Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Parisuhde nakertaa mieltä

    Kumppani on sitä mieltä että olen vaikea. En ole viimeiseen pariin vuoteen kuullut mitään hyvää hänen suustaan. Se on hänen luonteenpiirre, ei liikaa kehuja. Itse taas olen taipuvainen masentumaan. Haluaisin elää edes yhden päivän niin että hän sanoisi jotain kaunista. Tässä suhteessa mies on romanttinen ja nainen kylmä ja hiljainen. Pelkään että olen vain lapsien ja kulissin vuoksi tässä. Olen siis vaativahko, mutta onko pyyntöni saada edes yksi kaunis ele tai lausahdus että kaikki on hyvin kohtuuton? Mietin kuolemaa, mutta haluaisin niin että kaikki jatkuisi. Mielenterveyskeskus on yksi vitsi, että keinot on melko vähissä. Vaimo ei halua terapiaa, koska on ujo. Vaimo tuomitsee kaikki lääkkeet ja pitää hoitoja hulluna. Pitääkö minun parantua ensin mieleltäni vai pitääkö vaimon vain inhimillistyä että asia muuttuu? Paraneeko nämä tällaiset jutut koskaan? Ennen olen tuntenut itseinhoa ja rajuakin ahdistusta näinä hetkinä, mutta nykyään se on muuttunut toivottomuudeksi ja täysin tunnottomaksi olotilaksi.
    096
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Serialselfkiller kirjoitti:

    Kumppani on sitä mieltä että olen vaikea. En ole viimeiseen pariin vuoteen kuullut mitään hyvää hänen suustaan. Se on hänen luonteenpiirre, ei liikaa kehuja. Itse taas olen taipuvainen masentumaan. Haluaisin elää edes yhden päivän niin että hän sanoisi jotain kaunista. Tässä suhteessa mies on romanttinen ja nainen kylmä ja hiljainen. Pelkään että olen vain lapsien ja kulissin vuoksi tässä. Olen siis vaativahko, mutta onko pyyntöni saada edes yksi kaunis ele tai lausahdus että kaikki on hyvin kohtuuton? Mietin kuolemaa, mutta haluaisin niin että kaikki jatkuisi. Mielenterveyskeskus on yksi vitsi, että keinot on melko vähissä. Vaimo ei halua terapiaa, koska on ujo. Vaimo tuomitsee kaikki lääkkeet ja pitää hoitoja hulluna. Pitääkö minun parantua ensin mieleltäni vai pitääkö vaimon vain inhimillistyä että asia muuttuu? Paraneeko nämä tällaiset jutut koskaan? Ennen olen tuntenut itseinhoa ja rajuakin ahdistusta näinä hetkinä, mutta nykyään se on muuttunut toivottomuudeksi ja täysin tunnottomaksi olotilaksi.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu