Kessun kasvatus

Miten fermetointi käytännössä toteutetaan?

tose kirjoitti:

Miten fermetointi käytännössä toteutetaan?

Netistä löytyy hyviä sivuja aiheesta, mutta harmi kyllä, ne ovat melkein laidastaan ulkomaisia. Noin pääpiirteittäin fermentointi tapahtuu siten, että kessunlehdistä poistetaan paksuin keskiruoti ja lehdet "mehustetaan" esim. kaulimella, jonka jälkeen ne laitetaan vaikka lasipurkkiin, jonka kantta ei suljeta ihan ilmatiiviisti. Purkkia pidetään lämpimässä paikassa. Kosteissa lehdissä tapahtuu maitohappokäymistä ja lehtivihreä tuhoutuu. Kessua toki voi polttaa ilman fermentointiakin, mutta klorofylli on kitkerää.:-) Käymisaikaa ei oikein voi sanoa suoraan, lehtiä on välillä pöyhittävä ja seurattava värin muuttumista (ensin keltaiseksi ja sitten ruskeaksi)Kokeilemalla löytää oikean ajan. Kun lehdet ovat ruskeita, ne kuivataan joko kuivurilla tai ripustamalla ne ilmavaan paikkaan.Ei pidä kuivata liian kuivaksikaan, tässäkin kokemus antaa neuvoja. Kessun voi myös fermentoida ripustamalla lehdet suoraan kuivumaan, mutta se on huomattavan hidas prosessi, ainakin rusticalla(muutamia viikkoja). Sanoisin, että kokeile vaan rohkeasti, lukemalla ei opi kaikkea. Ja sitten eikun polttelemaan...

tose kirjoitti:

Miten fermetointi käytännössä toteutetaan?

http://64.233.183.104/search?q=cache:Su1ZNB7jVMAJ:193.209.5.10/Asiantun.nsf/Lomake?OpenForm fermetointi&hl=fi
Fermentointi hiostaminen Hiostusohjeet

1. Hiostettavien lehtien annetaan nahistua muutama tunti huoneenlämmössä. Hiostettaviksi sopivat kaikenikäiset lehdet, kunhan ne ovat puhtaita ja kuivina kerättyjä.

2. Lehdet murskataan hiertämällä tai puristamalla niitä kaulimella tai kämmenten välissä voimakkaasti pyöritellen niin kauan, että soluneste kostuttaa lehdet tasaisesti. Tämä on hiostuksen tärkein vaihe! Mikäli lehdet jäävät mankelin jäljiltä levyksi, sen voi saksia suikaleiksi. Jotta kosteus säilyisi, lehdet pannaan lasipurkkiin. Lehtiä ei sullota tiukkaan, ja purkki suljetaan löysästi niin, ettei happi pääse loppumaan, sillä hiostuminen on aerobinen ilmaa vaativa tapahtuma.

3. Purkit pannaan lämpimään (40 - 50 °C) esim. hyötykasvikuivuriin. Kotioloissa voi kokeilla aurinkoista ikkunalautaa, sähkölamppua, lämpöpatteria tai saunaa. Lasipurkki on tällöin suojattava mustalla paperilla tai muovilla (se auttaa lämpenemistäkin). Hyviä kokemuksia on saatu myös kylmälaukulla, jonne saa suhteellisen tasaisen lämpötilan kuumavesipullojen avulla.

Hiostusta jatketaan, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi. Tämä vie aikaa muutamasta tunnista vuorokauteen riippuen kasvilajista (pihlajalle saattaa riittää jopa tunnin hiostus), hiertämisen tehokkuudesta, hiostuslämpötilasta ja entsyymien hapensaannista. Tasaisesti murskatut lehdet hiostuvat nopeasti, kun taas hiertämättömät pysyvät vihreinä. Hiostus nopeutuu lämpötilaa nostettaessa, mutta liian kuumassa entsyymit eivät toimi. Samoin jos happi poistetaan, lehtien hiostuminen estyy.

(Jos lehdet hiertämisen sijasta on vain leikattu silpuksi, ne pitää sulloa tiukkaan lasipurkkiin, jotta lehdet kokonaisuudessaan kostuisivat. Kun purkki vielä sullotaan täyteen lähes hapettomaksi, tarvitaan pitkä hiostusaika (2 - 3 vrk). Homehtumisvaaran takia purkki täytyy tällöin sulkea ilmatiiviisti, mikä estää hiostumista.)

4. Kun lehdet ovat riittävästi hiostuneet (ruskeita ja aromikkaita), lehtipalloset tai -kimput avataan ja levitetään ilmavasti kuivumaan. Tuuletus nopeuttaa kuivumista olennaisesti. Kuivumisen tulee tapahtua nopeasti, etteivät bakteerit ja homesienet pääse pilaamaan aineksia. Paras tulos saadaan termostaatilla varustetulla hyötykasvikuivurilla (35°C).

5. Valmiit rutikuivat teeainekset pakataan sellaisinaan tai käsin karkeaksi rouhittuna aromitiiviisiin lasi- tai peltipurkkeihin. Hienoksi jauhetuista lehdistä aromit haihtuvat nopeammin.

6. Tee valmistetaan hauduttamalla lehtiä poreilevassa (n. 95 °C) vedessä vähintään viisi minuuttia. Yleensä teelusikallinen rouhetta riittää teekupillista kohti.

sivu tässä kirjoitti:

http://64.233.183.104/search?q=cache:Su1ZNB7jVMAJ:193.209.5.10/Asiantun.nsf/Lomake?OpenForm fermetointi&hl=fi
Fermentointi hiostaminen Hiostusohjeet

1. Hiostettavien lehtien annetaan nahistua muutama tunti huoneenlämmössä. Hiostettaviksi sopivat kaikenikäiset lehdet, kunhan ne ovat puhtaita ja kuivina kerättyjä.

2. Lehdet murskataan hiertämällä tai puristamalla niitä kaulimella tai kämmenten välissä voimakkaasti pyöritellen niin kauan, että soluneste kostuttaa lehdet tasaisesti. Tämä on hiostuksen tärkein vaihe! Mikäli lehdet jäävät mankelin jäljiltä levyksi, sen voi saksia suikaleiksi. Jotta kosteus säilyisi, lehdet pannaan lasipurkkiin. Lehtiä ei sullota tiukkaan, ja purkki suljetaan löysästi niin, ettei happi pääse loppumaan, sillä hiostuminen on aerobinen ilmaa vaativa tapahtuma.

3. Purkit pannaan lämpimään (40 - 50 °C) esim. hyötykasvikuivuriin. Kotioloissa voi kokeilla aurinkoista ikkunalautaa, sähkölamppua, lämpöpatteria tai saunaa. Lasipurkki on tällöin suojattava mustalla paperilla tai muovilla (se auttaa lämpenemistäkin). Hyviä kokemuksia on saatu myös kylmälaukulla, jonne saa suhteellisen tasaisen lämpötilan kuumavesipullojen avulla.

Hiostusta jatketaan, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi. Tämä vie aikaa muutamasta tunnista vuorokauteen riippuen kasvilajista (pihlajalle saattaa riittää jopa tunnin hiostus), hiertämisen tehokkuudesta, hiostuslämpötilasta ja entsyymien hapensaannista. Tasaisesti murskatut lehdet hiostuvat nopeasti, kun taas hiertämättömät pysyvät vihreinä. Hiostus nopeutuu lämpötilaa nostettaessa, mutta liian kuumassa entsyymit eivät toimi. Samoin jos happi poistetaan, lehtien hiostuminen estyy.

(Jos lehdet hiertämisen sijasta on vain leikattu silpuksi, ne pitää sulloa tiukkaan lasipurkkiin, jotta lehdet kokonaisuudessaan kostuisivat. Kun purkki vielä sullotaan täyteen lähes hapettomaksi, tarvitaan pitkä hiostusaika (2 - 3 vrk). Homehtumisvaaran takia purkki täytyy tällöin sulkea ilmatiiviisti, mikä estää hiostumista.)

4. Kun lehdet ovat riittävästi hiostuneet (ruskeita ja aromikkaita), lehtipalloset tai -kimput avataan ja levitetään ilmavasti kuivumaan. Tuuletus nopeuttaa kuivumista olennaisesti. Kuivumisen tulee tapahtua nopeasti, etteivät bakteerit ja homesienet pääse pilaamaan aineksia. Paras tulos saadaan termostaatilla varustetulla hyötykasvikuivurilla (35°C).

5. Valmiit rutikuivat teeainekset pakataan sellaisinaan tai käsin karkeaksi rouhittuna aromitiiviisiin lasi- tai peltipurkkeihin. Hienoksi jauhetuista lehdistä aromit haihtuvat nopeammin.

6. Tee valmistetaan hauduttamalla lehtiä poreilevassa (n. 95 °C) vedessä vähintään viisi minuuttia. Yleensä teelusikallinen rouhetta riittää teekupillista kohti.

Lue lisää

Kessun siemeniä myy myös Hyötykasviyhdistys, Mechelininkatu 51, Helsinki, hinta 1,35e.

Sitten istutat auruinkoiselle seinustalle joskus toukokuun lopulla,kyllä rehoittaa

eeroliini kirjoitti:

Sitten istutat auruinkoiselle seinustalle joskus toukokuun lopulla,kyllä rehoittaa

Hei, kessun kasvattajat,

kiitos noista ohjeista!

Minua kessun kasvatus kiinnostaa sikäli, että polttelen n.10 savuketta viikossa, mutta omaatuntoani kolkuttaa erityisesti tupakan viljelyn ja kuivatuksen ympäristöhaitat. Haluaisin poltella sen työpäivän jälkeisen savukkeeni ihan puhtoisella omallatunnolla. Siksi taidan tilata noita siemeniä ja kokeilla kasvatusta ja kuivatusta.

Kysymys: haiseeko itsekasvatettu ja kuivattu tupakka pahalta...pahemmalta kuin ostosavukkeet???
Tarttuuko haju tiukemmin ihoon/vaatteisiin jne.

Toinen kysymys: Onko jostakin muustakin harvoin poltettu savuke nautinnollinen stimulantti?!
Oikeasti en haluaisi tulla riippuvaiseksi, ainoastaan sallia tämän nautinnon silloin tällöin itselleni.

By the way: jostakin luin, että nikotiini antaa naiselle testosteronipiikin. Itse tunnistan sen kasvavana halukkuutena. Ei ole haitallista silloin kun nainen on 54 v.

helemaij kirjoitti:

Hei, kessun kasvattajat,

kiitos noista ohjeista!

Minua kessun kasvatus kiinnostaa sikäli, että polttelen n.10 savuketta viikossa, mutta omaatuntoani kolkuttaa erityisesti tupakan viljelyn ja kuivatuksen ympäristöhaitat. Haluaisin poltella sen työpäivän jälkeisen savukkeeni ihan puhtoisella omallatunnolla. Siksi taidan tilata noita siemeniä ja kokeilla kasvatusta ja kuivatusta.

Kysymys: haiseeko itsekasvatettu ja kuivattu tupakka pahalta...pahemmalta kuin ostosavukkeet???
Tarttuuko haju tiukemmin ihoon/vaatteisiin jne.

Toinen kysymys: Onko jostakin muustakin harvoin poltettu savuke nautinnollinen stimulantti?!
Oikeasti en haluaisi tulla riippuvaiseksi, ainoastaan sallia tämän nautinnon silloin tällöin itselleni.

By the way: jostakin luin, että nikotiini antaa naiselle testosteronipiikin. Itse tunnistan sen kasvavana halukkuutena. Ei ole haitallista silloin kun nainen on 54 v.

Lue lisää

Poltteleeko kukaan oikeasti itsekasvatettua kessua?

paavo kirjoitti:

Poltteleeko kukaan oikeasti itsekasvatettua kessua?

mulla on tos kasvamas virginiantupakkaa, nii kyl ne tos sisällki kasvaa...

sivu tässä kirjoitti:

http://64.233.183.104/search?q=cache:Su1ZNB7jVMAJ:193.209.5.10/Asiantun.nsf/Lomake?OpenForm fermetointi&hl=fi
Fermentointi hiostaminen Hiostusohjeet

1. Hiostettavien lehtien annetaan nahistua muutama tunti huoneenlämmössä. Hiostettaviksi sopivat kaikenikäiset lehdet, kunhan ne ovat puhtaita ja kuivina kerättyjä.

2. Lehdet murskataan hiertämällä tai puristamalla niitä kaulimella tai kämmenten välissä voimakkaasti pyöritellen niin kauan, että soluneste kostuttaa lehdet tasaisesti. Tämä on hiostuksen tärkein vaihe! Mikäli lehdet jäävät mankelin jäljiltä levyksi, sen voi saksia suikaleiksi. Jotta kosteus säilyisi, lehdet pannaan lasipurkkiin. Lehtiä ei sullota tiukkaan, ja purkki suljetaan löysästi niin, ettei happi pääse loppumaan, sillä hiostuminen on aerobinen ilmaa vaativa tapahtuma.

3. Purkit pannaan lämpimään (40 - 50 °C) esim. hyötykasvikuivuriin. Kotioloissa voi kokeilla aurinkoista ikkunalautaa, sähkölamppua, lämpöpatteria tai saunaa. Lasipurkki on tällöin suojattava mustalla paperilla tai muovilla (se auttaa lämpenemistäkin). Hyviä kokemuksia on saatu myös kylmälaukulla, jonne saa suhteellisen tasaisen lämpötilan kuumavesipullojen avulla.

Hiostusta jatketaan, kunnes lehdet ovat muuttuneet ruskehtaviksi. Tämä vie aikaa muutamasta tunnista vuorokauteen riippuen kasvilajista (pihlajalle saattaa riittää jopa tunnin hiostus), hiertämisen tehokkuudesta, hiostuslämpötilasta ja entsyymien hapensaannista. Tasaisesti murskatut lehdet hiostuvat nopeasti, kun taas hiertämättömät pysyvät vihreinä. Hiostus nopeutuu lämpötilaa nostettaessa, mutta liian kuumassa entsyymit eivät toimi. Samoin jos happi poistetaan, lehtien hiostuminen estyy.

(Jos lehdet hiertämisen sijasta on vain leikattu silpuksi, ne pitää sulloa tiukkaan lasipurkkiin, jotta lehdet kokonaisuudessaan kostuisivat. Kun purkki vielä sullotaan täyteen lähes hapettomaksi, tarvitaan pitkä hiostusaika (2 - 3 vrk). Homehtumisvaaran takia purkki täytyy tällöin sulkea ilmatiiviisti, mikä estää hiostumista.)

4. Kun lehdet ovat riittävästi hiostuneet (ruskeita ja aromikkaita), lehtipalloset tai -kimput avataan ja levitetään ilmavasti kuivumaan. Tuuletus nopeuttaa kuivumista olennaisesti. Kuivumisen tulee tapahtua nopeasti, etteivät bakteerit ja homesienet pääse pilaamaan aineksia. Paras tulos saadaan termostaatilla varustetulla hyötykasvikuivurilla (35°C).

5. Valmiit rutikuivat teeainekset pakataan sellaisinaan tai käsin karkeaksi rouhittuna aromitiiviisiin lasi- tai peltipurkkeihin. Hienoksi jauhetuista lehdistä aromit haihtuvat nopeammin.

6. Tee valmistetaan hauduttamalla lehtiä poreilevassa (n. 95 °C) vedessä vähintään viisi minuuttia. Yleensä teelusikallinen rouhetta riittää teekupillista kohti.

Lue lisää

Eipä pitäisi teeohjeita laittaa tupakkasivustolle!

Älkää nyt hyvät ihmiset alkako tiupakasta teetä tehdä, kuolee sitä vähemmälläkin!

Tappavaa kirjoitti:

Eipä pitäisi teeohjeita laittaa tupakkasivustolle!

Älkää nyt hyvät ihmiset alkako tiupakasta teetä tehdä, kuolee sitä vähemmälläkin!

Taitaa olla siinä joku muu kasvi kuin tupakka kyseessä, jos teetä haluaa tehdä

Hiostus

saviruoho kirjoitti:

Hiostus

Mahorkkatupakan siemeniä saa ainakin seemnimaailm.ee ja myös maatiaisen siemenvälityksestä voi luultavasti saada tupakansiemeniä,

Kirpputoreilla kannattaa koluta ja katsoa jospa löytyisi vanha maatalous- tai puutarhakirja. Vanhoista vijelyoppaissa saattaa löytyä kessunkasvatusohjeita.

saviruoho kirjoitti:

Kirpputoreilla kannattaa koluta ja katsoa jospa löytyisi vanha maatalous- tai puutarhakirja. Vanhoista vijelyoppaissa saattaa löytyä kessunkasvatusohjeita.

Kasvaa tuossa koristekasvina pari palturia. Ihan kiva keltakukkainen isohko kasvi.
Tarkoitus ei ole ollut savukkeita varten kasvattaa.
Siemenet on hirmu pieniä enkä osannut kylvää varovasti. Taimia nousi kuin vesikrassia ja oli vaikea erotella niitä yksikseen kasvamaan. Siksi vain pari on onnistunut lopulliseen kasvuun.
Savukkeiksi olen joskus suunnitellut poimivani luonnosta niitä ja näitä yrttejä ja lehtiä. En vain ole saanut aikaiseksi hankkia käärylekonetta, joka toimisi. Saako niitä enää mistään?
Tupakointi ei ole himoni, mutta kaikenlainen kokeilu sen sijaan on.
Huomasin, että karsea tupakan haju poistuu, jos polttelee muuta kuin haisevia "oikeita" tupakoita.
Mahorkkaa älkää hyvät ystävät alkako harrastaa viljellä ja polttaa! Ympäristössä on tuontityömiehiä ja karmea löyhkä mahorkasta, vaikka sen käyttö on kovasti onneksi vähentynyt. Nyt on tullut venäläisiä työporukoita, joille vielä mahorkka maistuu.