Aina on toivoa. Ehkä. Nyt on silti tullut se kohta, jolloin varovasti alan jo hyvästellä sinua. En varmaan ikinä ole toivonut näin paljon olevani väärässä. Sydäntä särkee puolestasi, enkä voi mitenkään auttaa. Yritä vielä, murunen. Etsi se ihminen tai asia, joka avaa silmäsi. Sinä olet avannut minun. On kauheaa ajatella, että sinusta on tullut minulle varoittava esimerkki.
En haluaisi luovuttaa
free.as.a.bird
13658
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ehkä pitäisi suhtautua noin alentuvasti toisen ihmisen elämään, sillä toisen sisäistä maailmaa ei voi tuntea. Jos toisen ihmisen teot ovat sellaisia, että ne vahingoittavat muita, niin siihen voi esittää muutoksia, mutta muutoin ei voi tietää. Kukaan ei myöskään voi tietää kenenkään elämän suurempaa tarkoitusta, joten puuttuminen siihen väärällä tavalla on aina arveluttavaa. Kirjoitksesi sävy on tuntuu loukkaavalta, sillä asetut siinä asemaan, jota sinulla ei ole. "Tiedän sinusta enemmän kuin sinä itse."
Mitä alentuvaa siinä on, jos toivoo toiselle pelkkää hyvää ja parempaa? Ihmiselle, josta pitää ja jota ihailee, jonka puolesta pelkää?
Eräs ystäväni oli just tuollainen tiedän sinusta enemmän kuin sinä itse. Kyllä se on alentuvaa ja myöhemmin selvisi, miten paljon pahaa ja alentuvaa minusta oli puhuttu selän takana, kun otin etäisyyttä.
Kaikenlaiset psykologisoinnit ja auttamiset ovat juuri sitä alentuvuutta ja paremmin tietämistä säälimistä. Ei toimi sellainen rakkaussuhde eikä myöskään ystävyys.
Ai sun mielestä esim päihderiippuvaisen puolesta ei saa toivoa parempaa ja pelätä hänen puolestaan, vaan se on ylimielisyyttä? Eihän ketään sellaista voi muut auttaa kuin henkilö itse, mutta musta on omituinen ajatus ettei edes saisi välittää ja rakastaa. Vai olisko reilumpaa lyödä tahtia ja kannustaa, että anna mennä vaan?
Luepa uudestaan tuo lukijanmielipide oikein ajatuksella.
Luin sen kyllä. Jos kyseinen ikäväni kohde itse on itkenyt minulle kurjuuttaan ja huonoa oloaan, niin kyllä mä katson hänestä ja hänen elämästään jotain tietäväni, olenhan sitä myös omin silmin seurannut hyvän aikaa. Siksi tänne kirjoitin, koska tasan tiedän, ettei ainakaan saarnaaminen ja sellainen auta. Minulla on helvetin ikävä ystävääni, joka on vain varjo entisestään. Joskus täytyy kai uskaltaa antaa hänen mennä, hävitä. Koskaan en ainakaan unohda, niin tärkeä hän on.
Etkö jaksa olla hänen ystävänsä kun hänellä on vaikeaa?
Olisit voinut jättää kirjoittamatta.
Voi vittu 😂
Kaikki nää on harhoissa 😳. Pelottavaa!
Viimeiseen hengenvetoon.
Eräs nainen pelasti minut. Enkelini <3
Ihan hirvittävä viesti, olisit voinut jättää kirjoittamatta.
Jotain sinusta kertoo se, että kirjoitat sen tänne. Tuskin olet edes yrittänyt keskustella asiast ”seuratessasi”.