Mitäs nyt sanoo RKP ja sen suomenkieliset perseennuolijat?
Ny ÅA-forskning: Tvåspråkighetens effekt på hjärnan överdriven
- Alla analyser verkar tyda på att tvåspråkiga och enspråkiga presterar lika bra i olika kognitiva tester som mäter exekutiva funktioner.
Man har tidigare hävdat i studier att tvåspråkighet är till nytta då man ska lära sig ett tredje språk. Vad kan du på basen av er studie säga om det?
- Exekutiva funktioner är viktiga i mycket som vi gör i vardagen, till exempel då vi lär oss nya saker. I sådana grundläggande förmågor verkar tvåspråkiga inte ha en fördel.
Yksi myytti on taas kumottu!
75
1010
Vastaukset
- domdo
Entäs sitten?
- Hannes.myrmann
Ruotsinkieliset ovat hyvin suutuksissaan tuollaisesta tutkimuksesta, pian kait anna-majakin siihen ottaa kantaa
- Extas
Mutta Fennot ovat jo ekstaasissa!
- deträckerutmärkt
Varför skulle vi bli upprörda ? Inte lever någon livet efter några forskningsresultat.
Vi vet att det är stora fördelar att vara tvåspråkig.
- dkkfhlv
Det är med olika forskningar som med galluper, i nästa år kommer det nya resultat igen.
- kolikko-
Se on totta, mutta tarkoitushakuinen henkilö ottaa tutkimuksista huomioon vain itselleen mieluisat.
- Ihmisenparas
Fennot vetivät johtopäätöksen, että pelkän yhden kielen osaaminen on parasta ihmiselle?
- barafinskaärbäst
Ihmisenparas kirjoitti:
Fennot vetivät johtopäätöksen, että pelkän yhden kielen osaaminen on parasta ihmiselle?
Fennona har den där rädslan att de blir automatiskt finlandssvenskar om de behärskar svenska flytande eller som vår "sjuksköterska "varnar för att man blir drängar och pigor om man betjänar kunder och patienter på svenska.
Ihmisenparas kirjoitti:
Fennot vetivät johtopäätöksen, että pelkän yhden kielen osaaminen on parasta ihmiselle?
Sveko ja sekomielinen fenno tekivät virhepäätelmän fennojen haluista opiskella kieliä, onhan meitä fennoja sentää noin viisi miljoonaa.
Fennojen enemmistö haluaa opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenään jonkin suuren maailman kielen, useimmat englannin rinnalla mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Erikseen ovat ne, jotka haluavat ja pystyvät opiskelemaan kolmea, neljää, viittä kieltä.- Pelekoo
Ottooppa tuosta nyt selevee. Jos hirveesti peleköö ruotsin oppimista niin kyllä sitä vielä enemmä peleköö muita kieliä. Toivotonta on tuo fennopuolen selittely.
- östnyland
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
Sveko ja sekomielinen fenno tekivät virhepäätelmän fennojen haluista opiskella kieliä, onhan meitä fennoja sentää noin viisi miljoonaa.
Fennojen enemmistö haluaa opiskella pakkoruotsin sijasta toisena vieraana kielenään jonkin suuren maailman kielen, useimmat englannin rinnalla mitä tahansa tarjolla olevaa kieltä, ruotsi yhtenä tarjokkaana. Erikseen ovat ne, jotka haluavat ja pystyvät opiskelemaan kolmea, neljää, viittä kieltä.Finskspråkiga (som inte räknar sig till fennogruppen ) har studerat och studerar idag de här stora världsspråken utan gnällande över pakkoruotsi.
Pelekoo kirjoitti:
Ottooppa tuosta nyt selevee. Jos hirveesti peleköö ruotsin oppimista niin kyllä sitä vielä enemmä peleköö muita kieliä. Toivotonta on tuo fennopuolen selittely.
Vielä toivottomampaa on svekomielisen fennon selittely, joka ei lainkaan perustu tosiasioihin.
- enymmärrä1
Nettisuomalainen-nettif kirjoitti:
Vielä toivottomampaa on svekomielisen fennon selittely, joka ei lainkaan perustu tosiasioihin.
Tällä palstalla useampi kuin yksi "fenno" on todennut: suomalaiselle riittää suomi ja englanti. Miksi?
- valikoiva.maku
kolikko- kirjoitti:
Se on totta, mutta tarkoitushakuinen henkilö ottaa tutkimuksista huomioon vain itselleen mieluisat.
Myös kolmen yliopiston yhteistutkimuksessa tuli paljon muutakin esiin kuin se, että 74% toivoo ruotsia vapaaehtoiseksi. Tutkimus osoitti mm. myös, että ruotsiin ei suinkaan suhtauduta niin negatiivisesti kuin mitä "fennomaani" palstalla väittää. Mutta nämä tutkimuksen muut tulokset eivät "fennomaaneja" liiemmälti kiinnostaneet, ymmärrettävästi...
- veitikkaville
Ihmisenparas kirjoitti:
Fennot vetivät johtopäätöksen, että pelkän yhden kielen osaaminen on parasta ihmiselle?
Eihän se niin ole. RKP on aina kovasti väittänyt, että ainoastaan ruotsin osaaminen on kielitaitoa ja sivistävää. Mikään muu kielitaito olipa se kuinka hyvää tahansa ei anna samaa sivistystä kuin tämä meidän tönkköruotsimme. RKP puhuu kielten opiskelusta mutta käytännössä se on aina sama kieli eli tönkkö kyseessä.
- ei_hyödytä
veitikkaville kirjoitti:
Eihän se niin ole. RKP on aina kovasti väittänyt, että ainoastaan ruotsin osaaminen on kielitaitoa ja sivistävää. Mikään muu kielitaito olipa se kuinka hyvää tahansa ei anna samaa sivistystä kuin tämä meidän tönkköruotsimme. RKP puhuu kielten opiskelusta mutta käytännössä se on aina sama kieli eli tönkkö kyseessä.
"RKP on aina kovasti väittänyt, että ainoastaan ruotsin osaaminen on kielitaitoa ja sivistävää."
RKP:ssä kukaan ei ole koskaan väittänyt tällaista. Tällä palstalla ei myöskään ole koskaan kukaan väittänyt tällaista. Tämä on palstafennomaanin itse keksimä valhe, yksi monien muiden joukossa. Näiden levittäminen kannattaisi lopettaa. koska tällaisesta ei ole kenellekään mitään hyötyä, kaikkein vähiten väittäjälle itselleen.
- Perusnuori
Kaikki pakkoruotsin perustelut murtuvat yksi kerrallaan. Tosin kaikki tietäävät, että ne ovat muunneltua totuutta olleet alunperin.
- PakkoPois
Siinä olet oikeassa.
”Kaikki pakkoruotsin perustelut murtuvat yksi kerrallaan.”
Eivät murtuneet mitkään perustelut ainakaan eduskunnassa (paikka missä pakkoruotsista päätetään), vaan taisivat perustelut pakkoruotsin puolesta vetää pitemmän korren kun pakkoruotsista äänestettiin eduskunnassa aika tarkalleen kolme vuotta sitten.
Äänestystulos pakkoruotsin puolesta oli 134 - 48.
- voi-jösses
Tämäkin tutkimus raivostuttaa RKP:siä.
Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.- tääähhhh
Kuinka tuo tutkimus nyt yritetään mitätöidä?
Duttonin tutkimusta ei kukaan suru ole yrittänyt mitätöidä, se on ehdottomasti luotettava ja totta joka sana! Kiitos neffet että aina välillä muistutatte siitä! Tosin siteeraatte Duttonin tuloksia vain osittain, ja jaksatte kehua sitä älykkyyttänne, mitään muuta ominaisuuttannehan Dutton ei sitten kehukaan.
”Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.”- RasistInstitut
"Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.” "
Eiköhän se syy ole enemmänkin vanharaha ja kiintiöpaikat vihreille oksille. Yksi syy on myös se että epäonnistuneet suomenruotsalaiset eristetään yhteisöistä jonka jälkeen näiden on pakko siirtyä suomenkielisiksi. Suomenruotsalaisuus on todella poissulkevaa minkä takia ruotsinkielisten määrä onkin pudonnut 15 prosentista viiteen prosenttiin melko lyhyessä ajassa,
Lisäksi olisi kiva kuulla minkälainen reaktio tulisi jos alkaisin yleistämään vaikkapa kaikia somalialaisia yhteen ja samaan muottiin.
"–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista."
Vaikkapa jotenkin näin:
"–Suomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen somalialaisiin verrattuna. Suomalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista." - ufoja4
RasistInstitut kirjoitti:
"Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.” "
Eiköhän se syy ole enemmänkin vanharaha ja kiintiöpaikat vihreille oksille. Yksi syy on myös se että epäonnistuneet suomenruotsalaiset eristetään yhteisöistä jonka jälkeen näiden on pakko siirtyä suomenkielisiksi. Suomenruotsalaisuus on todella poissulkevaa minkä takia ruotsinkielisten määrä onkin pudonnut 15 prosentista viiteen prosenttiin melko lyhyessä ajassa,
Lisäksi olisi kiva kuulla minkälainen reaktio tulisi jos alkaisin yleistämään vaikkapa kaikia somalialaisia yhteen ja samaan muottiin.
"–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista."
Vaikkapa jotenkin näin:
"–Suomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen somalialaisiin verrattuna. Suomalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.""Yksi syy on myös se että epäonnistuneet suomenruotsalaiset eristetään yhteisöistä jonka jälkeen näiden on pakko siirtyä suomenkielisiksi. "
Tunnistaako joku teistä palstan kirjoittajista (olette sitten "fennoja" tai "svekoja"), että tällaista tapahtuu Suomessa? En ole koskaan kuullut tai törmännyt tällaiseen tapaukseen. Onko joku muu? Ankdam kirjoitti:
Duttonin tutkimusta ei kukaan suru ole yrittänyt mitätöidä, se on ehdottomasti luotettava ja totta joka sana! Kiitos neffet että aina välillä muistutatte siitä! Tosin siteeraatte Duttonin tuloksia vain osittain, ja jaksatte kehua sitä älykkyyttänne, mitään muuta ominaisuuttannehan Dutton ei sitten kehukaan.
”Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.”"Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa."
Mahtaako tämä johtua siitä, että :
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803122200805988_u0.shtml
- aijai.sentään
On se niin epätoivoista selitystä "fennoista", näillä ruotsalaisuusnationalisteilla.
Svekomielisillä fennoilla selittely- ja nimittelyvimma on noussut perustelemisen päätavaksi. Nimittely ei ole pätevää argumentointia.
- agv
Paremman väen ruotsinkieli ei tartu rahvaalla päähän vaikka sitä kuinka pakolla naamaan hierotaan .
Herrasväen ruotsinkieli on suomalaisille turha rasite kaikki sen ymmärtävät .
Ruotsin siasta suomalaisille tulisi opettaa hyödyllisiä kieliä sellaisia joilla maailmalla pärjää .- ujk
"Ruotsin siasta" Joo, hienoa osata suomea, heh.
Pikkasen tosiasiaa; työnantajat kysyvät työhaastatteluissa selvästi eniten suomen ohella ruotsin taitoa.
Maailmalla pärjää englannilla, jos joku sinne maailmalle haluaakin mennä, skandinaviassa on ruotsin kieli yleisin kieli. - agv
Ruotsia kysytään kun sitä keinotekoisesti vaaditaan osattavaksi on olemassa"virkamiesruotsivaatimus" suomenkielisille .
Maailmalla on monia muitakin hyödyllisiä kieliä kuin englanti .
Pohjoismaissa pärjätään englannilla sinun ruotsiasi ei kukaan oikeasti tarvitse .
Minä pärjään tällä suomellani siitä ei tarvitse huolestua ruotsia en koulussa oppinut vaikka sitä vängällä minulle tyrkytettiin .
Työreissuillani ruotsissa , norjassa ja venäjällä olen pärjäillyt englanilla ja viittomatta . Ruotsilla en ole tehnyt mitään - Massajoukko
Pakkohan se on yrittää englannilla pärjäillä kun ei muuta osaa. Eihän keskimäärin maailmassa osatakaan muuta kuin englantia. Keskimäärin selvitään englannilla missä se keskimäärin riittää. Massajoukot on massajoukkoja.
- franskaengelska
Är det nu meddela till Canada om det här resultatet, därifrån kom ju de första forskningsresultaten om tvåspråkighet ?
- agv
Massajoukko kirjoitti:
Pakkohan se on yrittää englannilla pärjäillä kun ei muuta osaa. Eihän keskimäärin maailmassa osatakaan muuta kuin englantia. Keskimäärin selvitään englannilla missä se keskimäärin riittää. Massajoukot on massajoukkoja.
Englannilla ja viittomalla pärjää jotenkin , todellista hyötyä olisi hyvästä kielitaidosta .
Ruotsia ei todellisuudessa tarvitse missään . Saksa , ranska ,espanja ,portukali,venäjä ,kiina , ennen ruotsia tai norjaa ,tanskaa ,islantia .
Pakkoruotsi ja käsittämätön "virkamiesruotsi" ovat este kieliopinnoille .
Miksi ahvenanmaa lopetti suomenkielen opetuksen kouluissa ?
Se että uotsinkieltä on pakotettu turhaan jo kymmenille sukupolville ei ole riittävä peruste sille että sitä täytyy pakottaa vielä mailman loppuun asti . - ukibg
agv kirjoitti:
Englannilla ja viittomalla pärjää jotenkin , todellista hyötyä olisi hyvästä kielitaidosta .
Ruotsia ei todellisuudessa tarvitse missään . Saksa , ranska ,espanja ,portukali,venäjä ,kiina , ennen ruotsia tai norjaa ,tanskaa ,islantia .
Pakkoruotsi ja käsittämätön "virkamiesruotsi" ovat este kieliopinnoille .
Miksi ahvenanmaa lopetti suomenkielen opetuksen kouluissa ?
Se että uotsinkieltä on pakotettu turhaan jo kymmenille sukupolville ei ole riittävä peruste sille että sitä täytyy pakottaa vielä mailman loppuun asti .Ruotsia ei tarvitse missään? Käy joskus muuallakin, kuin lähibaarissa.
Ahvenanmaa ei ole sama, kuin Suomi, aivan eri asia; pieni saariyhdyskunta 20-30.000 asukasta, Suomi on valtio, 5,5 miljoonaa asukasta. Vertaaminen ontuu pahoin. - Turhuus44
agv kirjoitti:
Englannilla ja viittomalla pärjää jotenkin , todellista hyötyä olisi hyvästä kielitaidosta .
Ruotsia ei todellisuudessa tarvitse missään . Saksa , ranska ,espanja ,portukali,venäjä ,kiina , ennen ruotsia tai norjaa ,tanskaa ,islantia .
Pakkoruotsi ja käsittämätön "virkamiesruotsi" ovat este kieliopinnoille .
Miksi ahvenanmaa lopetti suomenkielen opetuksen kouluissa ?
Se että uotsinkieltä on pakotettu turhaan jo kymmenille sukupolville ei ole riittävä peruste sille että sitä täytyy pakottaa vielä mailman loppuun asti ."Pakkoruotsi ja käsittämätön "virkamiesruotsi" ovat este kieliopinnoille . "
Virkaruotsi ei ollut "käsittämtön" minulle, kun hain ensimmäisiä töitäni. Virkaruotsin kurssin suorite oli todiste ruotsin osaamisesta (yksityisellä puolella). Ja on varmasti yhä edelleen.
Pakkoruotsi taas ei estänyt minua lukemasta muita kieliä. Luin koulussa ruotsin ohella 3 vierasta kieltä, ja yliopistossa vielä lisää eri kieliä. Ruotsi ei estänyt mitään, vaan päinvastoin tuki muuta kielten oppimista.
Jos sinua ei kielet kiinnosta, niin älä kertoile hölynpölyä palstalla kielten oppimisesta. Se ei auta ketään, eikä kukaan hyödy tällaisesta hölynpölystä. Jos tunnet nuoria ihmisiä, kannusta heitä. Älä syötä pajunköyttä. - HenkilökohtainenKokemus
"Pakkoruotsi taas ei estänyt minua lukemasta muita kieliä. Luin koulussa ruotsin ohella 3 vierasta kieltä, ja yliopistossa vielä lisää eri kieliä. Ruotsi ei estänyt mitään, vaan päinvastoin tuki muuta kielten oppimista. "
Minä taas nostan penkistä 150 kg, sinäkin olisit ehkä pystynyt siihen jos olisit jättänyt kieltenopiskelun vähemmälle, tai sitten ehkä et. - maailma.on.suuri
ujk kirjoitti:
"Ruotsin siasta" Joo, hienoa osata suomea, heh.
Pikkasen tosiasiaa; työnantajat kysyvät työhaastatteluissa selvästi eniten suomen ohella ruotsin taitoa.
Maailmalla pärjää englannilla, jos joku sinne maailmalle haluaakin mennä, skandinaviassa on ruotsin kieli yleisin kieli."Maailmalla pärjää englannilla, jos joku sinne maailmalle haluaakin mennä, "
Maailmalla pärjää parhaiten kun osaa esim. ranskaa ja espanjaa (tai jopa saksaa) pelkällä englannilla ei useinkaan pärjää. Monissa maissa ei edelleenkään puhuta englantia kuin auttavasti. Jos siis asut, elät, opiskelet, työskentelet vaikkapa espanjankielisessä maassa, on espanjan taito ehdoton edellytys maassa asioiden hoitamiselle! - Punttilaa
HenkilökohtainenKokemus kirjoitti:
"Pakkoruotsi taas ei estänyt minua lukemasta muita kieliä. Luin koulussa ruotsin ohella 3 vierasta kieltä, ja yliopistossa vielä lisää eri kieliä. Ruotsi ei estänyt mitään, vaan päinvastoin tuki muuta kielten oppimista. "
Minä taas nostan penkistä 150 kg, sinäkin olisit ehkä pystynyt siihen jos olisit jättänyt kieltenopiskelun vähemmälle, tai sitten ehkä et.Puntin nostaminen ei estä kielten opiskelua, ja päinvastoin.
- hämiksestä.päin
Täällä Hämeessä et kuule ruotsia koskaan.
- tjnlo
Käy ulkona joskus.
- jaakvaino
Suomen kielen kouluopetukeen voisi sisällyttää viron kielen kurssin. Sitä kun oppii aika helposti, kunhan ensin pääsee vähän alkuun.
- lslslddq
Viroa voi opiskella jo monessa koulussa. Kieliryhmä muodostuu vasta kuitenkin silloin, kun kielen lukijoita on riittävästi. Vapaaehtoisia kieliryhmiä (esim. A2-kieli) muodostuu kyllä helposti ranskasta, saksasta ja ruotsista, mutta ei välttämättä virosta.
- SiinäAjatusta
Jos viro olisi b1 kieli niin ryhmän saisi kasaan melko helposti.
- åpopeoåpåp
SiinäAjatusta kirjoitti:
Jos viro olisi b1 kieli niin ryhmän saisi kasaan melko helposti.
Tokkopa saisi. Suomessa edelleen kiinnostavimmat valinnaiset kielet ovat ranska, saksa, espanja ja ruotsi. Ranska on suosituin, muut tulevat hyvin perässä. Muita tärkeitä kieliä, kuten kiinaa ja arabiaa toki opiskellaan niitäkin, mutta tärkeydestään huolimatta ryhmiä syntyy vähän. Euroopan merkittävät kielet ovat yhä suosituimpia. Tällaiset asiat eivät muutu yhdessä yössä.
- SiitäSeSanaPakko
Miten pakkoruotsiin saa aina ryhmän kasaan mutta pakkoviroon ei saisi?
- hyväsuomi
SiitäSeSanaPakko kirjoitti:
Miten pakkoruotsiin saa aina ryhmän kasaan mutta pakkoviroon ei saisi?
No, sitä viroa ei täällä oikein tarvita, toisinkuin suomea ja ruotsia, kansalliskieliämme.
- OutoMaailmankuva
Ainoa vaan että niitä virolaisia on kohta enemmän täällä kun suomenruotsalaisia ja väität että viroa ei tarvita. Eikös kieliä käytetä ihmisten väliseen kanssakäymiseen? Vai väitätkö vakavissasi että sata vuotta sitten johonkin kirjaan laitettu merkintä on tärkeämpi perustelu kielen opiskelulle kuin ihmisten välinen kanssakäyminen jonka takia oma lajimme on alkanut yleensä puhumaan? Tuskin homo sapiens alkoi aikoinaan kommunikoimaan sen takia että joku oli kirjoittanut luolan seinään että nyt aletaan puhumaan kansalliskieltä pakolla. Kyllä teillä svekomaaneilla on sairas maailmankuva.
- nojatuolista
OutoMaailmankuva kirjoitti:
Ainoa vaan että niitä virolaisia on kohta enemmän täällä kun suomenruotsalaisia ja väität että viroa ei tarvita. Eikös kieliä käytetä ihmisten väliseen kanssakäymiseen? Vai väitätkö vakavissasi että sata vuotta sitten johonkin kirjaan laitettu merkintä on tärkeämpi perustelu kielen opiskelulle kuin ihmisten välinen kanssakäyminen jonka takia oma lajimme on alkanut yleensä puhumaan? Tuskin homo sapiens alkoi aikoinaan kommunikoimaan sen takia että joku oli kirjoittanut luolan seinään että nyt aletaan puhumaan kansalliskieltä pakolla. Kyllä teillä svekomaaneilla on sairas maailmankuva.
Moniin maihin on muuttanut toisenkielisiä suurin määrin, eivät ne silti ole muuttaneet virallisen kielen asemaa mitenkään.
Koita rauhoittua. - ryhminen_synty
SiitäSeSanaPakko kirjoitti:
Miten pakkoruotsiin saa aina ryhmän kasaan mutta pakkoviroon ei saisi?
B1-kieli on pakollinen kieli kouluissamme, joten jos määrättäisiin, että se on viro, niin silloin toki viron ryhmä saataisiin kokoon. Mutta viron ryhmiä ei noin vain saada kokoon esim. A2-kielen ryhmiksi, kun taas A2-ruotsin ryhmiä syntyy helposti. Tästä voi jo päätellä, että ruotsi on huomattavasti suositumpi kieli meillä kuin viro, ymmärrettävistä syistä. Viro on hyvin pieni kieliryhmä, ruotsi taas pohjoismaisena kielenä varsin iso.
- turkkiarabia
nojatuolista kirjoitti:
Moniin maihin on muuttanut toisenkielisiä suurin määrin, eivät ne silti ole muuttaneet virallisen kielen asemaa mitenkään.
Koita rauhoittua.Hyvänä esimerkkinä Saksa ja Ranska: Saksassa ei turkin kieli ole tullut viralliseksi kieleksi, eikä arabia ole tullut Ranskassa viralliseksi kieleksi. Turkilla ja arabialla ei näissä maissa ole edes vähemmistökielen asemaa eikä sellaista niille kaavaillakaan. Maahanmuuttajat opiskelevat lähtökohtaisesti aina maan oman kielen/omat kielet.
- SäännötKaikille
Miksi Ruotsista tulleet maahanmuuttajat eivät sitten opetelleet suomea jos tämä on yleinen käytäntö?
- såändrardetsig
SäännötKaikille kirjoitti:
Miksi Ruotsista tulleet maahanmuuttajat eivät sitten opetelleet suomea jos tämä on yleinen käytäntö?
Då när det flyttade människor från Sverige hit så räknades väl finska till "pig och drängspråk ", som "sjuksköterskan " nu påstår att svenskan är.
- Nykyaika2018
SäännötKaikille kirjoitti:
Miksi Ruotsista tulleet maahanmuuttajat eivät sitten opetelleet suomea jos tämä on yleinen käytäntö?
"Ruotsista tulleet maahanmuuttajat" - ????
Mitkä ihmeen maahanmuuttajat - jos tarkoitat ruotsalaisia, jotka aikojen alussa tulivat Suomen alueelle, niin he eivät muuttaneet maasta toiseen, vaan he muuttivat oman valtakuntansa itäiseen osaan.
Elämme nyt 2000-lukua, joten suosittelisin sinullekin päivittymistä nykyaikaan. - NiemiMuuttaaJaVarastaa
Onko Kongo Belgian etelä osa? Tai Etelä-Afrikka Alankomaiden ja Britannian eteläinen osa? Muuttaminen kai tarkoittaa sitä että tavarat siirretään paikasta toiseen eikä sitä että tapetaan alueen alkuperäisiä asukkaita ja pakotetaan nämä maksamaan veroja vieraan maan kuningashuoneelle. Jos joku kokeilee vastaavaa muuttoa omaan asuntooni niin voin vakuuttaa että se ei tapahdu kovinkaan helposti. Skånelaisilta voi myös kysyä miten mukavaa oli kun ruotsalaiset muuttivat alueelle.
- aikalaillasiis
NiemiMuuttaaJaVarastaa kirjoitti:
Onko Kongo Belgian etelä osa? Tai Etelä-Afrikka Alankomaiden ja Britannian eteläinen osa? Muuttaminen kai tarkoittaa sitä että tavarat siirretään paikasta toiseen eikä sitä että tapetaan alueen alkuperäisiä asukkaita ja pakotetaan nämä maksamaan veroja vieraan maan kuningashuoneelle. Jos joku kokeilee vastaavaa muuttoa omaan asuntooni niin voin vakuuttaa että se ei tapahdu kovinkaan helposti. Skånelaisilta voi myös kysyä miten mukavaa oli kun ruotsalaiset muuttivat alueelle.
Aikamoisia ontuvia vertauksia, ihan selkeää sketsikamaa ja stand-uppia.
Naurua piisaa. - PutousKamaa
Hyvin osasit kumota kumminkin vertaukset, ihan sketsi ainesta siis.
- suoraansanoen
PutousKamaa kirjoitti:
Hyvin osasit kumota kumminkin vertaukset, ihan sketsi ainesta siis.
Ne kumosi itse itsensä, järjettömyydellään.
- woowowq
NiemiMuuttaaJaVarastaa kirjoitti:
Onko Kongo Belgian etelä osa? Tai Etelä-Afrikka Alankomaiden ja Britannian eteläinen osa? Muuttaminen kai tarkoittaa sitä että tavarat siirretään paikasta toiseen eikä sitä että tapetaan alueen alkuperäisiä asukkaita ja pakotetaan nämä maksamaan veroja vieraan maan kuningashuoneelle. Jos joku kokeilee vastaavaa muuttoa omaan asuntooni niin voin vakuuttaa että se ei tapahdu kovinkaan helposti. Skånelaisilta voi myös kysyä miten mukavaa oli kun ruotsalaiset muuttivat alueelle.
Naapurimaiden alueille muutto on aina ollut luontevaa ja vilkasta. Kaikkien Euroopan maiden raja-alueilla puhutaan lähes aina jotakin muuta Euroopan kieltä maan oman kielen/kielten lisäksi.
Belgiasta sen sijaan ei noin vain muuteta Kongoon, tai Kongosta Belgiaan, vaikka tätäkin tapahtuu toki, ja on tapahtunut historian eri vaiheissa. - TavallaanLuontevaa
Naapurimaihin "muutto" etenkin historiassa on hyvin harvoin tapahtunut rauhanomaisesti. Nykyään kun vaaditaan rajoja pois niin voi olla vaikea käsittää että aikoinaan kaupungitkin oli ympäröity muurilla ja sinne ei suinkaan saannut muuttaa jokainen joka halusi. Kaupunkeihin usein "muuttettiinkin" sen jälkeen kun kaupungin muurista päästiin läpi. Ennnen tätä lähimmät kylät oli usein jo poltettu maan tasalle ja asukkaat paenneet tai tapettu, tämä taas antoi tilaa uusille asukkaille. Nykyiset rajat ovat kohtalaisen tuoreita useissa valtioissa mikä selittää sen että alueilla asuu vähemmistöjä jotka ovat jäänneet niin sanotusti "väärälle" puolelle rajaa ihan pelkän politiikan takia.
- jdjururur
TavallaanLuontevaa kirjoitti:
Naapurimaihin "muutto" etenkin historiassa on hyvin harvoin tapahtunut rauhanomaisesti. Nykyään kun vaaditaan rajoja pois niin voi olla vaikea käsittää että aikoinaan kaupungitkin oli ympäröity muurilla ja sinne ei suinkaan saannut muuttaa jokainen joka halusi. Kaupunkeihin usein "muuttettiinkin" sen jälkeen kun kaupungin muurista päästiin läpi. Ennnen tätä lähimmät kylät oli usein jo poltettu maan tasalle ja asukkaat paenneet tai tapettu, tämä taas antoi tilaa uusille asukkaille. Nykyiset rajat ovat kohtalaisen tuoreita useissa valtioissa mikä selittää sen että alueilla asuu vähemmistöjä jotka ovat jäänneet niin sanotusti "väärälle" puolelle rajaa ihan pelkän politiikan takia.
Nyt ei kyse ollutkaan "naapurimaihin" muutosta, vaan asukkaiden siirtymisestä saman valtakunnan rajojen sisäpuolella. Esim. länsirannikollemme muutti kalastajia Ruotsin valtakunnasta, eivätkä he muuttaneet Suomen alueelle tappaakseen suomea puhuvia. Kyllä tällainen muutto on tapahtunut harvaan asuttuun maahamme pääosin ihan rauhanomaisesti.
Kielten siirtyminen ei myöskään ole noudatellut tiettyä kaavaa, vaan maan rajojen sisällä saattaa olla lukuisia eri kieliryhmiä, joiden tulosta alueelle ei ole varmaa tietoa. Kyse ei ole siitä, että ryhmä ihmisiä on väkisin pyrkinyt vieraan vallan alueelle ja kolkutellut kaupungin muureja. Mistä esim. baskit ovat tulleet omalle alueelleen? Tai Ranskan alkuperäiskieliryhmät? - Simppeliä
Suomi liitettiin Ruotsiin ristiretkellä ja se ei tapahtunut rauhanomaisesti vaan aluesta käytiin taisteluja aivan kuten niitä käytiin jo viikinkiaikana. Tästä on esimerkkinä se että esimerkiksi Ahvenanmaa ja Pohjanmaa on käytännössä tyhjentynyt väestöstä historian aikana ennen Suomen alueiden liittämistä Ruotsiin.
Tulee myös muistaa että myös Ruotsi ja Norja ovat olleet harvaan asuttuja alueita joten ei sieltä ole tila tai kalat loppuneet. Ei metsäisellä maalla ole kovinkaan paljon arvoa ollut Skandinaviassa koska sitä täällä on aina riittänyt. Veronmaksajia täällä taas on aina ollut melko rajallisesti.
Baski taitaa olla vanhin tuolla alueella kehittynyt kieli jonka sukulaiskielet ovat hävinneet jo aikoja sitten. Ranskan alkuperäisasukkaat taas olivat kelttejä jotka liitettiin Rooman valtakuntaan ja pikkuhiljaa latinan ylivalta syrjäytti alueen alkuperäiset kielet ja jäljelle jäivät alueen nykyiset romaaniset kielet. Italiassa oli myös etruskin kieli jolla ei myöskään ole enää sukulaiskieliä koska ne on hävitetty latinan alta.
Eli vastaus kysymykseesi on että nämä pienet jäljellä olevat kielet ovat usein niitä alkuperäisiä ja romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä kieliä Rooman vallan ajalta.
Jos muistat niin Rooma oli alunperin kaupunki ja latinaa puhuttiin hyvin rajatulla alueella joten ranska, italia, espanja ja porttugali ovat tuoreita tulokkaita ja suurimmassa osassa näitä alueita on alunperin puhuttu kelttiläisiä kieliä.
Bretoni taas on se ainoa jäljellä oleva keltti kieli manner Euroopassa mutta sekin on tullut Ranskaan vasta 400-luvulla Britanniasta. - kielistä
Simppeliä kirjoitti:
Suomi liitettiin Ruotsiin ristiretkellä ja se ei tapahtunut rauhanomaisesti vaan aluesta käytiin taisteluja aivan kuten niitä käytiin jo viikinkiaikana. Tästä on esimerkkinä se että esimerkiksi Ahvenanmaa ja Pohjanmaa on käytännössä tyhjentynyt väestöstä historian aikana ennen Suomen alueiden liittämistä Ruotsiin.
Tulee myös muistaa että myös Ruotsi ja Norja ovat olleet harvaan asuttuja alueita joten ei sieltä ole tila tai kalat loppuneet. Ei metsäisellä maalla ole kovinkaan paljon arvoa ollut Skandinaviassa koska sitä täällä on aina riittänyt. Veronmaksajia täällä taas on aina ollut melko rajallisesti.
Baski taitaa olla vanhin tuolla alueella kehittynyt kieli jonka sukulaiskielet ovat hävinneet jo aikoja sitten. Ranskan alkuperäisasukkaat taas olivat kelttejä jotka liitettiin Rooman valtakuntaan ja pikkuhiljaa latinan ylivalta syrjäytti alueen alkuperäiset kielet ja jäljelle jäivät alueen nykyiset romaaniset kielet. Italiassa oli myös etruskin kieli jolla ei myöskään ole enää sukulaiskieliä koska ne on hävitetty latinan alta.
Eli vastaus kysymykseesi on että nämä pienet jäljellä olevat kielet ovat usein niitä alkuperäisiä ja romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä kieliä Rooman vallan ajalta.
Jos muistat niin Rooma oli alunperin kaupunki ja latinaa puhuttiin hyvin rajatulla alueella joten ranska, italia, espanja ja porttugali ovat tuoreita tulokkaita ja suurimmassa osassa näitä alueita on alunperin puhuttu kelttiläisiä kieliä.
Bretoni taas on se ainoa jäljellä oleva keltti kieli manner Euroopassa mutta sekin on tullut Ranskaan vasta 400-luvulla Britanniasta."Eli vastaus kysymykseesi on että nämä pienet jäljellä olevat kielet ovat usein niitä alkuperäisiä ja romaaniset kielet ovat latinasta kehittyneitä kieliä Rooman vallan ajalta. "
Ranskassa puhutaan romaanisten kielten lisäksi flaamislaiskieliä ja elsassia, bretonin lisäksi. Se, että jokin kieliryhmä on syrjäyttänyt vähitellen toisen kielet/kieliä, ei tarkoita, että syrjäyttäminen olisi tapahtunut väkivalloin. Monet kielet ovat voineet kehittyä rauhassa omansalaisikseen juuri siksi, että ne ovat saaneet olla rauhassa. - KivaUtopia
"Flanderi (ransk. Flandre, holl. Vlaanderen) oli aiemmin kreivikunta ja yksi Ranskan ruhtinaskunnista, jonka hallitsijalla oli Ranskan päärin arvo. Kreivikunnan rajoilla sodittiin paljon aina vuodesta 866, kun kreivikunta katsotaan perustetuksi, vuoteen 1384 saakka, jolloin viimeinen Flanderin kreivi Louis de Male kuoli Saint-Omerissa. Flanderin kreivikunta on historiallinen kokonaisuus, jonka päättyy alueen jakoon uuden ajan koitteessa."
*Elsass-Lothringen (ransk. Alsace-Lorraine) on kahdesta historiallisesta maakunnasta (Elsass ja pohjoisosa Lothringenia) muodostuva alue, jonka omistuksesta Saksa ja Ranska ovat historiassa usein kiistelleet.
Alue kuului suurimmaksi osaksi jo vuodesta 921 Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, mutta se liitettiin vähitellen Ranskaan vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhan jälkeen. Ranskan kieli vakiintui alueella pikkuhiljaa hallinnon, kaupan ja kulttuurin kieleksi, mutta kansan enemmistön valtakielenä säilyi saksa ja sen paikalliset murteet.
Vuosina 1870–1871 käydyn Saksan–Ranskan sodan aikana Preussi liittolaisineen miehitti alueen. Sodan päätteeksi solmitussa Frankfurtin rauhassa lähes koko Elsass (ranskankielistä Belfortin aluetta lukuun ottamatta) sekä kolme neljännestä Mosellen ja neljännes Meurthen departementistä liitettiin osaksi 1871 perustettua Saksan valtakuntaa. Anneksion perusteet olivat enimmäkseen kansallismielisiä, sillä liitosalueen väestöstä noin 90 prosenttia puhui äidinkielenään saksaa. Strategisista syistä kuitenkin aluetta laajennettiin Lorrainen täysin ranskankielisiin alueisiin, näin erityisesti Metzin ympäristössä, josta Saksa sai noin 200 000 ranskankielistä alamaista.
Elsass-Lothringenin korkein vallanpitäjä oli Saksan keisari, jota vuodesta 1879 alkaen edusti Straßburgissa asemapaikkaansa pitävä käskynhaltija (saks. Statthalter) apunaan Elsass-Lothringenin ministeriö (saks. Ministerium für Elsaß-Lothringen). Uutta valtakunnanmaata hallittiin aluksi varsin keskusjohtoisesti Berliinistä käsin keisarikunnan ja Preussin hallintoelinten välityksellä. Saksan valtiopäiville (saks. Reichstag) Elsass-Lothringenin asukkaat saivat valita 15 edustajaa. Vuonna 1911 Elsass-Lothringenille säädettiin perustuslaki, joka takasi alueelle autonomian ja juridisesti tasa-arvoisen aseman keisarikunnan muihin osavaltioihin nähden. Valtakunnanmaa sai kaksikamarisen parlamentin, oman punavalkoisen lipun ja kolme edustajaa Berliinin liittoneuvostoon (saks. Bundesrat).
Valtakunnanmaan virallinen kieli oli saksa, mutta ranskankielisillä alueilla sai ranskaa käyttää apukielenä hallinnossa ja opetuskielenä kouluissa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa vuonna 1919 Elsass-Lothringen liitettiin jälleen Ranskaan. Alue menetti kaiken itsehallintonsa, sillä uudelleen perustetut kolme departementtia (Bas-Rhin, Haut-Rhin ja Moselle) alistettiin muiden Ranskan departementtien tapaan suoraan Pariisille. Alueella käynnistettiin myös voimakkaat ranskalaistamistoimet. Lähes puoli vuosisataa kestänyt saksalaisvalta oli kuitenkin jättänyt jälkensä alueeseen, ja osa tuona aikana tehdyistä järjestelyistä on säilynyt tähän päivään saakka poikkeuksina Ranskan yleisistä käytännöistä. Näistä alueellisista erikoisuuksista puhuttaessa Elsass-Lothringenin alueesta käytetään Ranskassa virallisissa yhteyksissä nimitystä Alsace-Moselle historiaan viittaavan Alsace-Lorrainen sijaan."
"Bretoni periytyy Englannin länsiosissa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Bretonin kielen puhujat saapuivat Britanniasta Rooman vallan luhistuttua siellä ja saksien valloitettua nykyisen Englannin alueen. Bretonin lähin sukulainen onkin Bretagnen pohjoispuolella Cornwallissa puhuttu korni. Kielen historian aikana bretoniksi ei kirjoitettu moniakaan tekstejä, sillä Bretagnen hallitsijat ovat käyttäneet kielenään aina jotain muuta kieltä. Bretagne kuului Bretagnen herttuakuntaan 1400-luvulle saakka jolloin se liitettiin Ranskaan. "
Eivät nämä nyt kovinkaan rauhanomaisesti tunnu tuolla kehittyneen? Flaami ja elsassi ovat kehittybeet lähinnä romaanisten ja germaanisten kielten raja-alueella jossa on sodittu paljon ja rajojen siirron jälkeen jäänneet vähemmistöksi uudessa emämaassaan. - Keskusteluax
KivaUtopia kirjoitti:
"Flanderi (ransk. Flandre, holl. Vlaanderen) oli aiemmin kreivikunta ja yksi Ranskan ruhtinaskunnista, jonka hallitsijalla oli Ranskan päärin arvo. Kreivikunnan rajoilla sodittiin paljon aina vuodesta 866, kun kreivikunta katsotaan perustetuksi, vuoteen 1384 saakka, jolloin viimeinen Flanderin kreivi Louis de Male kuoli Saint-Omerissa. Flanderin kreivikunta on historiallinen kokonaisuus, jonka päättyy alueen jakoon uuden ajan koitteessa."
*Elsass-Lothringen (ransk. Alsace-Lorraine) on kahdesta historiallisesta maakunnasta (Elsass ja pohjoisosa Lothringenia) muodostuva alue, jonka omistuksesta Saksa ja Ranska ovat historiassa usein kiistelleet.
Alue kuului suurimmaksi osaksi jo vuodesta 921 Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, mutta se liitettiin vähitellen Ranskaan vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhan jälkeen. Ranskan kieli vakiintui alueella pikkuhiljaa hallinnon, kaupan ja kulttuurin kieleksi, mutta kansan enemmistön valtakielenä säilyi saksa ja sen paikalliset murteet.
Vuosina 1870–1871 käydyn Saksan–Ranskan sodan aikana Preussi liittolaisineen miehitti alueen. Sodan päätteeksi solmitussa Frankfurtin rauhassa lähes koko Elsass (ranskankielistä Belfortin aluetta lukuun ottamatta) sekä kolme neljännestä Mosellen ja neljännes Meurthen departementistä liitettiin osaksi 1871 perustettua Saksan valtakuntaa. Anneksion perusteet olivat enimmäkseen kansallismielisiä, sillä liitosalueen väestöstä noin 90 prosenttia puhui äidinkielenään saksaa. Strategisista syistä kuitenkin aluetta laajennettiin Lorrainen täysin ranskankielisiin alueisiin, näin erityisesti Metzin ympäristössä, josta Saksa sai noin 200 000 ranskankielistä alamaista.
Elsass-Lothringenin korkein vallanpitäjä oli Saksan keisari, jota vuodesta 1879 alkaen edusti Straßburgissa asemapaikkaansa pitävä käskynhaltija (saks. Statthalter) apunaan Elsass-Lothringenin ministeriö (saks. Ministerium für Elsaß-Lothringen). Uutta valtakunnanmaata hallittiin aluksi varsin keskusjohtoisesti Berliinistä käsin keisarikunnan ja Preussin hallintoelinten välityksellä. Saksan valtiopäiville (saks. Reichstag) Elsass-Lothringenin asukkaat saivat valita 15 edustajaa. Vuonna 1911 Elsass-Lothringenille säädettiin perustuslaki, joka takasi alueelle autonomian ja juridisesti tasa-arvoisen aseman keisarikunnan muihin osavaltioihin nähden. Valtakunnanmaa sai kaksikamarisen parlamentin, oman punavalkoisen lipun ja kolme edustajaa Berliinin liittoneuvostoon (saks. Bundesrat).
Valtakunnanmaan virallinen kieli oli saksa, mutta ranskankielisillä alueilla sai ranskaa käyttää apukielenä hallinnossa ja opetuskielenä kouluissa.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Versailles’n rauhassa vuonna 1919 Elsass-Lothringen liitettiin jälleen Ranskaan. Alue menetti kaiken itsehallintonsa, sillä uudelleen perustetut kolme departementtia (Bas-Rhin, Haut-Rhin ja Moselle) alistettiin muiden Ranskan departementtien tapaan suoraan Pariisille. Alueella käynnistettiin myös voimakkaat ranskalaistamistoimet. Lähes puoli vuosisataa kestänyt saksalaisvalta oli kuitenkin jättänyt jälkensä alueeseen, ja osa tuona aikana tehdyistä järjestelyistä on säilynyt tähän päivään saakka poikkeuksina Ranskan yleisistä käytännöistä. Näistä alueellisista erikoisuuksista puhuttaessa Elsass-Lothringenin alueesta käytetään Ranskassa virallisissa yhteyksissä nimitystä Alsace-Moselle historiaan viittaavan Alsace-Lorrainen sijaan."
"Bretoni periytyy Englannin länsiosissa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Bretonin kielen puhujat saapuivat Britanniasta Rooman vallan luhistuttua siellä ja saksien valloitettua nykyisen Englannin alueen. Bretonin lähin sukulainen onkin Bretagnen pohjoispuolella Cornwallissa puhuttu korni. Kielen historian aikana bretoniksi ei kirjoitettu moniakaan tekstejä, sillä Bretagnen hallitsijat ovat käyttäneet kielenään aina jotain muuta kieltä. Bretagne kuului Bretagnen herttuakuntaan 1400-luvulle saakka jolloin se liitettiin Ranskaan. "
Eivät nämä nyt kovinkaan rauhanomaisesti tunnu tuolla kehittyneen? Flaami ja elsassi ovat kehittybeet lähinnä romaanisten ja germaanisten kielten raja-alueella jossa on sodittu paljon ja rajojen siirron jälkeen jäänneet vähemmistöksi uudessa emämaassaan.Olisko pikemminkin niin, että maailmassa on aina sodittu tietyin väliajoin, mutta silti kielet ovat silti säilyneet ja saaneet kehittyä, koska on ollut myös pitkiä rauhan aikoja. Nyt tunnut kehittävän sodan jokaisen kieliryhmän ympärille ja perustelevan sillä, että aina kun "maasta" on muutettu toiseen, on syntynyt konflikti. Kyse on kuitenkin useista vuosisadoista, ja tämänkin keskustelun alkuperäinen aihe liittyi siihen, onko Ruotsin puolelta tultu Suomeen pelkästään sotimistarkoituksissa. Ei ole tultu. Sieltä on tullut tavallisia ihmisiä, ja jo ennen Ruotsin vallan alkamista, ja samoin on Suomen puolelta siirrytty Ruotsin alueelle. Siirtymisiä on tapahtunut jatkuvasti.
Mutta kiitokset keskustelusta joka tapauksessa, mukavaa lukea vaihteeksi tällaista tällä palstalla :)
- tuuliviiri
Kovastipa nyt aloittaja yhtäkkiä on nuolemassa ÅA:n persettä, tähän asti on halveksittu ruotsinkielisten ajatuspajoja yms.
- intesådumt
Reklam för Åbo Akademi.
- laughtman
heh heh, onneksi sen tutkimuksen teetti ÅA, jos joku muu yliopisto sen olisi tehnyt, arvaatte, kuinka suuresti se olisi julistettu epätieteelliseksi fennotutkimukseksi. Omat koirat purivat.
- savobooo
viro on veljeskansamme ja viron kieli sukulaiskielemme. ruptsalaosten kanssa meillä ei ple mitään tekemistä.
- hehhehheeee
rkp vajoaa alle 3%' puolueeksi.
- jaakvaino
Tarkoitin tuossa aikaisemmin vain sitä, että se porukka joka ei "oikeasti" opi koulussa mitään kieltä, saisi kuitenkin "tutun" viron kautta vieraan kielen taidon, ja mahdollisuuden laajentaa omaa maailmaansa.
- kieltenluku7
Samaa mieltä tästä, Viro on hyvä kieli opiskella juuri tämän sukulaisuussuhteen takia. Sen oppii varsin nopeasti suomenkielinen (kokemusta on). Vastaava suositeltava kielipari on ruotsi-norja.
- hehhheeehhweee
demarit tyrmäsivät rkp:n,,, perintöasiassa;)
- heeheheheheheeheh
Närpiössä ei pärjätä ilman veronmaksajien tukea, ovat siis sosiaalipummeja.
- hehhehheeee
rkp on veronkierto ja vähälahjaisten kielipuolue!
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Elämä valuu ohi ilman merkitystä
Olen 5-kymppinen korkeasti koulutettu hyvässä ja vaativassa työssä oleva mies. Erosin pitkästä parisuhteesta pari vuotta3235900Martina julkaisi romanttisia kuvia kihlajaisista
Ihana pari. Paljon onnea ja rakkautta heille 💞2761633Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin661516eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.1371493Gekkosessa hyvä juttu Sofian Dubai "töistä"
"Vielä tammikuussa Belórf lupaili aloittavansa jälleen verkkovalmennukset, mutta tämä projekti näyttää kuihtuneen kaikes1101416- 941345
En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1311242Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä611184- 381009
- 172948