Onko lapsettoman henkilön sisarpuolilla yhtäläinen oikeus perintöön kuin edesmenneen täyssisarilla?
Sisarpuolten oikeus perintöön
fammu
175519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos henkilöllä ei ole lapsia, ohjaa perintökaaren mukainen perimysjärjestys perinnön ensisijaisesti tämän henkilön vanhemmille. Vanhemmille perintö menee tasaosuuksin (½ ja ½).
Jos vanhemmista toinen tai molemmat ovat kuolleet, menee perintö näiden sijasta kyseisten vanhempien muille rintaperillisille, ts. sisaruksille ja puolisisaruksille. Koska puolisisaruksella on kuitenkin vain yksi yhteinen vanhempi perittävän kanssa, lasketaan puolisisaruksen perintöosuus vain siitä osasta, jonka tämän ja perittävän henkilön yhteiselle vanhemmalle olisi ollut tuleva. Toisin sanoen jos sisarpuolella ja -veljellä olisi yhteinen isä, laskettaisiin velipuolen kuoltua sisarpuolen osuus yhteisen isän perintöosuudesta, eli ½-osasta koko perintöä. Toinen osuus, eli esimerkkitapauksessa perittävän äidin puolikas, menee perintökaaren perimysjärjestyksen mukaisesti hänen rintaperillisilleen.
Puolisisaruskin voi kuitenkin (perintökaaren 2 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla) periä kuolleen henkilön kokonaan, mutta vain jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet eikä täyssisaruksia tai heidän jälkeläisiään ole.
Kiitos ymmärrettävästä vastauksesta!
Vaikkakin oli hieman väärin, koska perintökaari ei anna tuollaista ohjetta, vaan ilmaisee, että jos vainajan vanhemmat ja sisarykset ovat kuolleet, niin veli- tai sisarpuoli perii, laissa ei ole määritelty paljonko perii, eli tällöin saman osuuden kuin olisi muut perineet.
Voin kyseisen lainkohdan laittaa?
No kuule laitapa.
Kun tuossa sinun viestissäsi ei taas ollut järjen hiventä. Laitapa tänne se kyseinen perintökaaren kohta, niin voimme verrata sitä Perinnöstä:n vastaukseen ja sinun bukkakeesi.
En valitettavasti ymmärtänyt, mitä tarkoitit tällä.
Perintökaaren 2 luvun 2 §:n 3 momentissa todetaan seuraavasti: "jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva".
Eli veli- tai sisarpuoli saa osansa siitä, mikä olisi ollut hänen omalle isälleen tai äidilleen tuleva. Sen sijaan isä- tai äitipuolelleen tulevasta osasta perinnönjättäjältä jäänyttä perintöä sisar- tai velipuolella ei ole oikeutta.
Havainnollistan tätä esimerkillä:
Matilla ja Maijalla on kaksi yhteistä lasta, Lauri ja Lotta. Matti ja Maija kuitenkin eroavat, ja Maija saa uudessa liitossa vielä kolmannen lapsensa, Kertun. Kerttu on siten Laurille ja Lotalle puolisisar, Maijan ollessa heidän kaikkien yhteinen vanhempi. Matti ei saa enää muita lapsia, ja hänen rintaperillisiään ovat vain Lauri ja Lotta.
Lauri, Lotta ja Kerttu kasvavat aikuisiksi ja elävät omaa elämäänsä, mutta omia lapsia heillä ei kellään ole. Aikojen saatossa Matti ja Maija, nukkuvat pois.
Myöhemmin myös Lauri kuolee. Laurilta jää perintönä 10 000 euroa. Koska Laurilla ei ole ollut omia rintaperillisiä eikä myöskään testamenttia, ohjaa perintökaari perinnön tämän vanhemmille. Jos Laurin vanhemmat olisivat eläneet, olisivat he perineet Laurin osuuksin ½ ja ½, 5000 euroa kumpikin. Nyt kun Laurin vanhemmat ovat kuitenkin kuolleet, määrää perintökaari perinnön menevän näiden jälkeläisille, eli Laurin sisaruksille.
Laurin isällä, Matilla, oli siis kaksi rintaperillistä. Hänelle tuleva osuus Laurin perinnöstä menee siis yksin Laurin täyssiskolle Lotalle. Näin Lotta perii koko sen määrän, 5000 euroa, joka olisi ollut tuleva kaksikon yhteiselle isälle.
Laurin äidillä, Maijalla, oli sen sijaan kolme rintaperillistä: Lauri, Lotta ja Laurin siskopuoli Kerttu. Maijan perintöosuus 5000 euroa jaetaan tasan Kertun ja Lotan kesken, kummankin saadessa 2500 euroa.
Lopputuloksena Lotta saa 10 000 euron perinnöstä yhteensä 7500 euroa, Kertun saadessa 2500 euroa. Kerttu on saanut osansa kuolleelta velipuoleltaan omalle vanhemmalleen tulevasta osasta, juuri kuten perintökaaren 2:2.3:ssä määrätään. Lotta sen sijaan on saanut osansa täysveljensä perinnöstä sekä äitinsä että isänsä kautta.
Muistaessani mainitsen, että mikäi myös Lotta olisi kuollut ennen Lauria, eikä kellään heistä olisi esimerkin mukaisesti ollut rintaperillisiä, perisi Kerttu siskopuolen asemasta huolimatta Laurin kokonaan. Näin määrätään perintökaaren 2 luvun 2.3 §:ssä.
Tästä kysyisin vielä: "Eli veli- tai sisarpuoli saa osansa siitä, mikä olisi ollut hänen omalle isälleen tai äidilleen tuleva" eli mitä tai keitä tässä on nämä sisar- tai velipuolen vanhemmat jotka perii jonkun??
Miksi pitää sekoittaa tähän kummallisuuksia?
Perintökaaressa tarkoitetaan vainajaa, joka kuollut ilman rintaperillisiä, niin hänen sisaruksia tai jos on elossa sisaruspuolia, niin niitä, jos vainajan vanhemmat on kuollut, tälläinen tilanne voi tulla vain jos joku kuolee tapaturmaisesti tai ryypänny kuin jurristi.
Silloin on aika turha oottaa perintöjäkään.
Yksinkertaista, ymmärrettävää tekstiä, ilman turhia liirumlaarumeita.
Älä nyt sinä tule tänne sekoilemaan, kun sen ohella, että et tiedä oikeusjärjestyksestä mitään, et osaa edes lukea mitkä tässä tapauksessa olivat ne faktapremissit, joihin pitäisi säännöksiä soveltaa.
Pysy nyt kerrankin poissa tarjoilemasta tuota kummallista bukkakeasi.
Ei voi olla vainaja, joka on kuollut.
Heeh heeh, naurattaa variksiakin. Ymmärräthän pilkun merkityksen??
Ymmärräthän, että kun lainaat jotain konseptista, niin lainaa niin paljon, ellei tarkoitus ole vääristely, ettei asian sisältö muutu eri tarkoituksellisuuteen.
Lapsenmielinen juristi on eri asia ja se ymmärretään kaikessa retardisuudessaan.
Oikeusjärjestys on tämä: käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus,hallintopuolella on taas hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
Perintökaari laissa ilmaisee taas perimisjärjestyksen, tätähän et kuitenkaan tekstissäsi tarkoittanut?
Kannattaisko ensin opiskella määreet oikein??
"Kannattaisko ensin opiskella määreet oikein?? "
Niin, niinkuin vaikka "perintökaari laki". Mikähän se sellainen säädös on?
Tuomioistuinten hierarkian luetteleminen ei muuten ole mikään "oikeusjärjestys".
Oikeusjärjestyksellä tarkoitetaan ihan jotain muuta, mutta se, että sinä et tiedä mitä, ei yllätä. Oikeustieteiden parissa emme myöskään puhu määreistä, vaan määritelmistä.
Jotta pitäisiköhän sinunkin tosiaan opetella ne "määreet" ennenkuin tuleet pätemään siitä, että jonkun muun pitää ne "määreet" opetella?
Yksinkertaisin on aina helpointa, A) kuolee ilman rintaperillisiä, vanhemmat kuolleet, leski B) saa ns. puolet omaisuudesta, A:lla yksi sisko ja velipuoli, niin he saavat sen toisen puolen, jos taas olisi vain A:n sisarpuoli, niin hän saisi A:n ja B:n yhteisestä omaisuudesta puolet. Yksinkertaista.
Tuon B:n omaisuus ilman rintaperillisiä, sisarukseton, niin menisi valtiolle,jos ei testamenttia tai vanhempia elossa.
Valtio ei maksa perintöveroja.
Vanhempien ottolapset ei peri kasvattivanhempiaan muutoin kuin testamentilla.
Loppu kysymys, miksi ihmeessä pitää aina sekottaa laskelmia, kuvitteellisia summia, rönsyilyttää sekaan paljon porukkaa, että vastaus on vaikea ymmärtää, kun asian voi esittää hyvin yksinkertaisesti?
Jokin tarkoitushakuisuusko on kysymyksessä?
Tuo foorumin häirikkö on taas ilman lääkkeitä.
Joo, ja taas on tarjolla "muistamisia" ja "mielipiteitä", joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä laki asiasta sanoo. Mutta pätemisen tarve Lawetorderilla on kova.
Siksi kannattaakin tehdä testamentti ettei mene väärään osoitteeseen. Minä testamenttasin Verottajalle kaiken ja niillä varmaan niin hyvät lakimiehet ettei sukulais roskat todellakaan mitään saa. Ilmoitan myös kirjallisesti varmuuden vuoksi tekaistuja juttuja miten olen veroja kiertänyt miljoonilla:=)