Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla"-romaania pidetään sitkeästi historiallisena dokumenttina, mitä se tietenkään ei ole.
Näiden uskovaisten kannattaisi lukea ajatuksella se kohta, jossa Kivivuoren Janne tenttaa Koskelan Akselilta millaiseen maareformiin tämä pyrkii, valtion torppariksi vai itsenäiseksi viljelijäksi. Akseli vastaa, että ehdottomasti itsenäiseksi, muutenhan mikään ei muuttuisi. Janne toteaa ironisesti, että työväenliikkeen ei kannattaisi pitää tuollaisia riveissään ollenkaan.
Itse asiassa koko "Pohjantähti" on kapitalismin ylistystä Koskelan suvun pyrkiessä kohti itsenäistä yrittäjyyttä ja vaurautta. Poliittiset intohimot ovat peittäneet sen perimmäisen aatteellisuuden.
Näiden uskovaisten kannattaisi lukea ajatuksella se kohta, jossa Kivivuoren Janne tenttaa Koskelan Akselilta millaiseen maareformiin tämä pyrkii, valtion torppariksi vai itsenäiseksi viljelijäksi. Akseli vastaa, että ehdottomasti itsenäiseksi, muutenhan mikään ei muuttuisi. Janne toteaa ironisesti, että työväenliikkeen ei kannattaisi pitää tuollaisia riveissään ollenkaan.
Itse asiassa koko "Pohjantähti" on kapitalismin ylistystä Koskelan suvun pyrkiessä kohti itsenäistä yrittäjyyttä ja vaurautta. Poliittiset intohimot ovat peittäneet sen perimmäisen aatteellisuuden.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei se sitä ole. Hurskaan kurjuuden tavoin yritetään esittää topparit punakaartilaisina. Koskela muka kääntyy sitten maltilliseksi Kivivuoren faniksi 'huojuttuaan lunastamaan torppansa'. Hannes Hynönen paljasti, että Keski-Suomen ulkopuolelka moni torppari suhtautui myönteisesti työväen aatteeseen, vaikka ei kaartiin kuulunutkaan. Hanneksen isä torppari tilasi valkoista kannattavaa Länsi-Savoa. Naapurin punaisiin myönteisesti suhtautunut torppari oli kerran lukenut Länsi-Savoa ja sanonut, että 'Luinpaha vaikka haisoo'. Hanneksen mukaan SPP oli suosituin puolue entisten torpparien keskuudessa Keski-Suomen ulkopuolella 1920-luvulla.
Pohjantähti kuvaa porukkaa, jota kirjailija ei onneksi arvosta maasta taivaisiin. Siitä olisi tullut aivan hirveää sontaa, jos Linna olisi kirjoittanut palvomistaan oikeistodemareista.
Kivivuoren poika on tosin ärsyttävä jeesushahmo, selvästikin kirjoittajan alter ego. Mutta ei hänellä turhan suurta osaa ole.
Se oli mitä oli kunhan sai pitää mersun, ison talon ja aiheettoman maineensa. Huvittavinta oli ilmeisesti miten tyyppiä ei juuri näkynyt faniensa seassa 1968 Prahan miehitystä vastustamassa. Olisihan se mersu mahtunut vaikka Hakaniemelle. Aleniusta voi nyt åeriaatteen miehenä jotenkin kunnioittaa. Ele vastusti väärää talouspolitiikkaa ja tuomitsin neukun. Linna oli Kekkosen ja Tehtaankadun työkalu.
Vai raamattu, kyllä se ihan romaani on. Hivenen sivuaa ja kuvaa historiaa. Kun kapinan historiaa tutkitaan niin silloin heitetään nämä duunarin raamatut olan yli ja keskitytään oikeasti tapahtuneisiin juttuihin. Nyt olisikin rehelliset muistelut paikallaan, täsmälleen sata vuotta sitten alkoi punaisten eli sosialidemokraattien sota-onni kääntyä ja alettiin kostamaan ja murhaamaan tavallisia ihmisiä aivan järjettömästi.
Kiinnitän huomiotasi otsikossa käyttämiini lainausmerkkeihin. Pyrin siten ironiseen ilmaisuun.
Koskelakin sitten laajensi sitten tilaa ja poikakin sitten maaseutu yrittäjänä tienteossa omalla kalustolla joten ihmetyttää mitä yhteyttä sitten kokenut vähävaraiseen työväkeen toisen palveluksessa.
Eiköhän se maanomistuksen sijaan ole se perusviesti, että jos herra ei sorra niin se tappaa. Linnahan olisi ollut oikeistoksinen kapitalisti, jos olisi maanomistuksen puolesta puhunut. Vilho Koskelan ja Anttoo Laurila on tavallaan tarkoitus kuvat minkälainen suhde tavallisella ihmisellä on herraan. Linnaa ei kuitenkaan Tehtaankadun herrat, Kekkonen tai oma herrailu näyttänyt häiritsevän mersulla pöristeltäessä Urjalassa.
Honkolan kartanon mailla oli 80 torppaa. Honkolan torpat tekivät Urjalasta Punkalaitumen jälkeen Pirkanmaan torppaisimma pitäjän. Linna päätteli kartanokateuden ja muutaman punakaartilaisen tarkoittaneen sitä, että kaikki torparit oluvat punaisia. Keski-Suomessa enemmistö oli torpoareina pientiloilla.
Suurtilallisillakin oli torppareita Keski-Suomessa, vaikka ei ne suurtilalliset mitään Saaren-Jallun ja Kalke Töyryn ristetyksiä olleet. Saaren-Jalluhan sitäpaitsi oli melkoinen sankari.