Naisen näkökulma

40-7-25=8
nuorena olet aloittanut

Ok. Myönnettäköön, että valkoinen valhe etten paljastuisi seurustelukumppanilleni joka myös lukee tätä palstaa. Olen 46 vuotias ja 17 vuotta elin edellisen mieheni (joka kuoli) kanssa. Jos nykyinen mies tämän kirjoituksen huomaa, olkoot.

Mutta 7 vuotta olemme olleet nyt yhdessä nykyisen kanssa. Noloa myöntää sosiaalisessa mediassa valhe mutta selkärankaa löytyy sen verran että teen sen täällä.

Jos ei rakasta, vaan on pelkästään hätävara, voi pitää pelinappulana.
Hanki uusi oikea mies, heikkoitsetuntoinen lapsellinen pikkupoika kyseessä.

Ota sellainen kiltti mukava tavallinen mies, joka ei kiinnosta keskivertnaista tippakaan, älä ota taas tietämääsi naisia kiinnostavaa jännittävää kusipäätä kuten olet tehnyt.

Kyllä sen suhteessa vaistoaa onko toinen kokonaan mukana vai ei.
Eri ihmiset on eri syistä vain osittain suhteessa mukana.
Toiset eivät ole varmoja omista tunteistaan, joten heistä huokuu henkisesti jotain epämääräistä. Osa heistä pelaa useampaa suhdetta, osa ei, mutta eivät muuten vaan osaa olla täysillä mukana. Myös omat tunteet vaikuttavat; jos itse epäilee vähäkään syystä tai toisesta omia tunteitaan, saa toisen toiminta näyttämään epäilyttävältä.
On myös niin, että vanhempana näitä asioita kokee eri tavalla... sekään ei voi olla vaikuttamatta, että olet menettänyt aiemman puolisosi kuoleman myötä.

Mulle naisena ongelmana on yleensä ollut miesten takertuminen, ovat aivan liian intensiivisesti suhteessa, jolloin itse alan ottaa etäisyyttä ja se kuulemma tuntuu toisesta osapuolesta siltä kuin mulla olisi meneillään jonkun toisen kanssa jotain, vaikka ei ole...

Jos mies takertuu,se on totaalinen turn off vaikka kuinka olisi muuten ihana.Alkuvaiheessa varsinkin se ärsyttää.Tulee sellainen äidin poika fiilis jollainlailla.Miehessä pitää olla vähän sitä selkärankaa mutta se ei tarkota muskeleilla pullistelua(yök) tai kehuskelua joka menee överiks. Tää vinkkinä vaan miehille.

En kyllä sietäisi omalle puolisolle naispuolisia ystäviä joiden tykönä yksinään kulkisi. Olen myös kertonut tämän ennenkuin naimisiin mentiin. Myönnän olevani mustasukkainen ja kumppanin tulee kunnioittaa minua jos näin tunnen toisia naisia kohtaan . Se hänelle kelpasi. Yhtään naisten ystävää sillä ei ole ollut tänä aikana eikä tule olemaan. Eikä mulla mies puolista kaveria jota tapailisin. Yhdessä me tavataan ystäviä. Reilua eikö totta? Typerää istuskella työpäivän jälkeen toisen naisen tykönä kun kotona odottaa kumppani.

Mun paras kaveri on kaksi vuotiaasta asti ollut poika. Yhdessä leikittiin aina päiväkodissa, yhdessä aloitettiin koulu ja parhaina ystävinä ollaan pysytty koko ajan. Kyläillään toistemme luona, käydään yhdessä säännöllisesti lenkillä ja saatetaan istua iltaa kaksisteen jomman kumman kotona, hoidetaan toistemme lapsia jne.
Olen ainoa lapsi, samoin tämä paras ystäväni. Parhaiten meidän ystävyyttä kuvaa lähinnä sisaruussuhde. Meillä ei ikinä ole ollut minkäänlaista ihastumista toisiimme, suhteemme on tosi hyvä ystävyyssuhde, autetaan toisiamme, viihdytään keskenämme ja kun olemme kuitenkin jo lähes 30 vuotta tunnettu ja hurjasti aikaa kimpassa vietetty, niin kiitollinen saa olla, että on näin hyvän frendin löytänyt.

Ei meidän puolisot meidän välejä pahakseen pane, tullaan kaikki neljä hyvin toimeen keskenämme.

Joten enpä olisi huolissaan, naisen ja miehen välillä voi olla tosi ystävyyttä ilman mitään seksuaalisia tai muita virityksiä.

Oletko itse tavannut tämän naisen, jonka luona käy kyläilemässä? Onko hän esitellyt sinut naisystävänään?

Olen itse aika samassa tilanteessa, aloin jopa miettimään, olenko itse kirjoittanut tämän avauksen :) kun nuo taustatiedot sopii aikalailla yksi-yhteen myös minuun...

Leskirouva, en ole tavannut tätä mutta tämä nainen haluisi kuulemma tavata minut ja olen itsekkin avoin asialle mutta mitään ei ole tapahtunut.Mies sanoo että "voit tulla milloin vaan" mutta ikinä ei ole sanonut että lähde mukaan.Hän on tuntenut naisen kauan ja vakuuttaa olevan vain kaveri.

Luin kerran , että on kahdenlaisia ihmisiä , toisia jotka omistavat toisen ja niitä jotka antavat vapauden siksi etteivät osaa olla mustasukkaisia.

Just joo ja sä vain hyväksyt tämän. Katselet vierestä ja uskot. No uskokoon kukakin mitä tahtoo ystävästä mutta noin nuoren
ihmisen kuin sinä on vain jatkettava matkaa. Löydät kyllä vielä onnesi!

Joo uskoo ystävyyden kuka tahtoo. Mun miesystävän kanssa ollaan seurusteltu suunilleen yhtä kauan kuin sinä. Hän kertoi kuinka sai valita sihteerikön kolmesta hakijasta. Kertoi päivittäin sen ihanasta suppusuusta ja sutjautuksista silmät loistaen, käynyt loma-aikoinaankin töissä kastelemassa kukkia koska sihteeri on siellä (hei haloo, eikö se osaa kukkia kastella???) toimittaa joka päivä erilaisia asioita vaikkei ole yrittäjä itse. Hakee keksejä kaupasta, toisena päivänä kermaa, sitten pitää koodit käydä uusimassa ja niitä ei voi puhelimella toimittaa. Joka lomapäiväksi riittää toimitettavaa töissä, jos ei muuta keksi niin menee muuten vain kahville. Kertonut joka päivä parin vuoden ajan tuosta ihanuudesta kunnes pinnani katkesi pari kk sitten ja kielsin koko ajan joka päivä hänestä puhumisen. Pahinta on että nykyisin toivon äijän lähtevän, olen niin stanan kyllästynyt. Joka kerta vielä valittaa kun lerppu ei enää seiso kunnolla (on 50 ) No seisokaan mun kanssa kun silmät kiiluu jo muualle. Lähtisi paska kun nytkin juossut muna suorana töihin. Pelaa ilmeisesti varman päälle kun ei ole vielä lähtenyt.

Kaikki eivät ole yhtä luotettavia. Ja jotku ovat sellaisia, että he vaativat koko ajan huomiota myös muilta naisilta. Välttämättä eivät petä, mutta toiminta aiheuttaa helposti epäluottamusta.
Mulla myös exmies oli niin luotettava, että ei tarvinnut epäillä mitään, eikä olisi minullekaan tullu mitään pettämisjuttuja tai muita säätöjä mieleen. Suhde kesti noin 30v ja luottamus toimi.
Nykyinen mieheni kaipaa huomiota ja mielellään toimii niin, että naiset huomaavat hänet. Hänellä on koko ajan jotain huomion hakemista somessa sekä livenä. Ja jos jotain tästä mainitsen, olen hänen mielestä mustasukkainen ja jos en voi luottaa, etsi toinen. Hänen pitää saada olla sellainen kuin hän on.
No hän saa olla, mutta hänen on turha kuvitella, että minäkään en osaisi flirttailla. Hänen käytöksensä luo epäluottamusta ja sitä myöten aiheuttaa sen, että mä teen samaa. Vähän kuin että kosto on suloinen.
Itse kyllä arvostan enemmän täysin luotettavaa ja toista kunnioittavaa käytöstä, mutta tässä nykyisessä suhteessani se ei toimi ja siinä vaiheessa, kun saan siitä tarpeekseni, suhde loppuu. Ikävä kyllä. Asiasta on puhuttu ihan tarpeeksi.

Olet kuule kuuskutonen laskepa siitä ikäsi nannukka....

Ei kannata valehdella sinut tunnen....

Meni väärinpäin yhdezzäolot ja ikä ei voi täsmätä.