Itse häpeän esimerkiksi sitä, että joskus olen kieltänyt Jumalan olemassa olon. Tässä muutamia päiviä sitten yhden teologian tohtorin nähtyäni häpesin sitä, että en ole vieläkään valmistunut yliopistossa, vaikka oli hänen luennollaan 18 vuotta aikaisemmin. Olen hukannut elämästäni osin 18 vuotta ja en ole elänyt Jumalan tahdon mukaan sitä aikaa. Uskonnollisesti häpeän itseäni. Onko sinulla samanlaisia tuntemuksia? Yksi teologian tohtori tarkoittaa uskonnollisella häpeällä seuraavaa - onko seuraavanlainen häpeä tuttua? Jeesuskin koki häpeällisen ristinkuoleman. Mitä sinä häpeät?
" Kristillisessä hengellisyydessä synti, syyllisyys, tuomionalaisuus ja synninpäästö muodostavat paketin, josta olemassaolonsa häpeälliseksi kokevan on vaikea löytää paikkaa itselleen. Osa hengellisistä yhteisöistä on normatiivisimpia, jäykimpiä ja autoritaarisimpia tuomiopiirejä, joita ylipäätään voidaan ihmiskeinoin kehrätä kasaan.
Kettunen painottaa toistuvasti, ettei synninpäästö ole mielekäs teko ihmiselle, joka häpeää itseään, olemustaan ja olemassaoloaan. ”Syylliset tarvitsevat sovitusta, mutta häpeää kantavat tarvitsevat kokemusta omasta arvostaan.”
Ihmistä ei voi syyllistää ja armahtaa olemassaolostaan. Ei ole mielekästä antaa ihmiselle anteeksi, että hän on olemassa.
Kristus syntyi häpeällisesti, maallisessa katsannossa avioliiton ulkopuolella siinneenä. Hänet häväistiin ja hylättiin täydellisesti eräänä pääsiäisenä. Kristus ei tehnyt syntiä, mutta koki äärimmäisen häpeän."
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/kirjat/Paavo-Kettunen-Häpeästä-hyväksyntään/515561
Håpeätkö jotain uskonnollisesti?
38
460
Vastaukset
Voi se tietysti se häpeä olla jotain muuta kuin uskonnollista. Itse häpesin 4-vuotiaana sitä, että minulla meni housuun. Menin piiloon Kalajoen hiekkasärkillä vanhempiani häpeässäni. Vasta illalla minut löydettiin rannalta. Samalla tavalla häpeässä Aatami ja Eeva menivät piiloon Jumalaa Paratiisissa. Eli minkälaista häpeää olet kokenut. Voi se olla jotain muutakin, mikä ei liity uskontoon? Itse koin suureksi häpeäksi 3 -tai 4-vuotiaana, että isolla pojalla meni housuun. Häpeässäni piilouduin vanhemmilta.
- Jobinpostia
Matt.1:18 "Maria oli kihlattu Joosefille." Matt.1:20 "Mariaa vaimoasi:" Siis tekikö Pyhä Henki, aviorikoksen?
Se oli sen juutalaisen yhteisön silmissä. Tuskin Nazaretissa uskottiin aikaan sitä, että Maria oli neitseestä syntynyt. Itse uskon, mutta näin ei taida uskoa esimerkiksi toinen arkkipiispa finaalistimme. Kaikki eivät usko neitseeseen syntymään, joten se oli aikaan jonkinlainen häpeä. Silloin piti seksin käytännössä olla vasta avioliiton jälkeen. Maria oli raskaana ja hän oli rikkonut jonkinlaisia normeja yhteisönsä silmissä. Ei he häntä kivittäneet niin kuin olisi ollut mahdollista Tooran mukaan jopa. Koska yhteisö ei uskonut Pyhän Hengen tuomaan raskauteen niin lapsen syntyminen avioliiton ulkopuolella talissa oli vähän häpeällinen?
Häpeä ja syyllisyys sekoittuvat helposti.
Syyllisyyttä saattaa kokea siitä, että on jättänyt jotain tekemättä tai tehnyt huonosti jonkun asian, jonka olisi osannut tehdä paremminkin. Kyllä sellainen tuttua on.
Häpeä taas kohdistuu itseen. Ihminen häpeää sitä millainen on. Häpeää omaa minäänsä ja se on kuluttavaa. Eikä omasta itsestä voi tehdä parannusta. Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen on avain siihen lähimmäisen rakastamiseen ja ennen kaikken myös Jumalan rakastamiseen. Jos ei kykene rakastamaan itseään, on vaikea rakastaa muitakaan ilman ehtoja.Tuo oli hyvin sanottu : "Eerikatässämoi. ' Häpeää omaa minäänsä ja se on kuluttavaa. Eikä omasta itsestä voi tehdä parannusta. Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen on avain siihen lähimmäisen rakastamiseen ja ennen kaikken myös Jumalan rakastamiseen. Jos ei kykene rakastamaan itseään, on vaikea rakastaa muitakaan ilman ehtoja. "
Minusta Jumala on meille luonut häpeän tunteen, että emme loittone hänestä vaan pyrimme lähestymään häntä jälleen. Adam ja Eva tunsivat Paratiisissa häpeää siitä, että olivat alasti, kun olivat syöneet Hyvän ja Pahan tiedon puusta? Kun ei rakasteta Jumalaa, itseään sekä lähimmäisiä niin siitä seuraa häpeä?Faith.Hope.Love kirjoitti:
Tuo oli hyvin sanottu : "Eerikatässämoi. ' Häpeää omaa minäänsä ja se on kuluttavaa. Eikä omasta itsestä voi tehdä parannusta. Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen on avain siihen lähimmäisen rakastamiseen ja ennen kaikken myös Jumalan rakastamiseen. Jos ei kykene rakastamaan itseään, on vaikea rakastaa muitakaan ilman ehtoja. "
Minusta Jumala on meille luonut häpeän tunteen, että emme loittone hänestä vaan pyrimme lähestymään häntä jälleen. Adam ja Eva tunsivat Paratiisissa häpeää siitä, että olivat alasti, kun olivat syöneet Hyvän ja Pahan tiedon puusta? Kun ei rakasteta Jumalaa, itseään sekä lähimmäisiä niin siitä seuraa häpeä?Vai tuleeko häpeä siitä, että ihmistä ei ole rakastettu tai siis hän ei ole kokenut ehdotonta rakkautta, mutta kun hän kokee Jumalan ehdotonta rakkautta, voi ihminen eheytyä hyväksymään itsensä Jumalan silmäteränä ja arvokkaana luomuksena ja sitä kautta lakata häpeämästi itseään ja oppia rakastamaan Jumalaa, itseään ja lähimmäisiään?
Eerikatässämoi kirjoitti:
Vai tuleeko häpeä siitä, että ihmistä ei ole rakastettu tai siis hän ei ole kokenut ehdotonta rakkautta, mutta kun hän kokee Jumalan ehdotonta rakkautta, voi ihminen eheytyä hyväksymään itsensä Jumalan silmäteränä ja arvokkaana luomuksena ja sitä kautta lakata häpeämästi itseään ja oppia rakastamaan Jumalaa, itseään ja lähimmäisiään?
"Vai tuleeko häpeä siitä, että ihmistä ei ole rakastettu tai siis hän ei ole kokenut ehdotonta rakkautta, mutta kun hän kokee Jumalan ehdotonta rakkautta, voi ihminen eheytyä hyväksymään itsensä Jumalan silmäteränä ja arvokkaana luomuksena ja sitä kautta lakata häpeämästi itseään ja oppia rakastamaan Jumalaa, itseään ja lähimmäisiään?"
En tiedä, sillä elämä on monimutkainen asia. En ole perehtynyt esimerkiksi tuon Paavo Kettusen kirjoihin häpeästä. Itse olen joskus ripittäytynyt seurakuntakeskuksessa naispapille. Minusta sen pitäisi olla toisenlainen niin kuin katolisilla on? Itse meinasinkin ripin takia tässä osittain liittyä roomalaiskatoliseen kirkkoon, mutta sitten koin pohjimmiltaan olevani liiaksi luterilainen. Ehkä meille on tärkeää vauvana se, että äiti seuraa meitä ja jotenkin rakastaa. Jo sillon saatamme tuntea vauvana håpeää, jos jäämme hoivaajamme huomiolta pois?
Aloitin vain tämän aiheen, sillä halusin saada ihmisiltä ajatuksia aiheesta. Tuo aloitukseni Paavo Kettunen olisi Joensuussa ehkä minulle luennoinut aiheesta, mutta viime kuussa hän taisi pitää viimeisen luentonsa, joten en ole sivuaineteologian opinnoissani seuraavana lukuvuonna hänen oppilaansa.Minä häpeän nyt pappien mielipidettä - yli puolet ei tulevaisuudessa toimi Raamatun mukaan`? Itsekin olen vähän "homomyönteinen", mutta en siihen asti, että olisin sallimassa vihkimistä luterilaisessa kirkossa samaan sukupuoleen kuuluville. Minä lähtisin ilmeisesti kirkosta niiden yli 40 prosentin papin mukana johonkin uuteen kirkkoon. Sinä et ole luterilaisen kirkon jäsen, mutta minulla seuraavan häpeällisenä ja syntisenä pitämäni ajattelun vallitessa lähtisin luterilaisesta kirkosta pois.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803252200835748_u0.shtml
"51 prosenttia Suomen papeista kannattaa samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkijan Laura Kallatsan, 26, tekeillä olevasta käytännöllisen teologian väitöskirjasta. Asiasta uutisoi sanomalehti Karjalainen.
Pappien asenteet samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen ovat muuttuneet myönteisemmiksi, sillä vuoden 2014 kyselyn mukaan vihkimistä kannatti vain 35 prosenttia evakelisluterilaisen kirkon papeista.
Väitöskirjan mukaan 56 prosenttia papeista olisi valmis vihkimään, mikäli kirkko päättäisi asiasta näin. Neljä kymmenestä papista vastustaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Tutkimukseen on vastannut 534 pappia kaikista Suomen hiippakunnista.
- Tuloksista voi sanoa, että papisto on todella jakautunut näkemyksissään ja ne ovat hyvin selkeitä, Kallatsa kertoo Karjalaiselle tutkimuksestaan.
Osa papeista pitää syntinä
Yli puolet papeista piti hyvänä sitä, että Suomessa on sukupuolineutraali avioliittolaki. Kirkollisen vihkimisen puolustajat perustelivat näkemystään muun muassa raamatun opeilla.
- Papit korostavat myös ihmisoikeuksia: on syrjintää jättää vihkimättä samaa sukupuolta olevat, Kallatsa sanoo.
Vastustajat perustelivat näkemystään synnin käsitteellä. Tutkimuksen mukaan lähes joka kymmenes pappi pitää homoseksuaalisuutta syntinä ja joka neljäs sen toteuttamista syntinä.
- Jos homoseksuaalisuus katsotaan synniksi, avioliittoon ei voi vihkiä, koska se on Jumalan tahdon vastaista.
- Katsotaan myös, että Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja antanut heille mahdollisuuden lisääntyä. Samaa sukupuolta olevilla pareilla tätä mahdollisuutta ei ole."Eerikatässämoi kirjoitti:
Vai tuleeko häpeä siitä, että ihmistä ei ole rakastettu tai siis hän ei ole kokenut ehdotonta rakkautta, mutta kun hän kokee Jumalan ehdotonta rakkautta, voi ihminen eheytyä hyväksymään itsensä Jumalan silmäteränä ja arvokkaana luomuksena ja sitä kautta lakata häpeämästi itseään ja oppia rakastamaan Jumalaa, itseään ja lähimmäisiään?
"...kun hän kokee Jumalan ehdotonta rakkautta, voi ihminen eheytyä hyväksymään itsensä Jumalan silmäteränä ja arvokkaana luomuksena..."
Tuossa osuit naulan kantaan mielestäni.
- Pissakakkapastori
Kun tulloo kuset ja paskat housuun julukisella paikalla eli pieru pääsee kirkonmäellä niin se on uskonnollinen kokemus jota håpeän loppuikäni.
No ehkä sinunkin kannattaisi alkaa rakentaa sitä omaa elää, eli itsellesi. Ei sitä kukaan mukaan tule antamaan.
Minun mielestäni elämä tulee elää Jumalalle. Jos näin tekee ja ottaa Jeesuksen ristin kannettavaakseen - saa ehkä ikuisen elämän ja siinä sivussa hyvän eletyn myös maanpäällä. MItä tuolla "rakentaa oma elämä" tarkoitat?
- katuisinko_kaasupäästöä
Jumalanpalaveluksessa tuppaa pääsöhön kirkkopieru. Sellanen hiljanen, Muttemminä sitä häpiä.Jumalan luomaa on kirkkopierukin.
- Voihanvitalis
Raamatun mukaan, Jumala peittää omat virheet näin. 4Moos.14:16. 14:35. Älä tapa, käsky kuuluu vai meille, ei Jumalalle.
- pitkäänhellari
Ihmisen elämään kuuluu häpeä. Olen ollut pitkään uskossa, mutta kyllä sitä tulee tilanteita että häpeää uskoaan Jumalaan. Se on ihmisen langenneen olemuksen ikävä puoli. Varsinkin jos on väsynyt, on murheita ja on piirissä jossa kristinuskolle ei anneta jalansijaa. Saa pyytää Jeesukselta anteeksi häpeänkin syntiä ja uskon että kyllä Hän meitä ymmärtää tämän pahan maailman keskellä.
Ja höpö. höpö. Miten sitä Raamattua oikein herätysliikkeissä luetaan. Mitä tuosta seutaa, että Jumalansa kieltää ? Siis Raamatun mukaan?
Ehkä häpeää tarvitaan siihen, että pyydetään armo Jeesukselta/Jumalalta? Jos ei ole synnintuntoa niin ei myöskään pyydetä anteeksi Jumalalta mitään? Kukaan ei rippitäydy kennellekään, jos ei minkäänlaista häpeäntunnetta tai syntisyyden tuntoa?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Ehkä häpeää tarvitaan siihen, että pyydetään armo Jeesukselta/Jumalalta? Jos ei ole synnintuntoa niin ei myöskään pyydetä anteeksi Jumalalta mitään? Kukaan ei rippitäydy kennellekään, jos ei minkäänlaista häpeäntunnetta tai syntisyyden tuntoa?
Niin häpeähän on tavallaan sellaisia perustuntemuksia, jopa eläimet kokevat häpeää.
Synnintunto on taas ihan se mihin kukakin uskoo, mutta ketään et voi siihen pakottaa, eikä se kerro häpeäntunteen puutteesta vaan jostakin muusta.nähty.on kirjoitti:
Niin häpeähän on tavallaan sellaisia perustuntemuksia, jopa eläimet kokevat häpeää.
Synnintunto on taas ihan se mihin kukakin uskoo, mutta ketään et voi siihen pakottaa, eikä se kerro häpeäntunteen puutteesta vaan jostakin muusta.nähty.on: "Niin häpeähän on tavallaan sellaisia perustuntemuksia, jopa eläimet kokevat häpeää. "
Mihinkä perustat tuon väitteesi? Onko olemassa jotain linkkiä, missä tuo väittämäsi vahvistetaan?- nähty.on.ei.kirj
Faith.Hope.Love kirjoitti:
nähty.on: "Niin häpeähän on tavallaan sellaisia perustuntemuksia, jopa eläimet kokevat häpeää. "
Mihinkä perustat tuon väitteesi? Onko olemassa jotain linkkiä, missä tuo väittämäsi vahvistetaan?No ihan perus ihmisten oleminen, syvästi olevinaan uskovatkin ovat syyllistyneet rikoksiin, ilman omantunnon pistoksia. Miten tuo siis on mahdollista jos heillä jokin ylevämpi voimavara siellä taustalla.
Kun taas monilla ateisteillakin on edes alkeellinen koodi siitä mikä on hyväksyttävää tai ei, ja onneksi näin on koska muutenhan eläisimme todellakin villinlännen aika.
Täytyisi siis olla aika tyhmä jos ei tunnusta sitä, että jokin usko ei tee automaattisesti ihmisestä hyvää. Toki kaunis ajatus mutta ihminen kuten vaikka koira voidaan opettaa tiettyyn tehtävään. nähty.on.ei.kirj kirjoitti:
No ihan perus ihmisten oleminen, syvästi olevinaan uskovatkin ovat syyllistyneet rikoksiin, ilman omantunnon pistoksia. Miten tuo siis on mahdollista jos heillä jokin ylevämpi voimavara siellä taustalla.
Kun taas monilla ateisteillakin on edes alkeellinen koodi siitä mikä on hyväksyttävää tai ei, ja onneksi näin on koska muutenhan eläisimme todellakin villinlännen aika.
Täytyisi siis olla aika tyhmä jos ei tunnusta sitä, että jokin usko ei tee automaattisesti ihmisestä hyvää. Toki kaunis ajatus mutta ihminen kuten vaikka koira voidaan opettaa tiettyyn tehtävään."Täytyisi siis olla aika tyhmä jos ei tunnusta sitä, että jokin usko ei tee automaattisesti ihmisestä hyvää. "
Tai pitää omata varsin valheellinen käsitys asioista.
Minä en agnostikkona häpeä mitään uskonnollisesti, jos Jumala on, hän on, jos ei Jumalaa ole, sekin sopii. VT:n Jumalaan uskominen on mahdotonta ja kun selvästi sanoo, on helppoa elää, uskonnollisesti.
No sanotaan, että itse ateistina kielsin Jumalan olemassa olon. Sitä jälkikäteen häpesin, että kävin sen asunnon lähellä Rantakylässä Joensuussa pyytämässä Jumalalta anteeksi kieltäviä sanoja. Häpesin sitä, että silloin en käynyt kertaakaan Rantakylän kirkossa vaan kielsin sanoin ja muutenkin Jumalan olemassa olon. Häpesin myöhemmin agnostikon ajatuksia, että Raamatusta ei löytynyt filosofisesti oikeastaan yhtään tosilausetta, tai tavallaan yksi: "Huomenna aurinko nousee". Luin Raamatun läpi kokonaan agnostikon silmin ja näin silloin VT:n varsinkin varsinaisena hölynpölynä - sekin lukukokemus ei-uskovaisena aiheutti jälkikäteen suurtakin häpeää.
Nyt uskovaisena näen maailman toisin silmin ja häpeään ajatuksiani ateistina Jumalan kieltäjänä ja agnostikkona koko Raamatun kieltäjänä. Minä olen monta kertaa ollut kadonnut lammas, mikä hävettää.Faith.Hope.Love kirjoitti:
No sanotaan, että itse ateistina kielsin Jumalan olemassa olon. Sitä jälkikäteen häpesin, että kävin sen asunnon lähellä Rantakylässä Joensuussa pyytämässä Jumalalta anteeksi kieltäviä sanoja. Häpesin sitä, että silloin en käynyt kertaakaan Rantakylän kirkossa vaan kielsin sanoin ja muutenkin Jumalan olemassa olon. Häpesin myöhemmin agnostikon ajatuksia, että Raamatusta ei löytynyt filosofisesti oikeastaan yhtään tosilausetta, tai tavallaan yksi: "Huomenna aurinko nousee". Luin Raamatun läpi kokonaan agnostikon silmin ja näin silloin VT:n varsinkin varsinaisena hölynpölynä - sekin lukukokemus ei-uskovaisena aiheutti jälkikäteen suurtakin häpeää.
Nyt uskovaisena näen maailman toisin silmin ja häpeään ajatuksiani ateistina Jumalan kieltäjänä ja agnostikkona koko Raamatun kieltäjänä. Minä olen monta kertaa ollut kadonnut lammas, mikä hävettää.En ehkä kokenut häpeänä pitkää ateistista kauttani. Etnekin kun ymmärsin, mitkä syyt siihen johtivat. Kaduttaa kyllä moni seikka, mutta ehkä tarvitsin tuon ajan kasvamiseen?
mummomuori kirjoitti:
En ehkä kokenut häpeänä pitkää ateistista kauttani. Etnekin kun ymmärsin, mitkä syyt siihen johtivat. Kaduttaa kyllä moni seikka, mutta ehkä tarvitsin tuon ajan kasvamiseen?
Mitä oletko sinä ollut pitkään ateisti? Tuota en tiennytkään. Minä itse häpesin sitä, että ateistina julistin varmana sitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Mikä kaduttaa? Mitkä syyt johtivat siihen?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Mitä oletko sinä ollut pitkään ateisti? Tuota en tiennytkään. Minä itse häpesin sitä, että ateistina julistin varmana sitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Mikä kaduttaa? Mitkä syyt johtivat siihen?
Se kaduttaa, että en luottanut itseeni. Sitten moni muu, joka nyt jääköön.
Niin, Jumalasta luovuin joskus 13 v, taustalla oli mummoni hyvin ahdistava uskonkäsitys.mummomuori kirjoitti:
Se kaduttaa, että en luottanut itseeni. Sitten moni muu, joka nyt jääköön.
Niin, Jumalasta luovuin joskus 13 v, taustalla oli mummoni hyvin ahdistava uskonkäsitys."Niin, Jumalasta luovuin joskus 13 v, taustalla oli mummoni hyvin ahdistava uskonkäsitys."
Itsekin olen vuosia sitten kokenut yhden uskovaisen tuttuni hyökkääväksi ja ahdistavaksi. Hän oli kyllä lestadiolainen, joka julisti liian hyökkäävästi minulle uskoaan ja helvettiä. Pakenin opiskelijasoluasunnossa huoneeseeni naapurin ystävää, joka sai helvettijutuillaan todella ahdistumaan. Joten et ole ainut joka tuntenut jonkun uskonkäsityksen ahdistavana! :)Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Niin, Jumalasta luovuin joskus 13 v, taustalla oli mummoni hyvin ahdistava uskonkäsitys."
Itsekin olen vuosia sitten kokenut yhden uskovaisen tuttuni hyökkääväksi ja ahdistavaksi. Hän oli kyllä lestadiolainen, joka julisti liian hyökkäävästi minulle uskoaan ja helvettiä. Pakenin opiskelijasoluasunnossa huoneeseeni naapurin ystävää, joka sai helvettijutuillaan todella ahdistumaan. Joten et ole ainut joka tuntenut jonkun uskonkäsityksen ahdistavana! :)Siis mummoni ei ollut aggressivinen ja hyökkäävä vaan erittäin hillitty mutta uskon käsitys oli tuomitseva.
- Saantoaantoa
Muistetaan, ettei Perkele ole anomassa anteeksi.
En häpeä asioita uskon vuoksi. Muita virheitä on kyllä tullut tehtyä ihan riittämiin. Niitä joutuu häpeämään.
Sittenhän Sinulla on omatuntoa? Minusta Jumala on luonnut omatunnon ja häpeän. Maailmankuvani on teistinen ja kaiken takana on Jumala. Itseäni hävettää esimerkiksi se, että kopioin pienen pätkän Raamattua tietokoneella. Häpeän sitä, että aluksi se on laiton kopio, mutta kesällä kerään kasaan 70 euroa ja ostan koko Raamatun VT UT:n ääniraamattuna. Sen jälkeen ei tarvitse hävetä. Tai tarkemmin ajateltuna en kopioikaan tätä VT:tä osittain vaan odotan sitä kesän hetkeä, että minulla on kasassa noin 70 euroa täydellistä äänikirjaraamattua varten. Muutinkin suunnitelmani ja alan säästämään huhtikuun alusta lähtien, jotta saan digitaalisen Raamatun vuoden 1992 version ilman häpeällistä varastamista eli laitonta kopiota. Palautan kirjastoon heti huomenna ne vuoden 1992 Raamatun äänikirjat, jotta en sortuisi häpeälliseen kopiointiin sekä jonkinlaiseen varastamiseen.
Häpeän ja käskyjen takia en voi tehdä laitonta kopiota vaan säästän rahaa ostaen sitten oikeasti ja laillisesti ääniraamatun. Minun omatuntoni ei salli kopioimista, mutta minulla on joskus ollut venäläisiä opiskelijasolunaapureita, joilla ei ole ollut mitään kopiointikieltoa. Heille minä taidan tyhmä tyyppi, joka ei harrasta kopiointia vaan maksaa laillisille tahoille vaikka ääniraamatusta. Venäläiseen mentaliteettiin kuulu se, että tekijänoikeuksia ei tarvitse paljon kunnioittaa. Minun omatuntoni ei salli edes kirjastonmateriaalin kopioimista. Joskus olen kopioinut kyllä jonkun tenttikirjan, kun ei ole oikein ollut muuta vaihtoehto tenttimisessä. Kirjoja on ollut vain muutamia kappaleita saatavilla ja minun pitänyt pian palauttaa se lainaamani teos. Silloin omantuntoni perusteella ilman häpeää kopioin. Mitäs yliopisto järjestää parikymmentä tenttikirjaa yli sadalle tenttijälle. Silloin saa kopiota kopiokoneella kirjan, kun ei ole oikein muuten mahdollista lukea mistään ennen tenttiä opiskeltavaa kirjaa.
Muutin tässä kirjoittaessa mieleni sen suhteen, että pieni pätkä Raamattua ei saa olla äänikirjana laittomasti kopioitu. Ostan sen mieluummin ja sittten kuuntelen paljon 70 euron äänikirjaa, kun sen saan haltuuni! :)
Häpeää on kahdenlaista, on myönteistä häpeää ja kielteistä häpeää. Kuten Paavo Kettunen tuossa artikkelissa tuo esiin:
”Myönteinen häpeä liittyy omaantuntoon ja häveliäisyyteen, kielteinen ihmisen koko olemassaolon oikeutta kyseenalaistavaan kelpaamattomuuteen.”
Siksi on olennaista erottaa nuo, että ymmärrämme sen, mitä kielteisestä häpeästä seuraa:
”…kokonaisvaltaista häpeäidentiteettiä kantavat harteillaan usein he, jotka ovat syntyneet ei-toivottuina lapsina, tai jotka ovat syntyneet heidän vanhempiensa mielestä väärään sukupuoleen. Erittäin häpeäaltis yhdistelmä on homous ja hengellisyys tai transsukupuolisuus ja hengellisyys.”
”Kun ihminen suistetaan häpeään, se tehdään toisten ihmisten toimesta, nolaamalla, nöyryyttämällä ja mustamaalaamalla. Häpeän ytimessä on omituinen käänne: sen pitää hävetä itseään, joka häpäistään.”
Jostain syystä suomalainen hengellisyys on ollut vahvasti painottunut tuohon kielteiseen häpeään – samoin vanha kasvatuskulttuuri.
”…ettei synninpäästö ole mielekäs teko ihmiselle, joka häpeää itseään, olemustaan ja olemassaoloaan. ”Syylliset tarvitsevat sovitusta, mutta häpeää kantavat tarvitsevat kokemusta omasta arvostaan.”
Sellainen joka häpeää omaa olemassa oloaan ei voi sovittaa sitä koskaan – väärät teot sen sijaan voidaan."Jostain syystä suomalainen hengellisyys on ollut vahvasti painottunut tuohon kielteiseen häpeään – samoin vanha kasvatuskulttuuri."
Itse olen häpeillyt sitä, että olen lapsena kirjoittanut ylioppilaaksi, yli kaksi vuotta ennen sitä, että olisin pystynyt lisääntymään. En koskaan pitänyt ylioppilaslakkia päässä kuin ainoastaan lakiaispäivänä. Hävetti se, että ei ollut biologisesti tai henkisesti oman ikäluokkansa tasoinen. Sitten 33-vuotiaana tunsin, että olin vihdoin saavuttanut jotenkin ylioppilaan tason. Silloin laitoin vasta vappuna ylioppilaslakin päähän. Itselleni lääkärin määrittelemä "myöhäinen kevät" oli kova pala pitkään ja häpeilyn aihe.
Vähittelen siis pääsin yli häpeilyn aiheestani ja lopulta koin itseni sen kypsyystasoiseksi, että saatoin laittaa ylioppilaslakin päähäni. Uskonnollisestikin myöhäinen kevät oli häpeilyn aihe, sillä kanssa ei noin vain sinuksi aluksi tullut. Ei ollut kiva olla erilainen kuin muut ikäiset, joihin lähinnä vertailu osui. Todellisuudessa kronologiset ikäiseni eivät olleet biologisesti ikäisiäni. Häpesin sitä kumminkin, että en ollut normaali kuin kronologisesti ikäiseni.
"Sellainen joka häpeää omaa olemassa oloaan ei voi sovittaa sitä koskaan – väärät teot sen sijaan voidaan."
Häpeän aiheena oli myös yksi sanomalehtiartikkelin, jonka oli joutunut kirjoittamaan kiireessä. Kävin pyytämässä kerran yhdeltä julkisuuden henkilöltä anteeksi pikaisesti kirjoittamaani lehtiartikkelia hänen haudallaan. Aikaisemmin häpeässä juoksin nurkan taakse piiloon Savonlinnan oopperajuhlilla, kun tämä tuli vastaan. Oikeastaan toimitussihteeri oli tehnyt sen vääryyden lyhentämällä juttuani yhden kuvan ja kuvatekstin verran, Koin, että sanomalehteni oli kohdellut kaltoin tätä suomalaista valtakunnantason julkkua. Sen takia häpesin ja juoksin pakoon niin kuin Aatami Jumalaa Paratiisissa, kun oli syönyt kielletyn puun hedelmää.Faith.Hope.Love kirjoitti:
"Jostain syystä suomalainen hengellisyys on ollut vahvasti painottunut tuohon kielteiseen häpeään – samoin vanha kasvatuskulttuuri."
Itse olen häpeillyt sitä, että olen lapsena kirjoittanut ylioppilaaksi, yli kaksi vuotta ennen sitä, että olisin pystynyt lisääntymään. En koskaan pitänyt ylioppilaslakkia päässä kuin ainoastaan lakiaispäivänä. Hävetti se, että ei ollut biologisesti tai henkisesti oman ikäluokkansa tasoinen. Sitten 33-vuotiaana tunsin, että olin vihdoin saavuttanut jotenkin ylioppilaan tason. Silloin laitoin vasta vappuna ylioppilaslakin päähän. Itselleni lääkärin määrittelemä "myöhäinen kevät" oli kova pala pitkään ja häpeilyn aihe.
Vähittelen siis pääsin yli häpeilyn aiheestani ja lopulta koin itseni sen kypsyystasoiseksi, että saatoin laittaa ylioppilaslakin päähäni. Uskonnollisestikin myöhäinen kevät oli häpeilyn aihe, sillä kanssa ei noin vain sinuksi aluksi tullut. Ei ollut kiva olla erilainen kuin muut ikäiset, joihin lähinnä vertailu osui. Todellisuudessa kronologiset ikäiseni eivät olleet biologisesti ikäisiäni. Häpesin sitä kumminkin, että en ollut normaali kuin kronologisesti ikäiseni.
"Sellainen joka häpeää omaa olemassa oloaan ei voi sovittaa sitä koskaan – väärät teot sen sijaan voidaan."
Häpeän aiheena oli myös yksi sanomalehtiartikkelin, jonka oli joutunut kirjoittamaan kiireessä. Kävin pyytämässä kerran yhdeltä julkisuuden henkilöltä anteeksi pikaisesti kirjoittamaani lehtiartikkelia hänen haudallaan. Aikaisemmin häpeässä juoksin nurkan taakse piiloon Savonlinnan oopperajuhlilla, kun tämä tuli vastaan. Oikeastaan toimitussihteeri oli tehnyt sen vääryyden lyhentämällä juttuani yhden kuvan ja kuvatekstin verran, Koin, että sanomalehteni oli kohdellut kaltoin tätä suomalaista valtakunnantason julkkua. Sen takia häpesin ja juoksin pakoon niin kuin Aatami Jumalaa Paratiisissa, kun oli syönyt kielletyn puun hedelmää.Ehkä nuo ovat sieltä kevyimmästä päästä - et saavuttuantu sitä, mitä halusit? Se joka on kasvatettu häpeään, ei kykene saavuttamaan oikein mitän, koska pitää itseään niin huonona ja kelvottomana. Se vaatii kovan työn ja terapian, että normalisoituu.
mummomuori kirjoitti:
Ehkä nuo ovat sieltä kevyimmästä päästä - et saavuttuantu sitä, mitä halusit? Se joka on kasvatettu häpeään, ei kykene saavuttamaan oikein mitän, koska pitää itseään niin huonona ja kelvottomana. Se vaatii kovan työn ja terapian, että normalisoituu.
Ehkä se saattaa häpeä uskonnollisesti olla vahva jossain tiukassa uskonnollisessa perheessä. Esimerkiksi uskovainen homo saattaisi kokea uskovaisessa perheessä identiteettinsä ja häpeän siitä tosi vaikeaksi. Otimpa nuo pari esimerkkiä itsestäni liikkeelle, sillä kävin ihan oikeasti pyytämässä yhdeltä julkkiselta anteeksi sattumalla hänen haudallaan. Olisi pitänyt selittää hänelle aikaisemmin, kun hänet kaksi kertaa tuli nähtyä artikkelin jälkeen. Pakenin häpeissäni tätä julkkista. Itse tarkoituksellisesti viittaa Raamatun antamaan häpeän tunteeseen eli Adam pakeni Jumalaa Paratiisissa. Häpeä saattaa liittyä siihen tunteeseen, että tuntee hyvän ja pahan - ja on tehnyt jotain vajavaista?
Faith.Hope.Love kirjoitti:
Ehkä se saattaa häpeä uskonnollisesti olla vahva jossain tiukassa uskonnollisessa perheessä. Esimerkiksi uskovainen homo saattaisi kokea uskovaisessa perheessä identiteettinsä ja häpeän siitä tosi vaikeaksi. Otimpa nuo pari esimerkkiä itsestäni liikkeelle, sillä kävin ihan oikeasti pyytämässä yhdeltä julkkiselta anteeksi sattumalla hänen haudallaan. Olisi pitänyt selittää hänelle aikaisemmin, kun hänet kaksi kertaa tuli nähtyä artikkelin jälkeen. Pakenin häpeissäni tätä julkkista. Itse tarkoituksellisesti viittaa Raamatun antamaan häpeän tunteeseen eli Adam pakeni Jumalaa Paratiisissa. Häpeä saattaa liittyä siihen tunteeseen, että tuntee hyvän ja pahan - ja on tehnyt jotain vajavaista?
"Häpeä saattaa liittyä siihen tunteeseen, että tuntee hyvän ja pahan - ja on tehnyt jotain vajavaista? "
Toki, se on luontaista häpeää ja ei huonoa häpeää. Tekee jotain, jota voi pyytää anteeksi ja olla sitten sellaista tekemättä. Asian voi jättää taakseen sen jälkeen.
- jooeisitäjeesustataas
Häpeän, että en lapsena ymmärtänyt maailman menoa ja otin uskovaisten jutut ja raamatun jollain lailla totena. Ennen rippikouluikää onneksi asia minullekin selveni ja olen elänyt seesteistä ihmisarvoista elämää.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Se ääni ja
Olemus vaan, kyl teis jotain samaa on ja samoja luonteenpiirteitäkin löytyy vaikka paljon on höpöäkin mukana 😍😂🤭 vaik343316Kotipizza Hyllykallio
Meniköhän jotain pieleen? Arveletteko, että lisää arvostusta teitä kohtaan?Arveletteko, että ei vaikuta myyntiä vähentäv1182663Ville Mykkänen, sankari vai typerys?
Tietenkin typerys. Lähteä nyt toisten sotaan ottamaan vapaaehtoisesti luotia päähänsä. Kuvitteli raukka, että saa hyvän2112235Mopomiitissä vakava loukkaantuminen
IMATRAN mopomiitistä lauantai-iltana sairaalaan joutuneet kuljettajat ovat loukkaantuneet vakavasti, Kaakkois-Suomen pol1441613- 1351004
Viikonlopun päätteeksi löytäisin
paikkani sinun kainalossasi. Telkkarissa joku leffa, sarja, ehkä ihan mielenkiintoinenkin tai sitten ei enää jaksaisi ke7878Rupesin oikeasti odottamaan
Että toteutuuko se meidän pusu ensiviikolla. Olisin niin onnellinen se merkitsisi paljon.52764J-miehelle
Miksi kaikki päättyi näin? Vain sinut olisin halunnut, on ikävä sua. Älä ajaudu väärille teille, olet mulle Rakas.44753Palauta kaivinkone varastamasi Kari Mannelin.
Milloin aiot palauttaa sen lainaan ottamasi kaivinkoneen ,josta et ole maksanut mitään , myöskään , siten kuinka kävit s22748- 130721