerro, johtuuko se enemmän renkaista, autoista vai kuskeista.
Muualla maailmassa pärjätään hyvin ilman nastoja, se kertoo minusta pitkälti kaiken olennaisen.
P.S. Kylläm minulla takaveto on. En ymmärrä miksi se olisi ongelma. Ehkä joku lada aikoinaan oli niin keulapainoinen kottero, että sillä oli ongelmia, mutta kyllä minä sellaisellakin olen talvikeleissä ajanut ja hyvin pärjännyt.
Ei se vaan etuvetokuskien keskuudessa ole maininnan arvoista, että pääsee parkkiin liukkaalla..
Tilastojen mukaan kitkat ovat turvattomammat kuin nastat, mikä osuu yhteen niiden mitatunkin huonomman pidon kanssa. Ero ei kuitenkaan ole välttämättä kriittinen, kuskista, alueesta jne.. riippuen.
Ei kai se ole takavetoisellakaan maininnan arvoista?
Se on kyllä totta, että liukkaalla on paikkoja, joihin en takavetoisella mieluusti parkkeeraa. Esimeriksi alamäkeen taskuparkki on paha. Peruuttaminen ylämäkeen ei välttämättä onnistu. Rengastuksesta riippumatta. Etuvetoisella vastaava ylämäkikeissi (eteenpäin ylös) onnistuu, kun pistää kässärin päälle, renkaat linkkuun ja painaa kaasua. Toki nastat tylsyvät aika tehokkaasti, eikä onnistu jos ei saa luistonestoa pois tai jos sähköinen käsijarru ei halua tehdä yhteistyötä...
Mainitsit kuitenkin,
Etuvedon etu tuossa tilanteessa on yleensä suurempi paino vetävillä ja tosiaan suurempi mahdollisuus vaikuttaa ohjaamalla. Eikä sieltä tarvitse nastat sinkoillen sivulle kiihdyttää, usein ihan normaali lähtökin sivulle onnistuu, koska sivulle ei ole niin suurta ”vastusta” kuin suoraan ylöspäin.
Ja kyllähän ne nastat tuossakin usein auttavat, ettei se nastoista riippumatonta ole.
Sinä otit takavedot puheeksi. En huomannut vetotavastakaan johtuvia haasteita.
Joo, etuveto on about 60-40 ja takaveto 50-50. Erot lähinnä mäkisissä tilanteissa. Etuvedolla paras nousukyky peruuttamalla. Ei hirveästi liiity nastoihin.
"Nastoilla muutaman kerran käynyt niin, että tuntui ihan hyvältä, mutta heti kun koski jarruun, auto jatkoi tangentin suuntaan".Kovinpa vanhoilla autoilla sielläpäin ajellaan,meinaan ABS estää moisen?.Tais olla taas täyttä satua?
Ei toimi abs jos on oikeasti liukasta...
Kyl ABS toimii mutta pysähtymista ei tapahdu kusiluistimillasi,kun ei oo kitkaa,ei lisääjarrutustehoa
Liukkaalla kun kosket jarruun, on neljä pyörää lukossa heti. Ei ehdi ABS mukaan...
Ehkä tulevaisuudessa abs yhdistetään kiihtyyvyysantureihin ja nopeusmittariin, jolloin voidaan antaa pyörien pyöriä tarvittaessa myös tuossa tilanteessa. Vielä en ole sellaista autoa tavannut, vaan absit mittaavat vain pyörien pyörimistä ja pyörimisen eroja. Kun kaikki neljä pyörää pyörivät yhtä lujaa (eivät pyöri), ei abs tee mitään.
Sulla on tosi erikoiset ABSit, jos ne eivät liukkaalla tee mitään. Ettei olis vaan jäänyt ruksittamatta se lisälaitetoive siihen mopoautoon?
ABS-jarrut auttavat eniten juuri siinä tilanteessa, kun kuljettajan reaktiokyky ei enää riitä hallittuun jarruttamiseen. Ihmisen reaktioaika on sekunteja, Järjestelmän millisekunteja. Siksi.
Tollasta sattuu vaan kitka kusiluistimil,nastoil kunABS päästää nastoilla on kitkaa ja rengas pyörähtää varmasti.2pv sun kesti keksiä tällainen selitys tkemaan mielikuvitustasi
Et ole sitten koskaan oikeasti liukkaalla yrittänyt ajaa? Siis sellaisella kelillä, jossa jos auton pysäytät, se valuu ojaan neljä rengasta lukossa? Minä olen. Silloin oli tosin alla nastat, mutten usko että kitkat siinä hirveästi olisivat auttaneet. Jarruun ei voinut koskea, kaasua ei voinut painaa. Onneksi oli manuaali alla, niin saattoi vetää kytkin pohjassa... Automaatti olisi luultavasti jarruttanut sen verran, että vetävät pyörät (etupyörät siinä vehkeessä) olisivat lähteneet luistamaan...
Nimimerkille "ei_ymmärrä" tiedoksi, että opiskelemalla hieman, saatat oppia ymmärtämään. Aloita vaikka sitiä, mitä absit tekevät. Eivät ne reaktioaikaan oikein liity... Ja se reaktioaika on normaalilla ihmisellä puolen sekunnin luokaka.
"Et ole sitten koskaan oikeasti liukkaalla yrittänyt ajaa? Siis sellaisella kelillä, jossa jos auton pysäytät, se valuu ojaan neljä rengasta lukossa? Minä olen". Justiinhan sä viimevuoden puolella kritisoit nasta testejä NOKIA tekee semmoisissa olosuhteissa joita ei tiellä ole ja nyt olet itsekin ajannut selaisella kelillä?
Olen aika varma, että olet väärässä.
Tarkoitat varmana niitä luistinratatestejä? Niillähän nasta toimii kohtalaisen hyvin. Mutta mistäs löytyy paksua, pehmeähköä jäätä tiellä? Luistinradoilta näihin aikoihin kyllä...
Tuossa oli kyseessä kova jää, jonka päällä hieman vettä. Nasta ei pure jäähän, vesi ehkäisee kitkalamellien pitoa. Ei tuollaisella kelillä testata. Eikä niitä toki kovin usein olekaan.
Juuri eilen muuten CrossClimateilla otin kurvin vähän ”urheilullisesti” ja pahasti pitkäksi meni, ei mitään pitoa, vaan nelipyöräluisussa mentiin kohti ulosajoa. Ohjattavuus haluttuun suuntaan, vasemmalle, käytännössä nolla, absien ja espien vaikutusta ei huomannut. Käsijarrulla olisin voinut kääntää keulan suuntaa, mutta silloin olisi ollut vaarana ajautua kanttariin tai penkkaan kylki edellä, liike kun jatkuu samaan suuntaan auton asennosta riippumatta.
No, olin huomioinut tuon riskin jo mutkaan vauhtia annostellessani, siinä nimittäin oli reilusti tilaa ja vedin sitten vasemmalle kääntymisen sijaan suoraan ja oikealle lopulta, eikä tullut kolhuja muualle kuin egooni.
CrossClimatet eivät ole oikeat kitkat, mutta sama ilmiö se olisi kitkoillakin edessä, jos tarpeeksi nopeutta ja liukkautta. Nastoilla harvemmin, koska kumin jo menetettyä pitonsa nastat vielä edes vähän rouhivat haluttuun suuntaan ja antavat ohjattavuutta. Toki rajansa nastoillakin, mutta en muista vastaavaa lähes suoraan valumista käyneen nastoilla juurikaan.
Olet ihan sekasin,jää on samanlaista ulkona lapissa koeajoratatiellä kuin muilakin teillä vieressä.ne on kalliita ratoja,autotehtaat vuokraa niitä
Minä en aja tien vieressä, joten en tiedä millaista jäätä siellä on. Sen tiedän, ettei tuollaista koeratamaista paksua ja tasaista jääkerrosta löydy oikeastaan koskana tieltä. Näin keväällä voi olla paksua kerrosta jossain sivuteillä, mutta se taas ei ole kovin tasainen.
Ehkä järven jäällä ajellessa. Tosin siellä sillä pidolla niin väliä olekaan...
kuin muilakin teillä vieressä.
Ensimmäinen talvi kitkoilla.
Pärjätty on.
Kuiva ja hyvä keli, aivan mahtavat.
Rankempi keli, vähän hanurista, mutta selvitty on.
Kuten millä tahansa renkaalla, pitää hahmottaa omat rajansa. Kitkoilla rajat ovat toisinaan tiukemmat, mutta hahmottaminen helmpompaa.
Parempaa yhdistelmää odotellessa.
Ei kyllä minusta kitkoilla mikään ole helpompaa. Paitsi asfaltilla ajaminen. Ja alempi melu ja pölyttömyys ja nastanheittämättömyys. Mutta mitä pitoon tulee, niin nimenomaan kitkoilla voi päätyä aivan liukuri-luisuun, mitä nastoilla ei juurikaan käy. Kitkoilla onkin pakko jättää suurempi turvamarginaali, koska jos lähtee, niin ei tiedä missä ollaan, kun taju palaa? Nastoilla voi hakea tiukemmin rajoja, kun yleensä aina jotain tehtävissä.
... jos lähtee, niin ei tiedä missä ollaan, kun taju palaa?
Ei kannattaisi kovin paljon ajaa tajuttomana. Parhaiten auto on hallinnassa kun kuski ajaa eikä uneksi. Mainitsemasi liukuri-luisu alkaa yleensä sen jälkeen kun kuljettaja on jättänyt reagoimatta ensimmäisiin vaaran merkkeihin. Ja ennen sitä unohtanut sopeuttaa nopeutta keliin/tilanteeseen.
Hyvä ajaja voi selvitä tilanteesta, johon vähänkään varovainen ei koskaan joudu.
Niin, kitkoilla on reagoitava lumen näkemiseen ajamalla parikymppiä hitaammin kuin nastoilla.
On todella vaarallista uskoa aina saavansa renkaiden kautta varoituksia ajoissa.
Vielä70-luvullakin ajeltiin karkeakuvioisilla läpi vuoden.
Onnistuu se tänäkin päivänä. M S-merkintä renkaissa niin voi ajella ympäri vuoden tai nyppimällä nastat pois renkaista.
Kitkarenkaita käyttävät paremmanluokan kansalaiset. Seuratkaa parkkipaikoilla autoja niin kitkarenkaat ovat yleensä keskimääräistä paremmissa autoissa. Se on niin kuin tennissukkien ja tuulipukujenkin käyttö!
Kitkarenkaita+käyttävät+ennenkaikkea+sellaiset,+joilla+on+helpompi+mahdollisuus+valita+kulkuneuvonsa+olosuhteiden+mukaan+ja/tai+jo+liikkuminen+tapahtuu+pääasiassa+suolatuilla+ja+hiekoitetuilla+teillä.++
Eli ostetaan kallis ja hieno auto mutta pilataan fiilis ja ajonautinto nastarenkailla eli kuin hyvän medium- pihvin kanssa lasimaitoa eikö niin.
Säälittävä oli kuitenkin perustelun osa jossa oli valinnan vapaus liikkumiseen otettu mukaan, itse vuosia ajellut kitkoilla kaikkialla "ammattiajoa" siis töyhön ja pois kaikissa olosuhteissa joita ei ole voinut valita eikä valittaa niin varsinais-suomesta lappiin tai kihniön korvesta äyhöön tai kutalasta kuusamoon.
Lähinnä jokaisen oma vastuu liikumisesta, ympäristöstä ja muista oikeuttaa tai velvoittaa ajamaan kitkoilla onhan maantiet jyrsitty nastoilla niin pilalle että tottumusta ja osaamista ei todellakaan ole eikö niin nimimerkki semmoistajoo ole jos ja kun ne nastat on oltava alla, eikö juurikin niin.
Eli jälleen säälittävä ja lapsellinen peruste ajella nastarenkailla pois lukien hälyyysajoneuvot.
Se asenne.
Ei ne ajo-ominaisuudet taida parhaimmillaan olla kitkoillakaan. Kitkat suunnitellaan yleensä löysemmiksi kuin nastat, koska pito tulee vain kumista. Niinpä nastarenkaan suorituskyky kuivalla asfaltilla voi jopa voittaa kitkan. Hiljaisuudessa kitka voittaa kai aina.
Kommenttini oli vastakommentti väitteillesi, ei muuta.
Oleellistahan on, että nastarenkaiden pitokyky liukkailla keleillä on selvästi kitkarenkaita parempi. Tästä ei kai kukaan ole eri mieltä. Onhan se niin monta kertaa vuosittain todettu jokaisessa talvirengastestissä. Päinvastaisia testituloksia ei ole näkynyt. Mielipiteitä kylläkin, mutta mielipiteet on eri juttu kuin tutkittu juttu. Tämä ei ole asennekysymys.
Ja sitten nämä ’kuuluisat ja jo koomisiksikin tulleet omat kokemukset’ ja kuljettajien ajotaitoväitteet tuodaan aina näihin keskusteluihin, kun muuta ei ole. Se kyllä tiedetään, että autoilijoista suurin osa on omasta mielestään selvästi tavallista parempia kuljettajia , selvä ja ylivoimainen enemmistö. Ja hyvin lähellä epätoivoa liikkuvat jo väitteet, joilla pyritään luomaan jotain statuseroa siinä käyttääkö nastarenkaita vai kitkarenkaita. Ja tätähän sinä kirjoutuksessasi toit esiin. Tässä kyllä liikutaan puhtaasti asenteista, joilla pyritään lisäämään omaa ehkä horjuvaakin uskoa kitkoihin. Vai mistä on kyse?
Olisiko nämä em ominaisuudet ja uskomukset yleisempää kitkarenkaiden puolestapuhujien joukossa? Siltä näyttää. Ja tietysti näillä tämmöisillä luullaan voitavan kumota kaikki tutkittu tieto.
Kyllä kitkarenkailla pärjää nykyliikenteessä nastojen ja suolaus/hiekoutuksen ’hoitamilla’ teillä , vaikka nastojen veroiset ne eivät olekaan. Usko pois. Ei sinun tarvitse yrittää tuollaisia epätoivoisia perusteluita tai varsinkaan naurettavaa statusasennemuokkausyritystäsi perustellaksesi kitkojen käyttöäsi. Miksi itse et usko kitkoihisi?
Kun kitkoilla pärjää ja nauttii niiden eduista!
Noit premium merkkejä näkee usein hinausauton päälläkin,kesät talvet
Kitkoilla pärjää ja nauttii niiden haittoista
Vuonnna 2010 ensimmäiset kitkarenkaat alle. Nyt takana noin 220.000 km kitkoilla. Kokemusta Nokian kahdesta eri versiosta, Goodyear ja Continental renkaista. Ensimmäiset Nokia kitkat olivat rungoltaan turhan löystät, seuraavat olivat jo paljon paremmat. Goodyear oli paras, menivät edellisen auton mukana vaihdossa, nyt alla Continental joka on parempi kuin Nokia ja hiukan äänekkäämpi kuin Goodyear oli - muuten oikein mukavat renkaat.
Silloin kun valitsin ensimmäiset kitkarenkaat epäilyjä oli vaikka kuinka paljon, turhia - ei ole ollut mitään yllätyksiä. Jokainen ymmärtää, että kitkat ovat renkaat joilla joutuu ja pitääkin ennakoida enemmän ja jos on mustaajäätä ja jääpolannetta vauhtia pitää ottaa pois - mutta niin tein nastarenkaillakin.
Ajan lähes pelkästään etelä-suomen teillä, ei ole kolareita sattunut eikä penkoista ole tarvinnut lapioida. Kerran olen joutunut peruuttamaan liukaan ylämäen kun edellä oleva auto ei päässyt mäkeä ylös ja joudun pysähtymään jäiseen mäkeen. Pakki päälle ja auto alas hallitusti. Kun mäkeen jäännyt ymmärsi tehdä saman, ja antoi riittävästi tilaa ajoin mäen ylös ilman ongelmia.
En kaipaa nastoja - jos tuntuu siltä, että ei pärjää liikenteessä kuin nastarenkailla, silloin pitää valita nastarenkaat. Jos ajaa vähän ja on kokematon, suosittelen nastarenkaita.
Mikä järki tässä iänikuisessa rengasväittelyssä on? Jokainen saa ihan vapaasti valita mieleisensä renkaat ja sillä hyvä.
Tietysti. Mutta olisi kiva, jos kaikki tekisivät valintansa oikeisiin argumentteihin, eivätkä kuvitelmiin perustuen...
Pitäisikö renkaat valita sinun esittämilläsi argumenteillä? Ajattelin vaan kun päivittäin kuukausien ajan olet jakanut lähes maaniseen tapaasi mielipiteitäsi talvirenkaistakin. Jos menen rengasliikkeeseen ja rengasalan ammattilainen neuvoo ostamaan nastarenkaat niin kehoitanko myyjää lopepettamaan paskan puhumisen ja lukemaan Suoli24:lta The Ratin absoluuttiset totuudet talvirenkaista?
Ne argumentit täytyisi jokaisen osata itse punnita. On hyvä, että niitä punnittaviksi täällä asetetaan. Jos et kestä argumentointia, niin ei varmaan kannata keskustelupalstalla pyöriä. Tai onhan sinulla tuo argumenttisi, että ”keskustelu on turhaa”, mutta kun siihenkin voi tulla vasta-argumentti ja sitten on taas kuppi nurin. Voivoi.
Nyt kannattaa lukea kirjoitukseni kerran tai pari uudestaan jos vaikka sen sisältö aukeaisi oikein.
En ole missään argumentissani maininnut että " keskustelu on turhaa ".
Jos et kykene ymmärtämään toisten kirjoittajien kirjoituksia ja ilmeisesti vielä sekoitat aegumenttien esittäjien tekstit keskenään niin ei kannata näillä palstoilla pyöriä. Menee näköjään kuppi nurin. Voi voi.
Tuohan olisi tietysti toivottavaa. Tuolla edellä linkittämäsi tutkimus on hyvä lukea, vaikka vain tiivistelmä. Se antaa hyviä eväitä talvirenkaiden valintaan ja vähentää toivottavasti kuvitelmiin perustuvia valintaargumentteja.
Sinun perustelusi ovat aika heikoilla siinä, ne näyttäisivät perustuvan juuri kuvitelmiin.
Pistämpä linkkisi tähän: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf
Vuodesta 1999 olen ajanut kitkarenkailla tähän talveen saakkan nyt ajan nastoilla koska
tyttäreni on hankkimassa ajokorttia ja kokemattoman kannattaa aloittaa talviajo nastoilla.
Olen ollut etuvetoisissa autoissani tyytyväinen kitkarenkaisiin mutta niistäkin löytyy
eroja, itsellä parhaat kokemukset ovat Continentaleista ja kakkosena pidän Goodyareista.
Huonoimmat kokemukset olivat Nokiat jotka olivat silloin testivoittajat.
Vajaan 50 vuoden ajokokemuksella en koe etenemiskyvyssä suurtakaan eroa nastarenkaisiin
talviolosuhteissa, pitempiin jarrutusmatkoihin pitää kylläkin varautua liukkaalla.
Olen ItäSuomesta mutta ajan usein pitkääkin matkaa vaihtelevissa olosuhteissa.
Tunnen monia ammattiautoilijoita jotka ajavat kitkoilla samoin kaikki tuttavat jotka
ovat kerran ajaneet kitkoilla ovat niissä myös pysyneet.
Mitään uskontokuntaa ei kuitenkaan kannata perustaa, jokainen ajakoon millä haluaa.
Ainoa asia josta kuitenkin pidän kiinni on se ettei koskaan liian leveää rengasta talvella.
että kaikki on kuskista kiinni. Kirjoitan tätä 45 vuoden kokemuksella vaikka minkälaisista autoista ja renkaista. Olen ajanut talviliukkailla ojaan kaksi kertaa, molemmat nuorena pojankollina. Toisessa väistin tietä ylittänyttä oravaa ja takavetoinen vanha -67 Corolla karkasi käsistä. Siinä ei huonoilla talvirenkailla nastoineen ollut minkäänlaista vetopitoa. Autolla saattoi jäädä tasaiselle pihallekin kiinni ilman ylimääräistä painoa takakontissa. Vastaavia autoja oli tuohon aikaan muitakin. Toinen ojaanajo oli vielä aikaisemmin parin kuukauden ajokokemuksella Morris Minillä kun erehdyin löysäämään kaasua alamäessä olevassa kaarteessa ja Mini lähti kuin vasara perä edellä kaseikkoon. Joskus 90-luvun alussa ajoin saksalaisilla kitkoilla pari talvea Mersu 300 TE:llä ilman ongelmia vaikka eihän ne renkaat kunnolla pitäneet kun olivat vielä pinnoitetutkin. Nykyisessä autossani on kaikki vempeleet eikä sitä meinaa edes saada luistoon vaikka yrittää. Luonnollisesti siinäkin on kitkarenkaat.
Hyvät kokemukset itsellä.
Ja aina tulen hankkimaan kitkarenkaat , miksi ei.
Mutta eniten ihmetyttää se negatiivinen asenne kitkarenkaisiin joka istuu niin syvällä ja aina jonkun testin ja tutkimuksen tulos kädessä ilmaisemassa totuutta vaikka kukaan ei väitä että kitka pitää jäällä nastan tavoin kun niitä keskenään vertaillaan mutta mutta tuolla liikenteessä ei ole suurta eroa kun vanhoja 4-5 v ikääntyneitä nastarenkaita, kuluneita, irroineita katkenneita tuulilasiin lentäneitä nastoja ei enää ole pitämässä turvallisuutta yllä ainoastaan se kuvitelma että pitoa on.
Se ja lisäksi autoilijioden osaaminen on niin perseestä vaikka kuinka kouluunnutaan saadaan tittelit, tutkinnon ja kaikki mutta kuin autolla ajaminen on taidollisesti "helppojen autojen" eli apulaitteet yms. teknologia myötä heikentynyt pelisilmää ei ole ja itsekkyys on niin muodikasta oli se sitten vaikka sitä alinopeutta tai oikeaa kaahaamista.
Se lopulta aivan sama millä ajaa mutta yleensä se tien kulumis urauttaja, nastarenkailija kuluu siihen äänekkääseen minäminä ryhmää joka vaatii yleensä kovemmalla äänellä myös tien huoltoa ja kunnosta mutta itse ei tee asialle mitään eli hanki vaikka kitkarenkaita .
Koska kyllä fiksu pärjää ja huonokin kuski nykyautolla eihän niitä saa edes luistoon tai sutimaan kuin kaikenmaailman ohjelmat hoitaa ajamista.
On aivan toinen keskustelunaihe tuo kuljettajien ominaisuudet kuin talvirenkaiden ominaisuudet. Aika usein ne näytetään sotkettavan ja yhdistettävän. Niinhän sinäkin näytät tekevän. Ei talvirenkaiden ominaisuudet mitenkään korreloi kuljettajan ’fiksuuteen’.
En ole huomannut täällä kirjoittavien osalta mitään erityistä ’negatiivista asennetta’ kitkarenkaisiin yhtään enempää kuin nastarenkaisiinkaan. Ennemminkin päinvastoin.
Vaistoan kirjoituksesi perusteella sinunkin kirjoituksessasi enemmän nastavastaista asennetta, olenko oikeassa? Päättelen sitä noista vain nastoilla ajavien luokittelemiseen, sehän on puhdasta asennepohjaista uskomustasi ja vain nastarenkaisiin liittyvistä ’miljoonia kertoja’ täällä kirjoitettujen haittojen yksipuolista esiintuomistahaitoista. Nuohan ovat niitä tyypillisiä kestoaiheita aina näissä keskusteluissa. En nyt jaksa enää toistella niitä tyypillisiä kestoaiheita, joita liittyy kitkoihin. Oletkin ne varmasti nähnyt ’miljoona kertaa’.
Se, että tuo kirjoituksissaan väitteittensä perusteluiksi testejä ja tutkimuksia, on minusta hyvä asia. Mikä siinä on huonoa?
kirjoitit " irroineita katkenneita tuulilasiin lentäneitä nastoja" niin tuota noin niin, enemmän kitkarenkaista lentelee lamellien välistä kiviä tuulilasiin, kuin nastarenkaista nastoja, juu, kyllä, ajan itse kitkarenkailla.
Itse en ole vielä koskaan ostanut talvirenkaita autoihini, kaikissa on ollu nastarenkaat edellisen omistajan toimesta. Saa nähdä pääseekö koskaan ajamaan kitkoilla :)
Kyllä se vesi on jäätynyt pakkasilmassa pinnasta ensin kovaksi ja jatkanut alaspäin jäätymistä. ihan sama kuinka paksukerros on.