..siksi olen yrittänyt päästää irti. Syö niin paljon voimia. En ole läheskään varma tunteistasi eikä niiden selvittelyyn tunnu olevan mahdollisuutta. Niin paljon epävarmuutta. En jaksa tätä vuorottaista toiveikkuutta ja sitä seuraavaa melankoliaa. Sitä en kiellä, etteikö syvällä käyty ja olen ollut vakavissani kiinnostunut sinusta. En syytä kumpaakaan, vaikka rohkeutta olisi saanut olla enemmän. Ehkä kaikkea ei ole tarkoitettu.
En näe mahdollisuuksia tässä tilanteessa
Illanmietteet
42
1679
Vastaukset
- cheris
Käyn myös läpi samoja tunteita. Välillä haluaisin unohtaa. On liian raskasta. Toisena päivänä olen varma, että tunteet ovat molemmin puolisia, toisena taas itken kun huomaan ettei niin ehkä olekaan.
Toivottavasti et ole ihastukseni (mies). Toivon enemmän kuin mitään, että hänelläkin on tunteita ja hänkin jaksaisi uskoa meihin. - VastausNaiselta
Ajattelin samoja asioita juuri samaan aikaan, kun olet kirjoittanut tuon. Minulla ei ole enää voimia yrittää selvittää kaikkea tätä yksin. Minulla on tunteita häneen niin valtavasti, ja samaan aikaan on rankkaa vuoroin olla toiveikas kaiken suhteen ja sen jälkeen vaipua jonnekin synkkyyteen, kun tajuaa, ettei kaikki ehkä menekään niin kuin toivoisi. :'(
Jos olisit hän, toivoisin vain, että voisimme jotenkin ihmeen kaupalla saada tilanteeseen selvyyttä. Että kumpikin uskaltaisi osoittaa tunteensa toista kohtaan siinä mittakaavassa, jossa ne kummankin sisällä mahdollisesti jyllää. - Enoleluovuttanut
Hei vaan kohtalontoverit! Sama tilanne täälläkin miehellä. Tuskailen erään S-alkuisen naisen kanssa... Mahdollisuuksia olisi tarjolla omasta puolestani, jos vaan hänen osaltaan olisi edes vähän enemmän rohkeutta ja tahtoa...
- voisuakinparkaa
Rohkeus ja tahto, taitaa olla varattu ja sitoutunut johonkin toiseen.
- S_nainen
Mistä päin tämä S nainen on?
- Enoleluovuttanut
S_nainen kirjoitti:
Mistä päin tämä S nainen on?
Ei etelästä, eikä pohjoisesta, vaan jostain sieltä väliltä. Tähän aikaan tietääkseni Höyhensaarilla. :)
- S_nainen
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Ei etelästä, eikä pohjoisesta, vaan jostain sieltä väliltä. Tähän aikaan tietääkseni Höyhensaarilla. :)
Anna vähän vinkkiä..
- Kohtalotoverimyös
Ei kannata tuskailla. S-nainen on vain kiinnostonut itsestään ja huomiosta. Hänellä on useita meidän kaltaisia tomppeleita. ;)
- avittaakohan.sua
S_nainen kirjoitti:
Anna vähän vinkkiä..
pks
- Ääliöjöitä
Kohtalotoverimyös kirjoitti:
Ei kannata tuskailla. S-nainen on vain kiinnostonut itsestään ja huomiosta. Hänellä on useita meidän kaltaisia tomppeleita. ;)
Taas kateellista panettelua. Tuskin tunnet edes henkilöä. Nainen on heti huomio h jos ei anna kenenkään käyttää itseään hyväksi tai roiku. Opetelkaa kunnioittamaan toisia. Idiootti olet.
- tyypillistänarskua
Ääliöjöitä kirjoitti:
Taas kateellista panettelua. Tuskin tunnet edes henkilöä. Nainen on heti huomio h jos ei anna kenenkään käyttää itseään hyväksi tai roiku. Opetelkaa kunnioittamaan toisia. Idiootti olet.
Taisit tulkata väärin..."Kohtalotoverimyös" tarkoitti, että kyseinen nainen on niin omahyväinen ihminen, että ajattelee vain itseään joka asiassa ja eikä ymmärrä ottaa muita huomioon.
- hiekkaranta-
Mulla on aivan sama olo kuin kahdella ylemmällä kirjoittajalla. Henkisesti olen niin loppu, että enempään ei ole rahkeita nyt. Kaipaan ihmistäni joka päivä ja toivon hyvää, vaikka en olisi juttelutuulella. Olen niin lukossa etten pysty enää oikein osoittamaan hänestä pitämistä sitäkään vähää mitä ehkä joskus. Vaikka totuus on se, että en ole kenestäkään muusta pitänyt näin paljon. Itseänikin kalvaa epävarmuus. Iloiset hetket ja juuri tuo melankolia vuorottelevat päivästä päivään ja se on tosi raskasta. Nykyään melankolia on vallalla oleva olotila, jolloin tulee otettua etäisyyttä kaikkiin. Myös siihen tärkeimpään.
Itsekin toivoisin selvyyttä. Vaikka pelottaakin se, että kävisi ilmi että onkin itse vain kuvitellut kaiken. Nolottaisi ja hävettäisi. Mutta en mä jotenkin tätäkään jaksa. Ainoa vaihtoehto omassa päässäni on tällä hetkellä oikeastaan ainoastaan vastentahtoinen välttely ja ujostelu. Toinen vaihtoehto, se, jolla itse pääsisin kuorestani, on se, että toinen tietäisi, mutta se vaatisi sellaista rohkeutta mitä minulta ei juuri nyt löydy. Jos hän ei ajattelisi samoin minusta, niin luultavasti olisi pakko vain lakata olemasta missään tekemisissä. Ja jos hän ajattelisi samoin minusta, niin ainakin voisin sitten ujostella hänen seurassaan tietäen ettei syy ole hänelle arvoitus. Ja voisin vapaammin jutella, olla hölmö ja vaikka ihan halata kunnolla ja joskus koskettaa vähän. Mitään muuta ei näillä näkymin voi hänen puoleltaan tulevaisuudessakaan olla. Enkä vielä tiedä voisiko minunkaan puolelta. Ainoa asia, joka on täysin varma, on se etteivät nämä tunteet ole tässäkään ajassa kadonneet yhtään mihinkään. Välittäminen on vain syventynyt. Tunnevammaisuudestani johtuen saattaa näyttää siltä, että minua ei enää niin kiinnostaisi tai että olisin tunteissani tuuliviiri. En ole.
Olisi suunnaton helpotus saada tietää, mitä hän minusta todella ajattelee.- Enoleluovuttanut
Kiitos tästä hyvästä kirjoituksesta. Sopisi hyvin haavemaailmassani tuon yllä mainitsemani S-alkuisen naisen kirjoittamaksi. Mutta eihän se niin mene. Todellisuus taitaa olla karumpi. Niiden iloisten hetkien hinta on kova, kun melankolia valtaa mielen. Ja minä olen kaiken lisäksi se, jonka elämäntilanne tämän vaikeuden aiheuttaa...
Olisipa hienoa, jos tilanteen saisi avattua edes tätä kautta, sikäli kun mitään yhteistä tilannetta edes on välillämme. - voisuakinparkaa
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Kiitos tästä hyvästä kirjoituksesta. Sopisi hyvin haavemaailmassani tuon yllä mainitsemani S-alkuisen naisen kirjoittamaksi. Mutta eihän se niin mene. Todellisuus taitaa olla karumpi. Niiden iloisten hetkien hinta on kova, kun melankolia valtaa mielen. Ja minä olen kaiken lisäksi se, jonka elämäntilanne tämän vaikeuden aiheuttaa...
Olisipa hienoa, jos tilanteen saisi avattua edes tätä kautta, sikäli kun mitään yhteistä tilannetta edes on välillämme.Pitihän se arvata, että joku tässä on varattu ja sitoutunut johonkin toiseen. Kuka nyt varatusta kiinnostuu mitenkään vakavassa mielessä, ehkä vähän panoa voi ottaa, mutta se siitä. Koeta edes erota ja käydä erosi läpi, niin ehkä sitten jotakuta kiinnostaakin.
- Enoleluovuttanut
voisuakinparkaa kirjoitti:
Pitihän se arvata, että joku tässä on varattu ja sitoutunut johonkin toiseen. Kuka nyt varatusta kiinnostuu mitenkään vakavassa mielessä, ehkä vähän panoa voi ottaa, mutta se siitä. Koeta edes erota ja käydä erosi läpi, niin ehkä sitten jotakuta kiinnostaakin.
Yrittäisit mieluummin ymmärtää kuin provosoida. Uskoisin, että tämän ketjun kirjoittajilla on pyrkimys toimia oikein ja vastuullisesti tilanteissa, jotka eivät ole mustavalkoisia. Tunteita ei voi rajoittaa niin helposti kuin tekemisiä.
- voisuakinparkaa
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Yrittäisit mieluummin ymmärtää kuin provosoida. Uskoisin, että tämän ketjun kirjoittajilla on pyrkimys toimia oikein ja vastuullisesti tilanteissa, jotka eivät ole mustavalkoisia. Tunteita ei voi rajoittaa niin helposti kuin tekemisiä.
Ota säkin vastuu, ja pysy siinä liitossasi sitten, äläkä täällä elä missään haaveessa jonkun suhteen ja tuota hänelle pettymystä sen vuoksi, että olet varattu ihminen. Ymmärrä vastuusi.
- Enoleluovuttanut
Pysyttelet vaiti, hiekkaranta, mutta kirjoitan sinulle vielä, niin saan purettua tuntojani ja hyvällä tuurilla välitettyä viestini sen oikean ihmisen luettavaksi. Kirjoitit, että haluaisit tietää mitä hän sinusta todella ajattelee. Minäpä kerron, miten se onnistuisi omassa tapauksessani.
Ensinnäkin, älä sulkeudu äläkä välttele. Se vaan pahentaa tilannetta, jos toinenkin on ihastunut. Itse ainakin kunnioitan sitä, jos toinen haluaa ottaa etäisyyttä, vaikka miten haluaisin olla hänen kanssaan. Ketään ei saa ahdistella. Toiseksi, sinun ei tarvitse kertoa ihastuksestasi suoraan, mutta tuo ilmi edes se sama mitä toinen uskaltaa kertoa. Jos toinen hakeutuu seuraasi, ole sinäkin aktiivinen lähestymään häntä. Tartu kaikkiin tilaisuuksiin, missä voitte olla yhdessä. Varsinkin jos aloite tulee häneltä. Älä välitä mitä muut ajattelevat siitä, ainakin jos kyse on normaalista kanssakäymisestä, missä ei ole mitään moraalisesti arveluttavaa. Jos toinen viestii sinulle suoraan, vastaa aina ja viesti itsekin oma-aloitteisesti. Sinun ei tarvitse olla yhtään enempää "tyrkky" kuin hän on, mutta ole edes yhtä tyrkky. Uskoakseni asiat etenevät näin luonnollisesti omalla painollaan, jos tahtoa on molemmin puolin. Ja ennemmin tai myöhemmin saatte selville mitä toisianne kohtaan tunnette.
Omassa tilanteessani, jos hän olisi toiminut näin, niin olisin jo varmasti päässyt kertomaan miten paljon hänestä tykkään. Nyt jos vähänkin vihjaan siihen suuntaan, niin keskustelu kuolee siihen, kun en saa vastakaikua. Silti hänen käyttäytymisensä (joka muistuttaa hyvin paljon sitä mitä kuvasit) viestittää sanattomasti siitä, että merkitsen hänelle kenties jotain enemmän. Tilanne on todella turhauttava ja aiheuttaa nykyisellään enemmän mielipahaa kuin -hyvää.
Lopuksi, ole oma itsesi äläkä yritä esittää mitään. Äläkä häpeä sitä mitä olet. Jos toinen antaa ymmärtää, että pitää sinusta ja seurastasi, niin luota siihen. Ei se lopu eikä katoa, vaikka sanoisit tai tekisit jotain "tyhmää".
Omassa tapauksessani, jos tunteet todellakin olisivat molemminpuolisia, niin uskoakseni niistä puhuminen olisi todella helpottavaa. Se on kokonaan eri asia, mihin se sitten johtaisi, mutta eipähän ainakaan tarvitsisi täällä kärvistellä, eikä kärsiä epätietoisuudesta ja ylitulkita toisen käyttäytymistä. - EnLuovutaKunnesJälleen
En ole -hiekkaranta-, mutta olen S-nainen. En ota etäisyyttä, koska hän vetää minua puoleensa kuin magneetti. Magneetti, joka tulee päivä päivältä vahvemmaksi. Kun hän kysyy asioita, en ehkä vastaa välittömästi, mutta jään niitä miettimään ihan eri näkökulmasta kuin yleensä. Olen kertonut jo kauan sitten, että tykkään hänestä, mutta ehkä se siinä asiayhteydessä jäi sivujuonteeksi. Minä vastaan aina, tartun tilaisuuksiin, jos niitä minulle suoraan tarjotaan. En ole tyrkky, mutta ei ole hänkään. Kroppani menee kramppiin, kun ajattelenkin mahdollisuutta, että voisin ottaa oikeasti kunnolla etäisyyttä, ettei enää tavattaisi niissä ympyröissä, joissa tavataan. Eilenkin tavattiin. Siksi en siihen etäisyyden ottoon kykene, vaan kidun ja kärsin, kunnes niinä toisina päivinä uskon, että ehkä sittenkin. No tämä on niin tätä, mutta koska hän on HÄN tämä on sen arvoista, vaikka välillä sattuukin ihan hitosti.
- palstatrollintoimesta
EnLuovutaKunnesJälleen kirjoitti:
En ole -hiekkaranta-, mutta olen S-nainen. En ota etäisyyttä, koska hän vetää minua puoleensa kuin magneetti. Magneetti, joka tulee päivä päivältä vahvemmaksi. Kun hän kysyy asioita, en ehkä vastaa välittömästi, mutta jään niitä miettimään ihan eri näkökulmasta kuin yleensä. Olen kertonut jo kauan sitten, että tykkään hänestä, mutta ehkä se siinä asiayhteydessä jäi sivujuonteeksi. Minä vastaan aina, tartun tilaisuuksiin, jos niitä minulle suoraan tarjotaan. En ole tyrkky, mutta ei ole hänkään. Kroppani menee kramppiin, kun ajattelenkin mahdollisuutta, että voisin ottaa oikeasti kunnolla etäisyyttä, ettei enää tavattaisi niissä ympyröissä, joissa tavataan. Eilenkin tavattiin. Siksi en siihen etäisyyden ottoon kykene, vaan kidun ja kärsin, kunnes niinä toisina päivinä uskon, että ehkä sittenkin. No tämä on niin tätä, mutta koska hän on HÄN tämä on sen arvoista, vaikka välillä sattuukin ihan hitosti.
Kyllä nämä mielikuvituksessa elelijät ovat vihonviimeisiä, eikö yhtään nolota, kun tavan elämässä huomaat, ettei kuvituksesi ihminen ollutkaan täällä ja että sua on huijattu täydellisesti vain...
- KuuleJUHA
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Kiitos tästä hyvästä kirjoituksesta. Sopisi hyvin haavemaailmassani tuon yllä mainitsemani S-alkuisen naisen kirjoittamaksi. Mutta eihän se niin mene. Todellisuus taitaa olla karumpi. Niiden iloisten hetkien hinta on kova, kun melankolia valtaa mielen. Ja minä olen kaiken lisäksi se, jonka elämäntilanne tämän vaikeuden aiheuttaa...
Olisipa hienoa, jos tilanteen saisi avattua edes tätä kautta, sikäli kun mitään yhteistä tilannetta edes on välillämme.Sitä samaa sä vannot ja vakuuttelet vaimollesi ettet ole hänestä luopumassa, joten olisiko nyt jo aika päättää pidätkö vaimosi ja lapsesi vai valitsetko toisen elämän.
On ihan älyttömän tuskallista seurata kuinka pahoin sun perheesi voi, kiitos sinun. - TäälläSäTosiaan
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Pysyttelet vaiti, hiekkaranta, mutta kirjoitan sinulle vielä, niin saan purettua tuntojani ja hyvällä tuurilla välitettyä viestini sen oikean ihmisen luettavaksi. Kirjoitit, että haluaisit tietää mitä hän sinusta todella ajattelee. Minäpä kerron, miten se onnistuisi omassa tapauksessani.
Ensinnäkin, älä sulkeudu äläkä välttele. Se vaan pahentaa tilannetta, jos toinenkin on ihastunut. Itse ainakin kunnioitan sitä, jos toinen haluaa ottaa etäisyyttä, vaikka miten haluaisin olla hänen kanssaan. Ketään ei saa ahdistella. Toiseksi, sinun ei tarvitse kertoa ihastuksestasi suoraan, mutta tuo ilmi edes se sama mitä toinen uskaltaa kertoa. Jos toinen hakeutuu seuraasi, ole sinäkin aktiivinen lähestymään häntä. Tartu kaikkiin tilaisuuksiin, missä voitte olla yhdessä. Varsinkin jos aloite tulee häneltä. Älä välitä mitä muut ajattelevat siitä, ainakin jos kyse on normaalista kanssakäymisestä, missä ei ole mitään moraalisesti arveluttavaa. Jos toinen viestii sinulle suoraan, vastaa aina ja viesti itsekin oma-aloitteisesti. Sinun ei tarvitse olla yhtään enempää "tyrkky" kuin hän on, mutta ole edes yhtä tyrkky. Uskoakseni asiat etenevät näin luonnollisesti omalla painollaan, jos tahtoa on molemmin puolin. Ja ennemmin tai myöhemmin saatte selville mitä toisianne kohtaan tunnette.
Omassa tilanteessani, jos hän olisi toiminut näin, niin olisin jo varmasti päässyt kertomaan miten paljon hänestä tykkään. Nyt jos vähänkin vihjaan siihen suuntaan, niin keskustelu kuolee siihen, kun en saa vastakaikua. Silti hänen käyttäytymisensä (joka muistuttaa hyvin paljon sitä mitä kuvasit) viestittää sanattomasti siitä, että merkitsen hänelle kenties jotain enemmän. Tilanne on todella turhauttava ja aiheuttaa nykyisellään enemmän mielipahaa kuin -hyvää.
Lopuksi, ole oma itsesi äläkä yritä esittää mitään. Äläkä häpeä sitä mitä olet. Jos toinen antaa ymmärtää, että pitää sinusta ja seurastasi, niin luota siihen. Ei se lopu eikä katoa, vaikka sanoisit tai tekisit jotain "tyhmää".
Omassa tapauksessani, jos tunteet todellakin olisivat molemminpuolisia, niin uskoakseni niistä puhuminen olisi todella helpottavaa. Se on kokonaan eri asia, mihin se sitten johtaisi, mutta eipähän ainakaan tarvitsisi täällä kärvistellä, eikä kärsiä epätietoisuudesta ja ylitulkita toisen käyttäytymistä.Annat toimintaohjeita, etkä osaa edes omaa avioliittoasi oikein hoitaa....
- neuvoista
Enoleluovuttanut kirjoitti:
Pysyttelet vaiti, hiekkaranta, mutta kirjoitan sinulle vielä, niin saan purettua tuntojani ja hyvällä tuurilla välitettyä viestini sen oikean ihmisen luettavaksi. Kirjoitit, että haluaisit tietää mitä hän sinusta todella ajattelee. Minäpä kerron, miten se onnistuisi omassa tapauksessani.
Ensinnäkin, älä sulkeudu äläkä välttele. Se vaan pahentaa tilannetta, jos toinenkin on ihastunut. Itse ainakin kunnioitan sitä, jos toinen haluaa ottaa etäisyyttä, vaikka miten haluaisin olla hänen kanssaan. Ketään ei saa ahdistella. Toiseksi, sinun ei tarvitse kertoa ihastuksestasi suoraan, mutta tuo ilmi edes se sama mitä toinen uskaltaa kertoa. Jos toinen hakeutuu seuraasi, ole sinäkin aktiivinen lähestymään häntä. Tartu kaikkiin tilaisuuksiin, missä voitte olla yhdessä. Varsinkin jos aloite tulee häneltä. Älä välitä mitä muut ajattelevat siitä, ainakin jos kyse on normaalista kanssakäymisestä, missä ei ole mitään moraalisesti arveluttavaa. Jos toinen viestii sinulle suoraan, vastaa aina ja viesti itsekin oma-aloitteisesti. Sinun ei tarvitse olla yhtään enempää "tyrkky" kuin hän on, mutta ole edes yhtä tyrkky. Uskoakseni asiat etenevät näin luonnollisesti omalla painollaan, jos tahtoa on molemmin puolin. Ja ennemmin tai myöhemmin saatte selville mitä toisianne kohtaan tunnette.
Omassa tilanteessani, jos hän olisi toiminut näin, niin olisin jo varmasti päässyt kertomaan miten paljon hänestä tykkään. Nyt jos vähänkin vihjaan siihen suuntaan, niin keskustelu kuolee siihen, kun en saa vastakaikua. Silti hänen käyttäytymisensä (joka muistuttaa hyvin paljon sitä mitä kuvasit) viestittää sanattomasti siitä, että merkitsen hänelle kenties jotain enemmän. Tilanne on todella turhauttava ja aiheuttaa nykyisellään enemmän mielipahaa kuin -hyvää.
Lopuksi, ole oma itsesi äläkä yritä esittää mitään. Äläkä häpeä sitä mitä olet. Jos toinen antaa ymmärtää, että pitää sinusta ja seurastasi, niin luota siihen. Ei se lopu eikä katoa, vaikka sanoisit tai tekisit jotain "tyhmää".
Omassa tapauksessani, jos tunteet todellakin olisivat molemminpuolisia, niin uskoakseni niistä puhuminen olisi todella helpottavaa. Se on kokonaan eri asia, mihin se sitten johtaisi, mutta eipähän ainakaan tarvitsisi täällä kärvistellä, eikä kärsiä epätietoisuudesta ja ylitulkita toisen käyttäytymistä.Ihan hyviä neuvoja. Edellyttää kuitenkin hyviä ja luottamuksellisia välejä, kunnioittamista ja välittämistä, samanlaisia tai ainakin yhteensopivia vuorovaikutus ja kommunikaatiotapoja ja varmaa halua olla yhteyksissä. Ei toimi jos on pohjalla epäselvyyksiä, epävarmuutta, negatiivisia kokemuksia tai selvittämättömiä ristiriitoja. Toimii erittäin hyvin kunnioittavalla, luottamuksellisella ja turvallisella kaveruus ja ystävyys pohjalla, jopa vaikeissa tapauksissa.
- Enoleluovuttanut
neuvoista kirjoitti:
Ihan hyviä neuvoja. Edellyttää kuitenkin hyviä ja luottamuksellisia välejä, kunnioittamista ja välittämistä, samanlaisia tai ainakin yhteensopivia vuorovaikutus ja kommunikaatiotapoja ja varmaa halua olla yhteyksissä. Ei toimi jos on pohjalla epäselvyyksiä, epävarmuutta, negatiivisia kokemuksia tai selvittämättömiä ristiriitoja. Toimii erittäin hyvin kunnioittavalla, luottamuksellisella ja turvallisella kaveruus ja ystävyys pohjalla, jopa vaikeissa tapauksissa.
Kiitos kommenteista. Olet varmaan oikeassa. Mielelläni jatkan asiallista keskustelua. Harmi, että "hiekkaranta" vaikenee. Varmaan juttuni ei sovi hänen tilanteeseensa, vaikka hänen sopii minun.
Ei noista neuvoista voine yleistää, mutta ne toimisivat, jos hän olisi se kenen vuoksi täällä olen. Pointti on siinä, ettei tarvitse suoraan ja kerralla tunnustaa miten ihastunut tai rakastunut on ja pelätä kasvojen menetystä, vaan edetä varovasti tunnustellen ja vuorovedoin. Yksin sitä ei voi tehdä.
- niinlätkässä
Täältäkin löytyy mies, jolla tilanne on lähes identtinen kuin ylläolevilla. Se on uuvuttavaa ja vähän kerrassaan vie lähemmäksi murtumispistettä. Sydän on kokoajan pakahtumassa ja kyyneleet niin kovin lähellä. Enpä olisi uskonut että kohtaan joskus niin viehättävän neitosen, joka saa kyyneleenkin silmäkulmaan. Ei siksi että hän ikinä olisi pahoittanut mieleni, vaan siksi että tiedän hänen olevan tavoittamaton. ..Voi meitä pirupoloisia..
- Ksjdjdo
Tavoittamaton? Siis varattuko vai miten?
- niinlätkässä
Hän on toisen oma.
- Kysymys-1
Kuinka usein näette ihastustanne? Onko hän varattu vai miksi ette uskalla viedä asiaa eteenpäin?
- EnLuovutaKunnesJälleen
Ka. 3x/kk. En tiedä, koska ei ole puhuttu asiasta, vaikka lähes kaikesta muusta onkin puhuttu.
- Voihyvääpäivää
Nyt J sinne muijasi viereen!
- voisuaparkaa
Mielikuvituksessako sä elät?
- LifeInABox
Voisitko olla.... en uskalla edes ajatella. Ihan samoja tunnetiloja koen, paitsi että itse tunnen saavani tästä hypetyksestä vaan lisäenergiaa. Raastavaa silti, ja niin surullista... jos kumpikin kerran tunnemme samaa..
- LifeIn___
Kerro vielä tuosta. .tilanteesta. Oletko koskaan miettinyt että tämän tapahtuminen saattaisi auttaa siihenkin?
- arvostakaaitseänne
Tuota, on tuttua, mitä kirjoitatte.
Syy : Ette malta katsoa kaunista elämää vaan teidän sisällänne on tunne, että jotain pitäisi tapahtua muutoksia. Se rasittaa.
Ylitätte itsenne ja väsytte.
Ajatelkaa asiaa vaan kauniina asiana joka tulee ja menee. Ei sitä tarvitse omistaa.
Antakaa itsellenne oikeus elää ihmisarvoista elämää.
Jos jokin kohdallenne osuu, se kaikki tapahtuu itsestään.
Lopettakaa yrittäminen. Silloin ette väsy. Piristytte vaan, kun huomaatte, että asia onkin piristävä. - Asiaselväon
Tee niin kuin parhaaksi näet. Ei sun tarvi selittää mitään. Pelkuri oli kyllä nyt joku muu.
Onkin aika huono oli nyt, alan nukkumaan. - NaiseltaMiehelle
Älä J anna periksi. Välitän niin paljon, enemmän kuin voisit koskaan kuvitella. Tiedän, että et voi sitä uskoa. Yritän sen aina osoittaa, vaikka koko tämä tilanne ja ujous estää. Jonain päivänä pääsen vielä halaukseesi.
-K- vaintämäontodellisuutesi
Älä viiti höpöttää, oot vain palstasairas, joka yrittää tuhota toisten liittoja.
- Ämmävain
Et tule koskaan saamaan miestäni. Et koskaan...
- NaiseltaMiehelle
En haluakkaan. J ei käsittääkseni ole varattu.
- NarttuTaistelee
Tarkoitettu! Tarkoitettuko ap? Ei mikään ole tarkoitettu, vaan asioita tapahtuu, kun toimimme ja tapahtuu vaikkemme toimi. koska toiset toimivat. Ei oo kohtaloo, ei korkeampaa johdattajaa, on vain sattuma ja tapahtumiin vaikuttavia toimintoja.
- Toivoisin
Toivon, että olisin oikeassa, suhteesi. Toivon, että olisin väärässä, suhteesi. Mutta olenko eniten väärässä silloin, kun ajattelen "voin osoittaa rakkauttani parhaiten päästämällä irti"? Vai olenko eniten väärässä silloin, kun ajattelen "ei ole ketään muuta, täytyy olla vielä jokin keino"? Vastaus molempiin, olen.
Ainoa asia, mitä voin tehdä varmasti oikein juuri nyt, on huolehtia itsestäni. Sillä on vaikeaa osoittaa välittävänsä toisesta, joskus myös lähellä ollessa, mutta vielä vaikeampaa silloin kun toinen on kaukana.
Mahdollisuus.. Rohkeus.. Teot.. Sanat.. Tunteet.. Tahto.. Edes nämä, kun kulkisivat käsi kädessä.. Olisi.. Alku - Tärkeäolet
Tilanne on kyllä erittäin haastava ja ymmärrän, että se tuntuu mahdottomalta. Käyn myös läpi tuollaisia tunnetiloja, jotka vaihtelevat onnesta masennukseen ja se on kyllä kuluttavaa, mutta ne pienet hetket kuitenkin auttavat jaksamaan tätä kaikkea. Ja ainakin tietää elävänsä, jos jotain positiivista tuosta yrittää hakea. Rohkeuden puute tässä on varmasti yhtenä ongelmana ja ehkä myös periaatteet, joista pidetään kiinni, eikä uskalleta niitä rikkoa. Voimia aloittajalle ja muillekin tässä ketjussa. Elämä voi myös yllättää, toivoa ei pidä menettää ja se mahdollisuus puhuakin saattaa vielä tulla ja helpottaa elämää.
- Tuuliviiri
Älä luovuta. Ei tää kysy voimia, vaan parhaimmillaan antaa niitä. Sä voit olla mun kanssa ihan rauhassa.. ei hikoilla, ei esitetä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1442251- 271958
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231918Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851720Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621498Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201276Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111178
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371173Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101157