VHF:n kantama Vene-lehden testissä

Radiopuhelimen kantama on monesta muustakin kiinni kuin antennin korkeudesta. Käsipuhelimen osalta etäisyyteen vaikuttaa jopa miten ja misä kohtaa kehoa puhelin on lähetteen aikana. Etäisyys kehosta, antennin asento suhteessa kehoon jne koska lähikenttä aiheuttaa mm. antennin seisovan aallon suhteen huononemista ja osa lähetysignaalista palaa takasin lähettimeen. Lisäksi vaikuttaa taajuus, ilman kosteus, auringon pilkkujen määrä, magneettisuus eli lyhyesti radiokeli. VHF on vielä sen verran matala taajuus (noin 160 MHz) että sen signaali taipuu. Kännykän 1,8 GHz ei juuri taivu.

Mutta mikä on, jos 160 MHz:n meri-VHF ei muka kanna kymmeniä kilometrejä, kun sen kuitenkin tekee 1,8 GHz:n taajuudella toimiva kännykkä. Kummasakin on lähetysteho about sama. Koska kännykässä on lähtökohtaisesti huonompi antenni (rakennettu kännykän sisään) ja korkeampi taajuus (ilman kosteuden molekyylit heikentää korkeampia taajuuksia), niin sen pitäisi kantaa paljon vähemmän kuin meri-VHF:n. Kännykän antennin suunittelussa on otettu ihmisen keho ja puhelimen paikka kehon suhteen huomioon, mahtaako olla meri-VHF:ssä? Varsinkin niissä halpiksissa.

Oma ajtus tosin menee niin, että käsikapula on apuveneessä käytössä ja pidän yhteyttä sillä tarpeen mukaan varsinaiseen veneeseen. Toisaalta, jos joudun poistumaan veneesä lautalle tai apuveneeseen onnettomuudessa, niin käsiapulalla pidän yhteyttä meripelastukseen kun ne on lähellä. DSC:tä varmaan ehdin painaa ennen veneen jättöä lähes kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Eli käsikoneen varassa ei halytysjärjestelmän aktivointi ole.

Käsikoneissakin on high ja low lähetysteho valittavissa. Lähtökohtaisesti käytetään low ja se on valittuna kun puhelimen laittaa päälle. Kumpikohan teho oli venelehden testissä käytössä? Low on tarkoitettu ihan lähialueelle. Taisi olla se?

Vaikea kysymys, mutta olisin yllättynyt, jos DSC-viesti kuuluisi pidemmälle kuin puhe (kohinasalpa nollilla). Yleesnä analoginen kantaa pidemmälle kuin digitaalinen, mutta asia toki riippuu digitaalisen virheensietotasosta. Tuossa 32,7 mpk testissä kokeilimme myös DSC:tä. Saimme sen toimimaan vain toiseen suuntaan. Tosin jäi epävarmaksi johtuiko toisen suunnan epäonnistuminen lähetetyn DSC-kutsun tyypistä. Kyseehän ei tietenkään ollut hätäkutsu vain suoraan toisen MMSI:lle tehty kutsu, joita niitäkin on eri tyyppejä.

Ehdottomasti digikuso penee analogia paremmin perille, jos analogisignaalilla tarkoitat FM tai SSB lähettä. A1A, eli sähkötys on perinnelajeista tässäsuhteessa paras mutta sekinhän on tavallaan digitaalinen jossa perin huono tiedonsiirtonopeus :D Nykyään on olemassa paljon erilaisia digitaalisia lähetelajeja jotka ovat vastaanotettavissa jopa kohinatason alapuolelta. Jopa PACTOR menee läpi vaikka korvalla etä lähetettä kohinasta erottaisi.

Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.

Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen?

Totta ja jos kännykän kuuluvuusaluetta ja herkkyyttä vertaa perinteiseen VHF puhelimen FM modulaatioon on se aivan eri luokaa. Minäkin pystyn soittamaan 4G kännykälläni helposti Ouluun tai Rovaniemelle ja kuuluvuus on ihan hyvä. VHF ei kanna edes Tallinnaan.

appelsiiniomena kirjoitti:

Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.

Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen?

Lue lisää

Lähetys ja vastaanotto ovat symmetrisiä eli antenninen korkeudet ja vahvistukset toimivat identtisesti molempiin suuntiin. Ainoa ero on lähetysteho ja vastaanoton herkkyys. Käsikapulan 5-6 W kantaa hiukan vähemmän kuin laivan 25 W. Jos laivassa olevat ammattivehkeet ovat parempia kuin kuluttajavehkeet, saattaa niissä vastaanoton herkkyys olla parempi, mikä kompensoi osan tehoerosta. En tosin usko, että tuollaista eroa on.

Olin hiljattain Tukholman saaristossa. Siellä kuului Turku Radio ja Tallinna Radio purjeveneen mastoantennilla (17 m). Mieleen tuli tehdä yhteyskokeilu Turku Radioon, mutta päätin jättää tekemättä. Jonkinlainen riski ehkä olisi ollut, että huonon kuuluvuuden takia olisivat luulleet kyseessä olevan hätätilanne.

appelsiiniomena kirjoitti:

Näinhän se menee. Digitaalisissa kännyköissä on todella edistyneet modulaatio kanavakoodaussysteemit nykyään (3G/4G Vitrebi/Turbo). Digitaalinen lähetys menee siis miltei kohinan seassa edelleen perille. Ei voi verrata VHF-puhelimiin, jotka ovat suoraan sanottuna kivikautista tekniikkaa kännyköihin verrattuna.

Alempana joku perustelu kapulan hyvyyttä sillä että kuuli laivojen keskustelut pitkältä (ammattivehkeet, antenni korkealla). Arvaa kuulisivatko laivat sen käsikapulan lähetteen?

Lue lisää

Kas, Jurpå ei tiennytkään että kännyköissä käytetään nykyisin myös pakokaasuahdinta.

äälliökkö kirjoitti:

Totta ja jos kännykän kuuluvuusaluetta ja herkkyyttä vertaa perinteiseen VHF puhelimen FM modulaatioon on se aivan eri luokaa. Minäkin pystyn soittamaan 4G kännykälläni helposti Ouluun tai Rovaniemelle ja kuuluvuus on ihan hyvä. VHF ei kanna edes Tallinnaan.

Lue lisää

Minä olen soittanut Helsingistä Kiinaan ja kuuluvuus oli silti hyvä.

Just niin, ja tämä on monen mielestä mahdotonta kun laivat olivat optisen horisontin takana ja radioaalto ei muka tavu vaan etenee suoraviivaisesti. Maailma on täynnään jopa laskureita joilla saisi VHF kantaman selville näihin näennäistieteellisiin pseudofaktoihin perustuen. Ainoa vaan että taajuudeltaa toista sataa MHz oleva singnaali taipuu hyvinkin ohi esteiden ja taivaan optisen horisontin. Olisi mukava tietää onko Vene lehti esittänyt jotakin todellisiin mittauksiin perustuen ja missä olosuhteissa, vai onko esitetty vaan jotakin jonka on oletettu pitävän paikkansa. Varmaa on kuitenkin se, että lehden "testin" tulokset eivät käy monien käyttäjien havaintojen kanssa mitenkään yksiin ainakaan jos puhutaan tyypillisistä käyttöolosuhteista.

Ota tässä sitten selvää millainen VHF kannattaa hankkia. Käsikapula olisi tosipaikan tullen käyttövarmempi kun taas näiden ”faktatietojen” valossa kantama olisi lähes olematon. Toisaalta taas pelkästään radioamatöörien puheisiin luottaen tuollaisella käsi VHF.lläkin pitäsi kyetä pidempiin yhteyksiin kiinteään asemaan päin kuin nyt vaikkapa kännykällä. Veneilyalan faktatieto taas kumoaa radioamatöörien näkemykset. Toisen mielestä kiinteän VHF:n antenni pitää ehdottomasti olla maston huipussa, toisen mielestä syöttökaapeli vaimentaa signaalin niin että varmempaa laittaa kiinteäkin antenni takakaiteeseen toimintavarmempaan paikkaan.

Taitaa koko venealan VHF tietämys perustua huru-ukkojen puheisiin. Eniten voi ehkä luottaa viestiketjun aloittajan kaltaiseen todelliseen käyttäjäkokemukseen jonka mukaan korkealla olevilla antenneilla ja 25W teholla kuuluvuus on 30mpk luokkaa ja käsikapulalla tällaiseen kohteeseen ehkä puolet siitä. Ainoa missä voisin kuvitella käsikapulan toimivuuden olevan pettymys on yhteys käsikapulasta käsikapulaan. Kunnollisen tiedon puutteessa alan vahvasti päätyä siihen että käsikapula DSC toiminnolla on paras mahdollinen ratkaisu.

yliamiraal kirjoitti:

Just niin, ja tämä on monen mielestä mahdotonta kun laivat olivat optisen horisontin takana ja radioaalto ei muka tavu vaan etenee suoraviivaisesti. Maailma on täynnään jopa laskureita joilla saisi VHF kantaman selville näihin näennäistieteellisiin pseudofaktoihin perustuen. Ainoa vaan että taajuudeltaa toista sataa MHz oleva singnaali taipuu hyvinkin ohi esteiden ja taivaan optisen horisontin. Olisi mukava tietää onko Vene lehti esittänyt jotakin todellisiin mittauksiin perustuen ja missä olosuhteissa, vai onko esitetty vaan jotakin jonka on oletettu pitävän paikkansa. Varmaa on kuitenkin se, että lehden "testin" tulokset eivät käy monien käyttäjien havaintojen kanssa mitenkään yksiin ainakaan jos puhutaan tyypillisistä käyttöolosuhteista.

Ota tässä sitten selvää millainen VHF kannattaa hankkia. Käsikapula olisi tosipaikan tullen käyttövarmempi kun taas näiden ”faktatietojen” valossa kantama olisi lähes olematon. Toisaalta taas pelkästään radioamatöörien puheisiin luottaen tuollaisella käsi VHF.lläkin pitäsi kyetä pidempiin yhteyksiin kiinteään asemaan päin kuin nyt vaikkapa kännykällä. Veneilyalan faktatieto taas kumoaa radioamatöörien näkemykset. Toisen mielestä kiinteän VHF:n antenni pitää ehdottomasti olla maston huipussa, toisen mielestä syöttökaapeli vaimentaa signaalin niin että varmempaa laittaa kiinteäkin antenni takakaiteeseen toimintavarmempaan paikkaan.

Taitaa koko venealan VHF tietämys perustua huru-ukkojen puheisiin. Eniten voi ehkä luottaa viestiketjun aloittajan kaltaiseen todelliseen käyttäjäkokemukseen jonka mukaan korkealla olevilla antenneilla ja 25W teholla kuuluvuus on 30mpk luokkaa ja käsikapulalla tällaiseen kohteeseen ehkä puolet siitä. Ainoa missä voisin kuvitella käsikapulan toimivuuden olevan pettymys on yhteys käsikapulasta käsikapulaan. Kunnollisen tiedon puutteessa alan vahvasti päätyä siihen että käsikapula DSC toiminnolla on paras mahdollinen ratkaisu.

Lue lisää

Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.

Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.

Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä.

Joakim1 kirjoitti:

Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.

Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.

Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä.

Lue lisää

"Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF. "

Niinpä. Jos nyt oikein muistan, niin GSM:n kännykän maksimi lähetysteho 1,8 GHz:n taajuudella on vain 0,25W. Ja sillä teholla saa yhteyden tukiaseman tolppaan joka on kymmenien kilometrien päässä (avoimessa maastossa hyvässä radiokelissä, tukiaseman antenni korkealla eli vähintään yli radiohorisontin). Esim. Helsingissä Harmajalla olevan tolpan takia kännykällä saa vielä jonkin laisen yhteyden Suomenlahden keskivaiheilta. Ihme jos ei matalamalla taajuudella toimivan mer-VHF:n 6W lähetysteholla saisi enempää kuin joitakin meripeninkulmia. Ja onneksi kiinteillä asemilla (Meripelastus, Turkuradio, VTS jne) on antennit korkealla.

160MHz menee sopivassa kelissä 1-5W teholla satoja kilometrejä. Ionosfäärin johtavuus on hyvin merkittävä tekijä antennin ja sen sijainnin lisäksi. 144MHz taajuusalueella pisimmät yhteyteni 25W teholla ovat yli 1000km. Niin kauan kuin antennit näkevät toisensa, tehon tarve on hyvin pieni. Siroaminen ionosfäärin kautta vaimentaa signaalia ja jos tuo testi on tehty niin että Helsingin keskusta on tosiaan välissä, on yhteyteen tarvittu johtava ionisfääri.

radioteknikko kirjoitti:

"Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF. "

Niinpä. Jos nyt oikein muistan, niin GSM:n kännykän maksimi lähetysteho 1,8 GHz:n taajuudella on vain 0,25W. Ja sillä teholla saa yhteyden tukiaseman tolppaan joka on kymmenien kilometrien päässä (avoimessa maastossa hyvässä radiokelissä, tukiaseman antenni korkealla eli vähintään yli radiohorisontin). Esim. Helsingissä Harmajalla olevan tolpan takia kännykällä saa vielä jonkin laisen yhteyden Suomenlahden keskivaiheilta. Ihme jos ei matalamalla taajuudella toimivan mer-VHF:n 6W lähetysteholla saisi enempää kuin joitakin meripeninkulmia. Ja onneksi kiinteillä asemilla (Meripelastus, Turkuradio, VTS jne) on antennit korkealla.

Lue lisää

GSM tekniikka rajoittaa max kantomatkaksi noin 32 km oli antennit mitä tahansa..

Joakim1 kirjoitti:

Kännykän alin taajuusalue on nykyään 800 MHz. Sillä kantama on laskelmien mukaan alle puolet VHF:n 160 MHz verrattuna, jos tehot ja herkkyydet pitää samana. Kännykän antenni ei voi olla suuntaava, koska sitä pidetään eri asennoissa eli se ei voi olla edes 3 dB vahvistava. Lähetystehokin on pienempi kuin käsi-VHF.

Korkein kännykän taajuusalue on 2100 MHz. Sillä kantama on enää 1/4 VHF:stä samoilla parametreillä.

Kännykkä on siis huomattavasti vahvemmin sidottu radiohorisonttiin (hiukan pidempi kuin näköetäisyys), joka vaatii mitättömän tehon, jos välissä ei ole esteistä.

Lue lisää

Täytyy muistaa myös se mitä verkkotekniikkaa käytetään. Jos GSM niin se itsessään estää toimivuuden yli 35 km vaikka radioaallot kulkisikin pidemmälle.

Varmaankin sellaisia voi keksiä, kuten kunnon katve kallionsolassa tms. Tässä Yachtingworldin testi AIS MOBeista. http://www.yachtingworld.com/features/tested-ais-mob-devices-help-your-crew-to-save-your-life-69914

Vedessä kelluva 1 W teholla lähettävät näkyivät kaikki merellä 3,5 mailin päähän hyvin 14 m mastoantenniin. Pidempää etäisyyttä ei kokeiltu. Satamassa ei saatu kuin 0,5 mailin näkyvyyys. Vedessä kelluvana tietysti jää helposti laitureiden, veneiden ja aallonmurtajien katveeseen. Kannella seisovan ihmisen kädessä oleva VHF-puhelin on kuitenkin paljon korkeammalla ja tehoakin on reilusti enemmän.

Tässä on kokeiltu käsi-VHF:ien kuuluvuuksia ja saatu 4-5,5 mpk etäisyyksiä. Ilmeisesti toisessa päässä oli moottoriveneen kiinteä asema eli melko matala antenni tai sitten joku käsikapula. Ei selviä nettisivun tekstistä, ainakaan nopealla lukemisella. http://www.pbo.co.uk/gear/pbo-tested-10-handheld-vhf-radios-44934

Tässä vielä yksi antennitesti: http://www.llelectronics.com/images/PDFs/VHFAntennas.pdf
Tuossa vertailtiin 8' ja 16' (siis 2,5 ja 5 m!) antenneja moottoriveneseen varsin matalalle (5' eli 1,5 m) asennettuna. Vastapäänä oli maa-asema 40' (12 m) korkeuteen asennetulla 8' antenniin. 8' antenneilla saatiin 11-14 mpk yhteys lukuunottamatta yhtä, joka pääsi vain 7 mpk. 16' antenneilla päästiin 18-23 mpk. Tuo 7 mpk etäisyyden saavuttanut antenni maksoi vain $36 ja sisältä paljastui pelkkä kuorittu koaksiaalikaapeli. Ilmeisesti sen sovitus oli umpisurkea. Osa tuosta testissä tehtiin varsin reilussa aallokossa (4-8' eli 1,2-2,4 m).

Itse olen kokeillut koaksiaalikaapelista tehdyllä vara-antennilla ja saanut yhteyden 3,5 mpk päähän käsipuhelimeen, vaikka välissä oli saaria ja antenni vain kannen korkeudella molemmissa päissä.