Onko kokemuksia soutuveneestä peräveneenä? Miten hyvin seuraa suht suojaisilla vesillä?
Soutuveneellä voisi käydä ongella tai uistelemassa, käyttää mökillä souteluun, sorsatuksessa.
Soutuveneellä voisi käydä ongella tai uistelemassa, käyttää mökillä souteluun, sorsatuksessa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Veneeseen painoa taakse niin seurailee. Suuri vastus.
Siellähän se tulee. Haasteita tulee satamiin rantautumisissa. Kolisee kylkeenn ellei ole hyvin irti veneestä. Meillä oli joskus terhi 385 peräveneenä, mutta nykyinen kumivene paljon helpompi käsitellä eikä kolise kylkeen.
Perään ei tarvitse painoa kun vetopiste edessä on tarpeeksi alhaalla, vesirajassa. Kokan yläosasta vedettäessä kiemurtelee kuin haukivaappu. Pitää joko laittaa ylimääräinen rosterinen vetolenkki tai viritellä naruista (hankaimiin kiinni) vetopiste tarpeeksi alas.
On tullut vedettyä tasaperäistä 3,8m soutuvenettä perässä satunnaisesti kovassa ja rauhallisessa kelissä. Ihan hyvin toimii. Oma veneeni painaa 9 tonnia ja soutuvene ehkä 70 kiloa. Sama soutuvene 2 tonnin painoisen veneen perässä oli jonkun verran häiritsevä nykimisen takia. Kiinnityspiste tosiaan mielellään vesirajaan, niin tulee nätimmin perässä. Hankaluutena noissa on kovassa kelissä ja vauhdissa aaltojen roiskeet, joita voi kertyä soutuveneeseen, samalla paino lisääntyy. Vettä on mahdoton poistaa soutuveneestä ajon aikana, kun ei sitä voi nostaa ylös. Meillä on perheessä 6 henkeä, joten soutuvene mahdollistaa koko perheen kulkemisen kerralla ja pidempiä matkoja.
Täällä Perämeren perukoilla on pakko olla perävene mikäli aikoo rantautua muualle kuin muutamaan suojasatamaan.Hinausköyden pituudella olen saanut veneen asettumaan hinaukseen.Aika paljon näkee myös kevyitä kumiveneitä hytinkatoilla ja purkkareiden kannella.
Tuli hommattua Walker Bay (8). Siihen on saatavissa kellukkeet, ei siis mitään tuhdon alle, vaan veneen kylkiä ulkopuolella kiertävät (RID). Ovat kyllä aika kalliit tuubit, kalliimmat kuin moni kumivene, netin perusteella 500 - 800 €.
Ne jos hankkisi niin kokonaisuus taitaisi olla melkoisen hyvä perävene ja paljon turvallisempi ylisoutujolla poijulle. Onko kellään kokemuksia? Captains Shop edustaa Walker Bayta, laitoin sinne sähköpostia ja kyselin tuubeja. Eipä ole reilun kuukauden odotuksella vastausta kuulunut. Jos joku on tuubit ostanut, niin mistä?
Edellisessä veneessä oli 240 pituinen Mercury kumppari keulakannella, nyt se sijoitus ei toimi st-fokan kanssa.
Kova perävene (soutuvene tai jolla) on tosiaan aika hankala rantautumisissa. Kumivene hinauksessa on kerran pyörähtänyt ympäri avomerellä, parin metrin aallokko, 12-15 m/s avotuulella. Siinä tilanteessa testataan kumpparin vetonarun kunto ja kiinnityspisteiden kestävyys.
" Captains Shop edustaa Walker Bayta, laitoin sinne sähköpostia ja kyselin tuubeja. Eipä ole reilun kuukauden odotuksella vastausta kuulunut."
Tyypillistä kotimaista verkkokauppa toimintaa
Hankin varmaan tavallisen soutuveneen Päijän471, Veto5 tai vastaava
Miksi soutuvene, niin
- Tarve luultavasti vähäistä purjehduksen yhteydessä, jollekin hiekkarannalle voisi joku kaunis kesäpäivä mennä.
- Voisin käydä poikani kanssa ongella tai uistelemassa, vaikken olisikaan purjehtimassa tai purjehduksen yhteydessä jossain saaressa.
- Mökillä, jos ei halua moottorilla ajaa. Osa mökkiläisistä meloo, joten siihen porukkaan mukaan pääsy.
- Sorsastus syksyllä.
- Voisi syksyllä sievällä ilmalla käydä verkoillakin.
- Kumivene vaatii aina moottorin? Pienessä purkkarissa moottorin säilytys ongelmallista, kun ei ole kunnollisia takakaiteita. Purkkarina 28 jalkainen, 2.5 tonnia painava vene.
Pitänee hankkia kuomutonkin peräkärry toimintasäteen laajentamiseksi.
Omia havaintoja soutuveneen hinaamisesta on kertynyt n. 50 vuoden ajalta. Mummola oli Saimaalla saaressa ja se tarkoitti, että kaikki kuljetettiin veneillä - hevoset ja teaktorit mukaan lukien.
Erityisesti panin merkille tukkilaisten touhut, joita seurasin suurella mielenkiinnolla. He hinasivat soutu- ja keluveneitään erikokoisilla aluksilla - osa oli tavallisen moottoriveneen näköisiäkin.
Yhteistä noille kaikille hinauksille näytti olevan se, että hinausköysi oli hyvin lyhyt - salvästi alle kaksi metriä. Tuo mahdollisti sen, että hinattavan keulaosa oli hinaavan aluksen peräaallon päällä stabiilissa asenoossa - ei siis vatkannut edestakaisin.
Itse olen soveltanut noita edellä mainittuja malleja oman kumiveneeni hinaukseen purjeveellä - ei kovissa keleissä.
Olen pannut merkille kuinka jotkut hinaavat jollaansa pitkällä köydellä ja kuinka se muljuaa siellä laajassa kaaressa. Voi hyvin arvata mitä tapahtuu isommassa aallokossa kun sopiva puuska osuu kohdalle.
Tuo muljuaminen johtuu juuri vetopisteen väärästä paikasta. Korkealla oleva kiinnityspiste painaa kokkaa alas, mikä saa sen muljahtamaan sivulle. Alhaalla, hyvin alhaalla (vesirajassa) oleva vetopiste ikäänkuin nostaa soutupaattia/jollaa plaanintapaiseen, joka saa sen kulkemaan suoraan.
Tuo on totta,kiinnityspiste alhaalla niin nuljuaminen loppuu ja köysi sopivalle pituudelle,jopa tulee perässä siististi.
Onpa sellainenkin ihme nähty (valokuvassa), että apuveneeksi tarkoitetussa jollassa on vetopiste valmiina vesirajassa, eli kaksi lenkkiä. Toinen ylhäällä kiinnittymiseen, toinen hinaukseen. Taisikin olla amerikkalaisten oivallus.