kun eilen kerrankin päästiin asiaan niin pysytään siinä myös. Ei mitään venkoilua ja tunteiden mitätöintiä ja pakoilua kiitos. Kaikki negatiiviset tunteet ja epäilykset romukoppaan ja pysähdytään sellaisen kauniin ihmeen äärelle, jota kaikilla ei ole. Nimittäin rakkaus. Pikku askel kerrallaan.
Älä peru tunteitasi
rohkeuttarakasmies
8326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asiaan päästiin? Kunhan uteliaisuudesta kysyn.
En ole perunut mitään. Seison kyllä sanojen ja tunteiden takana edelleen. Hänestä naisesta en ole varma. Tai sillä tavalla kyllä, että hän ei taida oikein pitää minusta.
mitään olla perumassa vaan elämääkin pitää yrittää elää samalla sen sijaan että lukis vaan täällä ja kokis kokoajan pahaa mieltä siitä että on tekemässä väärin tai tehnyt väärin jne. Kun ei edes tiedä miten kuuluu ajatella mutta syyllinen olo vaan täällä.
Joo kun voisikin noin ajatella, hetkeksi tulee paremmat ajat vain unohtuakseen taas. Kun hetkeksi vahvistuu kaikki alkaakin tuntua jälleen itsepetokselta...
Onhan se tietysti noinkin. Mutta havahduitko tänään vähän väliä ajattelemasta häntä? Minä havahduin monta kertaa työpäivän aikana kun ajattelin häntä. Omalla kohdallani asia voi ratketa kummin vaan joten itse pidän toivoa yllä.
Oletko kenties varattu?
Luepas toi Juhan kaipaajan viesti, oletko itse samassa jamassa 10 vuoden päästä eli täällä edelleen.
Yrittänyt unohtaa kun jostain syystä tuntuu, että tässäkin jää häviävä kortti käteen. Olen yrittänyt päästä irti ajattelusta, koska johtanut niin läpinäkyviin tilanteisiin etten enää tiedä kuka näitä tilnateita vie. Aluksi ajattelin, että tilanne ratkeaa parhain päin, sitten aloin epäillä ja ajattelin että taas menee päin puuta, mutta nyt en enää tiedä mitä ajatella. Loputtomiinkaan en jaksaisi pitää toivoa yllä, olen oikeastaan mokannut asian jo omalta osaltani enkä ole kyennyt pitämään asiaa yllä niin hyvin kuin olisin tahtonut.