Kun se yksityinen lääkärifirma on nyt jo vuoden Kiuruvedellä toiminut niin miten se on toiminut?
Saako sieltä asiantuntevaa hoitoa? Hoitavatko paikan päällä vai lähettävätkö vaan eteenpäin?
Nii ja onko merkkejä omistajien vaurastumisesta, eli että valuuko raha nyt sinne julkisen systeemin sijaan?
Millaista autokantaa on näkyvillä, joko on ekan vuoden tuloksesta omistajan auto vaihtunut firman piikkiin parempaan?
Saako sieltä asiantuntevaa hoitoa? Hoitavatko paikan päällä vai lähettävätkö vaan eteenpäin?
Nii ja onko merkkejä omistajien vaurastumisesta, eli että valuuko raha nyt sinne julkisen systeemin sijaan?
Millaista autokantaa on näkyvillä, joko on ekan vuoden tuloksesta omistajan auto vaihtunut firman piikkiin parempaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Auto asia taitaa olla jo kunnossa kun kuuluu attendon omistajiin.
Onko näin? Onko Kunnanlääkäreillä ja Attendolla siis yhteys olemassa? Eli myykö yrittäjä firmansa kohta hyvällä katteella Attendolle ja jää olla öllöttelemään.
Kateellinen? Mihin ammattiin olet itse kouluttaunut? Lääkäriksi? Vai eikö riittänyt äly?
Kunnanlääkäreiden niin kuin koko sairaala henkilöstön palkat ovat nousseet kohtuuttomiksi minkä myötä kunnilla ainoa mahdollisuus pitää terveydenhoitoa yllä on yksityistää terveyspalvelut.
Tulevaisuudessa palvelut tarjoavat yksityiset lääkäriasemat, näin ollen päästään pois veronmaksajien kukkarolta ja jokainen palvelua tarvitseva maksaa itse hoitonsa.
Kun se ei vaan mene näissä suunnitelmissa noin että jokainen maksaa itse. Vaan niin, että jokainen saa käydä yksityisellä maakunnan eli veronmaksajien piikkiin. Sen yksityisen toiminnan pitää olla sellaista, että kulujen lisäksi tulee reilusti tuottoa omistajille.
Tällä systeemillä veronmaksaja maksaa ja jos firma on ulkomaisessa omistuksessa kuten nämä isot on, niin ne ei maksa edes veroja tuloksestaan Suomeen.
Miksikö? Siksi että niiden emoyhtiö lainaa Suomen yhtiölle rahaa isolla korolla. Tuloksesta tämä korko maksetaan pois ulkomaille ja verotettava tulo jää pieneksi.
Näin firman tuotto jää firmaan sisälle. Ja suomalainen veronmaksaja maksaa ilolla kun pääsee yksityiselle, hurraa. Näin kupataan veronmaksajien kustantamasta järjestelmästä rahat muualle eikä se palaudu entiseen tapaan siihen järjestelmään, jolla tätä pidetään yllä.
Kiitos, Kokoomus. Kiitos, Keskusta.
Itse en näe asiaa noin. Itse pidän sitä hyvänä asiana että voimme tulevaisuudessa, useilla paikkakunnilla jo tänä päivänä käyttää yksityisiä terveyspalveluja kunnan piikkiin.
Näin on mentävä koska julkinen terveydenhoito ei enää toimi.
Näen tässä tavoitteen päästä amerikkalaiseen malliin. Siellä kelvollisia terveyspalveluja on tarjolla yksityisellä rahalla eli niille joilla on niistä varaa maksaa.
Amerikassa verotus on tosin kevyempää, mutta jos lasketaan käytänön elämän kannalta pakolliset, yksityiselle sektorille makettavat sosiaaliturvan ja terveyden menot palkansaajan perusverotuksen päälle, palkasta jää vähemmän käteen kuin meillä.
Se julkinen terveydenhuolto olisi rahalla laitettavissa kuntoon. Tämä yksityisen puolen tarve saada sijoitetulle pääomalle voittoa merkitsee sitä, että ei yksityistäminen mitenkään voi tulla halvemmaksi.
Todellisuudessa se ei nimeltään ole amerikanmalli miksi meillä sitä tykätään haukkua. Oikea nimitys on tomiva malli!
Työn verotuksen verotusta on kevennettävä rajusti. Näin työtätekevillä ihmisää jää palkasta käteen enemmän rahaa.
Työn verotuksen keventäminen onnistuu parhaiten kunnallisia palveluja, terveydenhoito,lastenhoito ym. vähentämällä jopa muuttamaan kokonaan palvelu tyksityisille toimijoille.
Pysyisi jotkut niistä lääkäreistä vain neuvolan puolella
anne helpp ois hyvä lääkäri
Lyhyesti todettuna: yrityksen tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen tuottoa sijoitetulle pääomalle. Mitä enempi, sen parempi. Tämä pätee kaikkiin yrityksiin. Ilman sitä tuottoa firma ei pysyisi tietenkään pystyssä, mutta sote-puolella kannattaa tämä myös muistaa, koska isoimmat ja laajimmat toimijat tulevat olemaan ulkomaisomisteisia.
On myös turha uskoa, että alalle syntyisi kilpailua. Syntyy korkeintaan pari -kolme ketjua. Taloustieteellisessä ajattelussa lähin esimerkki kahden valtaketjun mallista on jo nähty ruokakaupassa ja ruuan hinnassa S- ja K-ryhmien määräämänä. Todellista kilpailua ei valtaosassa Suomea edelleenkään ole.