Vuonna 2066....

On aamu. Ikkunasta näkee että on pilvistä ja myrskyää, sekä sataa lunta. On toukokuu vuonna 2066. Nousen sängystä hoitorobotin avustamana, ja köpötän rollaattorin avulla ikkunan luo. Katselen pihalle. Raihnaista ruumistani kolottaa ja ryhti on painunut kasaan. Eikä ihme, kun ihmeelliset sata vuotta tuli täyteen kuukautta aikaisemmin. Pihalla ei näy yhtään lintua -ai niin eihän enää ole mitään muita lintuja kuin variksia ja naakkoja, noita kekseliäitä selviytyjiä. Hoitorobotti kutsuu kimeällä äänellä aamiaiselle, mutta ei ole nälkä. Haluaisin jo pois, kokonaan. Jään ikkunan ääreen ja alan muistelemaan.

Lapsena 70-luvulla oli lämpimiä kesiä. Muuttolinnut tulivat keväällä ja alkukesästä lintujen liverryksen määrä oli uskomattoman suuri. Lähialueellakin oli metsiä ja niissä me lapsena liikuimme oppien lintujen lajeja. Uiminen oli kivaa, ja elo huoletonta. Koulussa tuli kuitenkin jo esille maapallon väkiluvun voimakkaan kasvun ennusteet.

Vielä 80-luvulla satakieli liversi upeasti ja pöllö istuskeli usein puussa. Vanhoissa metsissä oli mahtavaa liikkua, vaellella. Usko tulevaisuuteen oli nuorena vahva.

Lama kuritti 90-luvulla ja aika meni työelämässä ja työpaikan saamisessa pääosin. Luontojutut jäivät välillä vähemmälle, mutta kesäisin korviin kantautui lintukonsertti ja kasvien tuoksut. Tv:ssä alkoi olla yhä enemmän uutisia Amazonin alueen sademetsien kadosta metsätalouden ja maanviljelyn tieltä.

Vuosituhannen vaihduttua linnut ja luonto saivat taas yhä enemmän sijaa ajatuksissani. Ikävä totuus alkoi paljastua. Meret liikakalastetaan ja lajikato on nopeaa. Ilmastonmuutoksesta tuli kestoaihe mediassa.

2010-luvulla kerrottiin yhä ikävämpiä uutisia. Valtamerissä on valtaisa muoviroskamäärä, kalakannat ovat romahtaneet, koralliriutat kuolemassa, napajäätiköt sulavat muuttaen mm. Golf-virran voimakkuutta aiheuttaen Eurooppaan jäätävän ilmaston. Metsäkato kiihtyi sekä sademetsissä että pohjoisissa havumetsissä paperi-ja selluteollisuuden ja ihmisasutuksen takia. Maapallon väkiluku on voimakkaassa kasvussa ja kansainvaellukset alkaneet.

2020-luvulla merieliöstö on suurelta osin sukupuuton partalla. Koralleista 90% on haalistunut kuolleiksi, valaista ja delfiineistä 3/4 hävinneet. Maamme metsiä hakataan ennätysmäärä Kiinan ja Afrikan sellutarpeen tyydyttämiseksi, ja aiempia luonnosuojelualueita ja kansallispuistoja on otettu metsätalouden piiriin. Hyönteiskannasta 95% on hävinnyt ja samalla hyönteissyöjälinnuista sama osuus. Muuttolinnun laulu on harvinaista, kesät ovat kylmiä ja lunta sataa yleisesti kesäkuussa.

2030-luvulla valtameret ovat tyhjiä. Viimeiset koralliriutat kuolivat. Valaskannasta on jäljellä enää muutamia yksilöitä eri lajeina. Etelä-Amerikan ja Aasian sademetsät ovat hävinneet pieniä rippeitä lukuun ottamatta. Maamme metsistä 85% on hakattu aukioiksi, eikä niiden uudelleenkasvatus ole onnistunut maaperän ravinneköyhyyden takia. Kesällä on pakkasia ja lumikerros kestää maassa jo kesäkuun lopulle eteläisessä Suomessakin. Viljatalous on romahtanut Euroopassa ja kasvihuoneissa kasvatataan kasvit pääosin. Pääruokana on kasvatettuja hyönteisiä. Maapallon ruokapula ajoi kehitysmaita sotimaan ja Eurooppaan tulvi siirtolaisvyöry, joka piti eliminoida armeijan avulla -miljoonia pyrkijöitä ammuttiin.

2040-luvulla ilmasto on totaalisen sekaisin. Ankara jatkuva talvi valtasi pohjoismaat ja Suomesta väestö siirrettiin Espanjaan. Suomen peittää jo jääpeite. Espanjassa on vielä suht lämmintä, eli jopa plussalla kesällä. Lunta sataa kuitenkin kesälläkin ja hirmumyrskyt ovat yleisiä. Afrikka on luonnoltaan kokonaan tuhottu, viimeiset leijonat ja norsut kuolivat. Nälänhätä tappoi arviolta 2 miljardia afrikkalaista.

2050-luvulla iski uusi virusepidemia, inferus x joka surmasi maapallon ihmisistä 70%. Ihmettelen miten säästyin vanhuksena moiselta, kun läheltä kuoli nuoriakin. Espanjassa on aika yksinäistä, eikä sitä linnun laulua kuulu.

2060-luku...jaahas, Ei paljoa muista näin tuoreita. Ikä painaa ja haluaa jo pois. Ei ole mukavaa. Vaimo on kuollut ja yksinäisyys piinaa. Voimat ovat menneet ja kiukuttaa kun ei pysty kävelemään reippaasti. Eikä kuulu sitä lintujen mahtavaa liikuttavaa laulua.

2050-luvulla