En enää tiedä kuka olen,pelottaa että jäänkö tällaiseksi ja mitä tämä on ja paheneeko vain. En siis tiedä enää ollenkaan kuka olin tai olen. Olen aivan hukassa. Onko muita jotka kokeneet sellaista ettei enää tunne ollenkaan itseään vaan on kadonnut jonnekkin? Mitä tämä on?
Apua en enää tiedä kuka olen
Peloissaan
552739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Se on sitä aikuiseksi kasvamista.
Joo sut on raiskattu. Mua raiskattiin lapsena ja oli samat olo-tilat. Mulla kesti propably noin 10-15 vuotta saaha selvitettyä et mitä tapahtu. Ainiin lue viesti nopeaa koska se poistetaan kun kyseessä on nii arka aihe.
Tietääkö kukaan että jos on diabetes nii miten siittä pääsee eroo
sää olet psykiatrinen sairaanhoitaja joka nyt harrastaa keskustelupalstoilla trollailua koska työpaikalla ei enää kollegat katso sormien läpi sitä miten mitätöit ja nolaat potilaita
Ei ole mua raiskattu ja en ole sairaanhoitaja mulla on vaan niin sekava olo ja pelottaa et pahenee ja jään tälläiseksi etten tunnista itseäni. Onko muilla kokemuksia sellaisesta ettei muista kuka on jne?
dissosiaatio häiriö, jonka aiheutti trauma.
toinen persoona joka kieltää traumatapahtuman, jotta pystyisi säilyttämään toimintakyvyn traumatapahtuman jälkeen.
toinen persoona johon on sisällytetty kaikki traumamuistot.
kyllä minä tiedän.
Kiitos vastauksista,paranitko siitä? Oliko sinulla kaikki tuntui epätodelliselta tms?
Itse asiassa mitä väliä kuka olet? Olet se mikä olet. V* tunko väliä sillä on? Sulla on sosturvatunnus ja mitä muuta tarvit? Elää höllöttele menemään! Oikeastaan sulla on p"run hyvä säkä! Oleppa huomenna vaikka rooman keisari, ylihuomenna napoleon! Voi v*ttu et käy kateeksi!!!
Ei sillä ehkä ole väliä mutta se on kamalaa kun ei muista kuka on tai oli. Kai olen tosi sekaisin kun en tiedä.
Onko sinua kielletty esim.muistelemasta menneitä aikoja? Oletko nyt sellaisessa ympäristössä, jonka koet jollain tavalla alistavan sinua? Entä jos lähdet pikkuhiljaa tästä hetkestä taaksepäin muistelemaan elämääsi, vaikka jonkun elämässäsi pidempään mukana olleen kanssa? Löytyykö edes joku epämääräinen ajankohta, jonka takana on vain tyhjää?
Nyt kun ei tiedä historiaasi tai muutenkaan enempää taustojasi, tulee kyllä ensimmäisenä mieleen mahdollisuus että aivosi ovat splitanneet; aivosi ovat luoneet kaksi eri todellisuutta, joista toinen on piilossa, sen riisutumman todellisuuden ollessa ympäristössäsi hyväksytty. Ja koska tuo kielletty todellisuus käsittää yleensä juuri varhaisemman elämäsi, et löydä siinä ympäristössä juuriasi, minuutesi perustuksia. Minuutesi rakentuu ja hieman elää syntymästä kuolemaan. Olisiko nyt menossa juuri sen täydellisen jakautumisen vaihe?
Älä välitä näistä provoista. Luulin ensin, että asiasi on samankaltainen kuin minulla etten vain tiedä kuka olen (eksyksissä itseni kanssa, en kirjaimellisesti ole tietämättä kuka olen). Kuulostaa tosiaan vähän joltain dissosaatiohäiriöltä näin keittiöpsykologina, tiedä sitten. Ehkä terapia tai muu auttaisi tämän selvittämään:)
Kiitos vastauksesta,itsekin epäilen tämän olon ja se etten tunne itseäni niin on dissosisaatiota. Mulla on lapsuudessa paljon traumoja ja sellaisia traumoja joita en muista ja minulle on kerrottu niistä. Ehkä vielä joku päivä taas tiedän ja muistan kuka olen ja alan paranemaan. Tätä on kestänyt nyt reilun viikon :(
mulla on ihan sama ongelma. luulin et kuulun pridee ,mut en oo enää ihan varma.. ensviikkolla pridekulkue mutta en tiedä menenkö kn olen niin sekasin itseni kanssa.
Kokemuksia kaipaan jos jollain muullakin on tälläistä sekavuutta ollut ettei tunnista enää itseään tai muista kuka on jne
Hoh hoijaa. Taas on trolli asialla. Katsokaapa tuota peloisaannnn nimimerkkiä, ännät senkun lisääntyy...trolli haluaa lopettaa. Tyypillä on joku ongelma, mutta ei kykene sitä esiintuomaan?
En todellakaan ole trolli mun olo on aivan kauhea heti herätessä :( haluaisin vaan muiden kokemuksia. Ja nimimerkkiä ei hyväksy jos en laita n perään
Hei Peloissaannnn. Tosiaan traumaperäiseltä dissosiaatiolta tuo vaikuttaa. Tosin myös masennus voi joskus aiheuttaa sen, että oma itse tai ympäristö tuntuu vieraalta, mutta oireet eivät silloin yleensä ole kovin voimakkaita ja pitkäkestoisia ja pohjimmiltaan ihminen kuitenkin on kosketuksissa identiteettiinsä. Dissosiaatiohäiriössä psyyken osat pirstaloituvat pahimmillaan niin, ettei ihminen esimerkiksi lainkaan muista asioita, joita on tehnyt tai puhunut.
Voit lukea asiasta enemmän netistä esimerkiksi hakusanoilla dissosiaatio(häiriö) tai depersonalisaatio. Suosittelen kuitenkin, että jos sinulla ei ole psykiatrista kontaktia, otat yhteyttä vaikka terveyskeskuslääkäriin, jolta saat lähetteen mielenterveystoimistoon (tai arviointia varten ajan tk:n psykiatriselle sairaanhoitajalle). Traumojen käsittely vaatii pitkäkestoista psykoterapiaa.
Kiitos ja näin toimin.
Nyt mun tila on muuttunut etten enää tunnista kotiani ja olo muuttunut huonoksi,meneekö tää ohi vai jäänkö tälläiseksi kasviksi? Apua
Soita ambulanssi.
En usko että se auttaa tässä tilanteessa kun tää on kai henkistä. :( haluaisin vain parantua en kestä enää. Muiden kokemuksia kuulisin mielelläni onko kukaan kokenut vastaavaa.
Ambulanssin voi soittaa myös silloin, kun kyse on henkisestä hätätilanteesta. Kannattaa rohkeasti mennä vaikka päivystykseen tai soittaa apua, jos olo menee noin huonoksi. Kuulostaa siltä, että ongelmasi on akuutti ja tarvitset apua nopeasti. Monet ovat varmasti kokeneet vastaavaa ja saaneet apua. Sinunkin kannattaa nyt hakea apua, ettei tilanne pahene. Psykoosi voi olla todellinen riski.
Kiitos vastauksesta. Tiedän että mulla on henkinen puoli tosi sekaisin ja uskon että tästä paranen vielä. Fyysistäkin vaivaa on ja ne kulkee käsikädessä. Jos löytyy kokemuksia lukisin niitä mielelläni.
Tässä on linkki sivustolle, jolla puhutaan dissosiaatiosta. Siellä on myös keskustelufoorumi, jolta löytynee kohtalotovereita.
http://traumajadissosiaatio.fi/dissosiatiivinen-amnesia/
Kiitos sinulle linkistä,käyn lukemassa.
Montakos päivää olet ajatellut vedättää näitä hyväuskoisia?
En vedätä yhtään ketään,olen oikeasti tosi sairas ja mietin mitä mulle tapahtuu. :( tää on ihan kamalaa.
Uskomatonta että jos jollakin on tosi paha olla niin tänne tulee tollaisia epäasiallisia kommentteja että kauanko vedätät hyväuskoisia... eikö ole parempaa tekemistä kun tulla kiusaamaan ihmistä joka voi huonosti.
Unohdin mainita että huomenna aloitan lääkityksen,toivottavasti auttaisi ja pääsisin eroon tästä tuskasta ja siitä etten tunne itseäni enää tai perhettä.
Tämän lisäksi olo on huonontunut kamalaksi ja aistit kuin olisi heikentyneet ja olen kuin kasvi. :( milloin tämä oikein helpottaa..
Niin niin. Että huomenna aloitat lääkkeet? Jaa milloin se huominen On? Ensi viikolla, vuoden päästä?
Lääkkeet aloitettu ja nyt odotellaan parantumista.
Edelleen olen sekava ja lääkitystä syönyt ja se aiheuttaa huimausta ym oiretta vielä lisäksi. Onko muilla kokemusta ettei tunnista itseään tai tuttuja?
Hei, hyvä homma, että sait lääkityksen ja ikävää, että huimauskin nyt tuli tuohon päälle. Pitää toivoa, että sivuvaikutukset helpottavat pian, kun elimistö tottuu lääkkeeseen, jos ei, niin voisit kysyä lääkäriltä, olisiko joitain muita vaihtoehtoja.
Kävitkö yleislääkärillä vai psykiatrilla? Ottiko hän kantaa tilanteeseesi yhtään laajemmin? Ehditkö kunnolla kertoa olostasi? Saitko lähetettä jonnekin eteenpäin? Onko sinulle varattua seuraavaa aikaa? Onko sinulla terapiakontaktia? Entä oletko saanut jotakin diagnoosia?
Pelkkä yleislääkärikäynti ja käteen lykätty resepti eivät ainakaan riitä. Tarvitset nyt paikan, jossa voit käydä säännöllisesti puhumassa esim. psykiatrisen sairaanhoitajan , psykologin tms. kanssa.
Minkä lääkkeen aloitit? Onko se ainoa käytössäsi oleva psyykenlääke? Oletko aiemmin saanut jotain hoitoa johonkin muuhun psyyken ongelmaan?
Kävitkö katsomassa sitä dissosiaatiofoorumia? Siellä olisi varmasti enemmän vertaistukea ja tietoa asiasta.
Minullakin oli samanlaisia oireita kun popsin lääkkeitä kourakaupalla. Oli huimausta ja päänsärkyä, oksetti ja p*skatti. Niin ja en tiennyt oikeasti kuka oon.
Joo. Minä lopetin lääkkeensyönnin.
Aloin syödä kaurapuuroa, ruisleipää, maitoa ja suolakallaa. Loppu huimaukset ja muut vaivat, jotka olin joutessani keksinyt! Suosittelen kaikille meille rölleille!
Kävin yleislääkärillä ja psykiatrilla,määrättiin olantzapin ja seronil. Diagnoosi monimuotoiset dissosisaatio oireet ja ahdistus. Kerroin olostani siellä mutta en osaa selittää tarkemmin oloani kun on niin kamala olo koko ajan ja aamuisin pahempi :( koin ettei minua ymmärretty,tuntuu kuin aivot ei toimisi kunnolla. Minulla alkaa nyt juttelu käynnit sairaanhoitajalla. Pelottaa että jään tälläiseksi ja tämä mun tila on todella epänormaali ja selittämätön olo. Kai minulla on henki lähdössä.
Ja aiemmin olen saanut apua paniikkiin mutta sitä ei ole ollut nyt enää vuoteen
Ja piti vielä mainita ettäettä lapsuuteni on ollut aivan kamala,traumoja lapsuudesta yläasteelle saakka. Voisiko olla että nyt kaikki traumat purkautuu ihme olona?
Hyvä, että kävit ihan psykiatrilla ja sairaanhoitajallakin alkaa käynnit. Et varmasti jää tuollaiseksi. Kun lääkitys alkaa vaikuttaa ja saat keskustelussa purettua mielesi kuormaa, olo varmasti alkaa helpottaa. Jos huimaus ja muut sivuoireet eivät helpota ajan kanssa, puhu lääkärille lääkkeen vaihtamisesta toiseen. Lapsuuden traumat ovat nimenomaan merkittävä syy dissosiaatio-oireisiin eli tuollaiseen sekavaan oloon, jossa oma eheä minä on hukassa. Tila ei ole hengenvaarallinen, joten älä pelkää.
Tiedät kuka olet, mutta pelkäät että et tiedä. Pelkkää pelkoa siis vain.
Kiitos sinulle,yritän selvitä.
Kiitos :) Selviät kyllä!
Mä kelasin vuosii kuka Oon
Vedin kuosii ja juoksin pakoon
Ei siin voi ku tajuta oma arvokas persoonansa ja elämä
Sä et oo ansas ei tarvi pelätä
Musiikki voi sua jeesaa muista vaa et Sun mieltäs ei kukaan toinen voi leesaa
Tunne itsesi ihmisenä inhimillisenä
Itsetunto ei Oo kadonnut vaikka hetkeksi Ois se tulehtunut
Ota ajatus itsestäsi Kerrallaan
Nii kohta huomaat kuinka alkaa ajatukset juoksemaan
Hengitä syvään ja luota itseesi
Sulla on varmasti itsestäsi mielipiteesi
Kun heräsin niin olin aivan sekaisin ja olo on huono ja en muistatajua itseäni. Mitä mun aivoissa oikein tapahtuu. Jospa tämä alkas helpottaa.
Mietin johtuuko lääkkeestä sekavuus ja kaikki. :(
Tuskaisaa tämä eloon ja olo ja tila mikäon päällä. Mietin onko lääkkeistä johtuvaa. Kuin olis puoltajuton koko ajan
Vie lääkkeet takaisin apteekkiin ja ala käymään kävelylenkillä joka päivä. Ja syö monipuolista ruokaa.
Turhaan tuota mietit oloasi koko ajan.
Höperöksihän siinä tulee
Kiitos,minulle sanottiinkin myös kotona että lääkkeet pois ja kokeilla josko sitten tämä tila paranisi. En usko koska tää onn vaanniin pahentunut.
Kyllä minusta kuulostaa siltä, että jokin lääkitys on nyt hyvinkin paikallaan. Kannattaa luottaa mieluummin lääkärin ohjeisiin kuin täällä netissä jaeltaviin neuvoihin. Lääkäri on nähnyt sinut, puhunut kanssasi, hänellä on koulutus ja paremmat resurssit arvioida vointiasi ja hoidon tarvettasi kuin näillä netin maallikkodiagnostikoilla.
Ehkäpä tarvitsisit nyt tiiviimpää hoitokontaktia, paikkaa, jossa voisit käydä nyt ihan päivittäin puhumassa tai ehkä jopa osastohoitoa, jossa paikalla on koko ajan hoitohenkilökuntaa, jotka voivat reagoida vointisi muutoksiin nopeasti.
Joo olen miettinyt itsekin osastoa kun ei tästä muuten mitään tule. Aika psykiatrille on tällä viikolla.
Olen vaikeassa tilanteessa ja kova huoli ja murhe kaikilla elämän alueilla. Olen sivan yksin. Persoonani on kadonnut enkä löydä ditä enää mistään. Jäljellä samannäköinen kuori. Ei enää oikeata elämää.
Tsemppiä sulle myös, tää on ihan kamalaa.
Selvisitkö tuosta?
Tee mitä haluat, ole mitä haluat. Kai sä tiedät mitä haluat? Varo tekemästä rikoksia, joudut vaikeuksiin. Ja viimeiseksi: et sä voi puristaa itsees johonkin tarkkarajaiseen luonnehdintaan. Se on tämän nykyaikaisen psykologia-huuman lieveilmiöitä, joka tuottaa lähinnä kurjaa oloa: että pitäisi hirveän hyvin määrittää itsensä ennen kuin muka vois astua ovesta ulos ja tehdä jotain kivaa. Sinussa on hyvin suurella todennäköisyydellä piirteitä useista eri "persoonallisuuksista".
Taas toi sama mies!