Varmaan jotkut on huomannu miten liikenteessä kisataan, mä menen vähän nopeemmin mutkan kuin toisella kaistalla ajavat, kiihdytän nopeammin kuin muut.. Paljon kyse on heikosta itsetunnosta ja öykkäröinnistä, myös tavasta vaan ajaa niin.
Oletteko myös huomannut sellaista että jos toisella kaistalla ajava ehkä vähän luulee että olisin vaihtamassa kaistaa (en siis ole) niin tullaan rinnalle vaikka hän joutuu heti jarruttamaan edessä olevan takia.. sellainen aivan turha kiihdytys niin sanotusti kaistanvaihto rako umpeen. Ai että tälläistä on kiva kiusata, minäkin kiihdytän sitten hieman, ohi hänestä että sinne jäit vaikka äsken ajoin tasaista vauhtia niin se minun kiihdytyksen varmaan huomaa.
Huomaatte liikenteessä tälläistä, kaikenlaista kisaamista, öykkäröintiä.
Paljon kun työkseen on ajanut niin ei voi tietenkään ottaa stressiä näistä koska ei sillä tyylillä pärjäisi ammattikuskina kovinkaan kauaa.
Ihan vinkkinä, se auto kuluu hiton paljon tollasella repivällä ajotyylillä.
Kun autosi ei ole 100 000 arvoinen tai kalliimpi niin ei sulla sitä fyrkkaakaan kovin paljoa ole.
Oletteko myös huomannut sellaista että jos toisella kaistalla ajava ehkä vähän luulee että olisin vaihtamassa kaistaa (en siis ole) niin tullaan rinnalle vaikka hän joutuu heti jarruttamaan edessä olevan takia.. sellainen aivan turha kiihdytys niin sanotusti kaistanvaihto rako umpeen. Ai että tälläistä on kiva kiusata, minäkin kiihdytän sitten hieman, ohi hänestä että sinne jäit vaikka äsken ajoin tasaista vauhtia niin se minun kiihdytyksen varmaan huomaa.
Huomaatte liikenteessä tälläistä, kaikenlaista kisaamista, öykkäröintiä.
Paljon kun työkseen on ajanut niin ei voi tietenkään ottaa stressiä näistä koska ei sillä tyylillä pärjäisi ammattikuskina kovinkaan kauaa.
Ihan vinkkinä, se auto kuluu hiton paljon tollasella repivällä ajotyylillä.
Kun autosi ei ole 100 000 arvoinen tai kalliimpi niin ei sulla sitä fyrkkaakaan kovin paljoa ole.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kaikenlaisia löytyy, mutta toiset saattavat kiihdyttää kovaa ja ajaa mutkatkin reippaasti ihan vaan koska tapana ja usein se on nopeampaa ja sujuvampaa?
Hupaisintahan on, kun itsellä tapana kiihdyttää reippaasti, niin aina välillä joku ottaa sen kisakutsuna tai provokaationa.
Nopeat kiihdytykset eivät ainakaan bensaa kuluta sen enempää, aikaa säästyy jonkin verran ja karstatkin palavat. Ajallisesti kyseessä niin pieni osa koneen käyttöajasta, että tuskin moottorin elinikäkään mainittavasti lyhentyy.
Tietenkin nopeat kiihdytykset kannattavia vain tilanteissa, joissa ne ovat kannattavia. Turha kiihdyttää lämä pohjassa päästäkseen heti kohta jarruttamaan.
Mitä kovempaa kiihdytät sitä suuremman työn joutuu moottori tekemään eli kuluu energiaa enemmän ja sitä kautta kuluu myös enemmän polttoainetta vai meinaatko että energiaa syntyy tyhjästä?
Tätäpä joskus olen miettinyt. Ainakin Volvon taloudellisen ajon ohjeen mukaan autolla pitäisi kiihdyttää ripeästi. Eli jotain merkitystä asialla on.
Juuri näin. Kiihdytys kannattaa tehdä ripeästi, mahdollisuuksien mukaan moottorin kierrokset suurimman vääntömomentin alueella. Kiihdytys on aina kompromissi polttoaineenkulutuksen ja nopean etenemisen suhteen. Sama pätee myös ajonopeuteen.
Höpöhöpö. Mitä nopeammin kiihdyttää sitä vähemmän EHTII polttoainetta kulumaan. Simppeliä eiks jep ; D
Työtä on välttämätöntä tehdä, jos haluaa eteenpäin.
Nopealla kiihdytyksellä pääsee tosiaan paremmin optimaaliselle vääntöalueelle ja nopeammin matkanopeuteen matalille kierroksille. Ja nopeammin perille. Ja bonuksena saa usein ajaa omassa rauhassa, kun ”pihit”, arat ja hitaat jäävät lauma-ajamaan kylki kyljessä, puskurituntumalla.
Aika paljon tuota kiihdyttelyä tutkittu, ja kattavimman oloinen tutkimus sanoi, ettei lopulta mitään väliä bensankulutukselle. Mutta aikaa säästää nopealla kiihdytyksellä. Ja jos taas ei ajasta välitä, niin turha edes ajaa, kun kävellenkin pääsee.
Jo peruskoulussa opetetun alkeellisen fysiikan tunneilla hereillä olleen pitäisi käsittää että otettaessa lisää tehoa moottorista tai vaikka ihmiskehosta kuluu myös energiaa enemmän. Jos ihminen vaikka kävelee satametriä tai juoksee saman matkan niin eiköhän juoksun jälkeen ihminen ole hengästyneempi kuin kävelyn? Ihmisen kropasta on juoksemalla otettu suurempi määrä "tehoa" ulos. Yksinkertaistetusti, kun auton kaasupoljinta painaa enemmän moottori tuottaa enemmän tehoa ja koska tehoa ei synny tyhjästä sitä on tehtävä polttoaineesta. Ja mitä suurempiin nopeuksiin kiihdytetään sitä suurempaa tehohäviötä alkaa ilmanvastuskin tuottamaan.
Olisi mielenkiintoista nähdä sellainen tutkimus missä todetaan ettei pienellä tai tehokkaalla auton kiihdytyksellä ole polttoaineenkulutukseen mitään vaikutusta. Kiihdytysautokin kuluttavat varttimaimilla varmaan saman määrän polttoainetta ajoi sitten pintakaasulla tai täysillä.
Teillä taisi olla ihan omat kirjat peruskoulun fyssantunneilla. Perusfyssan mukaan nopeuden muutos vie aina saman määrän energiaa, riippumatta siitä miten nopeasti sen tekee. Käytännön elämässä merkitystä on motin hyötysuhteella. Vielä lähempänä käytäntöä ja yhtään pidemmillä matkoilla, tuolla ei todellakaan ole juurikaan merkitystä. Kunhan nyt ei kilometritolkulla kiihdytä...
Joo, TheRat tuossa jo olennaisen sanoikin.
Istu sinä vajakki autossasi parkissa, niin ei tarvita työtä, tehoa, kiihdytystä, eikä ilmanvastus haittaa.
Rotan auto siis kuluttaa saman määrän polttoainetta kiihdytti korttelinmatkan täysillä tai sitten pintakaasulla.
Ja sinäkö päädyt samaan nopeuteen korttelin päässä, kiihdytit sitten täysillä tai pintakaasulla?
Pointti on siinä, että kiihdytettäessä tavoitellaan kohdenopeutta. Ei kyse ole mistään neljännesmailin kisasta.
Se että ihminen hengästyy juostessa vaan ei kävellessä on verrattavissa lähinnä vain siihen että auto kuluttaa enemmän kun ajetaan kovemmin. Tosin tämäkään ei aivan pidä paikkaansa koska autossa on vaihteisto välitysten muuttamiseen.
Jos nollaat keskikulutusmittarisi ja ajat esim. Kilometrin matkan 5 km/h nopeudella ja teet saman esim. 70 km/h nopeudella nopeuteen sopivaa vaihdetta käyttäen, yllätyt jos olet tosiaan luullut että nopeus on aina suhteessa kulutukseen. Kokeile.
Jos pakko on ihmisen hengästymistä käyttää mittarina, oikeampaan tulokseen pääset kun päätät ensin matkan pituuden ja siihen käytettävän ajan.
Jos päämääräsi on esim. 100 metrin päässä ja haluat olla siellä 30 sekunnin kuluttua lähdöstä.
Ripeällä kiihdytyksellä nostat nopeutesi hetkessä jolloin juokset lähes koko matkan n. 13- 14 km/h nopeudella
Rauhallisella kiihdytyksellä kiihdytät ensimmäiset 50 metriä, mutta joudut kiihdyttämään ehkä noin 26- 27 km/h nopeuteen ja juoksemaan sitä koko loppumatkan, että suoriudut koko matkasta samassa ajassa.
Kumpi on hengästyttävämpää?
Ihan normaalia käytöstä keskenkasvuisille. Leikki-ikä on vielä hallitsevana elementtinä henkisellä puolella. Iän, maailmankuvan laajentumisen ja elämänkokemuksen myötä moni käytös muuttuu fiksummaksi, liikennekäyttäytyminen mukaan lukien.
Tähän tosin pätee voimakkaat yksilölliset eroavaisuudet. Osa ihmisistä ei aikuistu koskaan.
Maltti on valttia, mutta ei pidä tulkita jokaisen ripeästi ajavan hurjastelevan ja ajavan rattiraivon vallassa. Suuri osa suomalaisista vaan on ”hieman” tahmeita yläpäästään liikenteessä. Jos on käynyt maailmalla ajamassa ja katselemassa menoa, niin melkeinpä kaikkialla ajetaan nopeammin, sujuvammin ja ennen kaikkea nopeampia päätöksiä liikennetilanteissa tehden. Keskimääräinen suomalainen on autisti, jolle risteys ilman valoja aiheuttaa suunnattomia vaikeuksia monine muuttujineen. Samaan aikaan 10 miljoonan ihmisen kaupunkien keskustoissa 4-kaistateiden risteyssumpuista selvitään automäärään nähden sujuvasti eteenpäin.
Monet ns. ripeästi ajavat eivät etene sen nopeammin, kuin tasaisesti liikennetilanteet huomioiden ajavat. Jos kiihdyttelee valoista valoihin, ja sitten odottelee taas uutta kiihdytystä, niin ei se matka joudu nopeasti. Esim. mikäli kuorma-autokuski ei omaa tilannetajua, niin sen ajo on nykkimistä, verrattuna sellaiseen joka osaa lähestyä ja lukea liikennettä jo kauaksi eteenpäin.
Tilannetajua ja ennakoimista ilman muuta kannattaa käyttää, muttei tämä tarkoita, etteikö nopeudella voisi olla ja usein olisikin nopeammin perillä. Joskus nopein jää samoihin valoihin, mutta joskus ehtiikin vihreillä läpi, hitaampien jäädessä valoihin. Keskimäärin ripein siis voittaa. Jos vielä tuntee kaupungin ja sen valot, osaa ennakoida jne.., niin voi huomattavasti tehostaa toimintaansa, kiihdyttäen kovaa silloin, kun siitä suurimman edun saa ja hissuksiin silloin, kun todennäköisesti kaasuttelusta ei ole hyötyä.
Se joka aina ajaa hissuksiin pintakaasulla, on aina keskimäärin pidemmän päälle hitain, eikä saa myöskään mitään etua osaamisestaan, kun kerran löytyy vain yksi tapa ajaa. Aina kovaa ajava ei myöskään saa etua, muutoin kuin keskimäärin nopeampana perillepääsynä, josta tosin joutuu myös yleensä maksamaan polttoaineenkulutuksena, ei niinkään kiihdytysten, vaan jarrutusten vuoksi.
Nopeasti ajava optimoija voi saavuttaa ihannetilanteessa molemmat edut; kulutus alhainen, perillepääsy nopea. Jos nimittäin selviää valoista läpi kaasuttelulla, niin säästyy polttoainetta vähintään kyseisen kiihdytyksen kuluttama määrä, ja säästyy aikaa.
Se on tosiaan tilanteesta kiinni, onko parempi ajella nopeasti vai rauhallisesti...
Kannattaa myös huomioida liikennetilanne siellä takanapäin. Eihän se omaan etenemiseen tai kulutukseen vaikuta, mutta kyllä minua ainakin korpeaa, kun olisin seuraavista valoista kääntymässä (vihreällä nuolivalolla) ja edellä joku lähtee kuin purkka tukasta, koska suoraan meneville palaa punainen, tms...
Ruuhkien pienentäminen on jokaisen etu. Yksi parhaista tavoista siihen on riittävän ripeä liikkeellelähtö, myös silloin kun siitä ei välttämättä itse hyödy.
Pelisilmä kehittyy liikenteessä. Eri maissa on myös erilainen liikennekulttuuri ja käytännön pelisäännöt. Kun Suomessa väläytetään valoja sivusta mukaan tulevalle varoituksena että älä tule, minä olen tulossa niin joissakin Euroopan maissa on osoittaa valojen väläytyksellä sivusta tulijalle että mukaan vaan. Siinä menee vähän aikaa ennenkuin merkkiin oppii luottamaan ja toimimaan nopeasti muuta liikennettä mahdollisimman vähän häiritäkseen. Homma kuitenkin toimii joidenkin mamujen huijauksista huolimatta. Tarkoituksena on saada liikennevaloissa peräänajajan vakuutusyhtiö lunastamaan huono jo ennestään kolaroitu ja mahdollisesti puutteellisesti korjattu mamuporukan auto. Mamu ei ole koskaan tilanteessa yksin vaan todistajat löytyvät autosta. Saksassa ollut joskus paha vitsaus mutta tilanteeseen on poliisi puuttunut tehokkaasti.
En ole huomannut kiusaamista tai mahtailua liikenteessä. Ajan surkeine talvirenkaineni ja paskalla autollani tielle lyhyeltä liittymiskaistalta(ei Motaria) nappaan vilkun päälle ja siirryyn samantien vasemmalle kaistalle, koska seuraavasta risteyksestä menen vasemmalle. Hidas ja sokealiikkeinen audi liittyy perässäni samaten, mutta ilman villkkua. Ja ampaisee välittömästi autollan takaisin oikealle ja vasemmalle ohittaakseni minut, joka siirtyy 3 metrin päästä tästä vasemmalle erkanemiskaistalle. Ei tuo minusta ole kiusaamista. se osoittaa vain kuljettajasta joka toimii ilman silmiä ja ajatusta liikenteessä. Noita pakko päästä ohi ennenkuin minä tai sinä käännyt seuraavasta risteyksestä on paljon.
Revitään kaasutetaan ja ohitellaan ja miksi. Noita hidasrefleksisiä näkee liikaakin liikenteessä. Paksa romu jarruttaa edessäsi vihreisiin ja se on audille syy vaihtaa kaistaa sulku viivan päältä. Rekan alle joka jarrutteli siihen malliin että pysähtyy valoihin, eikä muotoillakseen audin takapuskuria uudelleen.
Autikuskihan se sen sitten makso, mut no. En ole nähnyt kiusaamista tai mahtailua liikenteessä koskaan. Kasa idiootteja siellä on, jotka toimivat liikenteessä saman kaahailu ohitus idootti tavan kaavan mukaisesti, mutta joilla ajotaito on hukassa, jos olisikin se paska tai oikea ralli auto alla.
Korjataan hänelle vihreisiin, minulle keltaisiin. 5o h /h km valoissa joissa keltainen on lyhyempi.