Mitä hyötyä tuosta Kimolan kanavasta olisi?

Valtio voisi sijoittaa Kimolan kanavan rahat Heinolan tiehen, joka Kouvolan ja Heinolan rajalta eteenpäin aina Heinolan kirkonkylään asti on todella huonossa kunnossa. Tiellä liikennöi paljon raskaita ajoneuvoja kuten rekkoja, minkä takia tie vaatisi paikkapaikoin myös tienpohjan parannuksia. Siitä olisi suoranaista hyötyä teollisuudelle mm. UPM:lle puukuljetustan helpottuessa Heinolan ja Etelä-Savon suunnasta.

Jänniä nämä julkiset projektit, hommaan innostutaan ja aletaan kaavailemaan hintalapulla X, päätösvaiheessa hinta sitten onkin 2*X, varsinainen loppulasku 2,5-3* X. En tiedä ensimmäistäkään julkistaprojektia jonka budjetti pitäisi, ei ainakaan Kouvolassa. Niin ja kiire on aina päättää, nytkin luvut lyödään pöytään maalis/huhtikuussa, ja kesällä pitäisi jo päästä hommiin.....Muistaako kukaan paljonko kaavailtua enemmän tuli Kouvolalle maksamaan Veturin infran rakentaminen? Budjetit kusi tuossakin miljoonilla.
Tähän kanavaan ei pidä Kouvolan lähteä tuolla hinnalla mukaan, huviveneily ei tänne merkittäviä tuloja tuo, tuskin edes tuon kanavan vuosittaisia kuluja saataisi katettua.

olisko jollain kaupunginvaltuutelulla halu päästä vaikka jollekkin puolueristeilylle, kun kaikki kylpylät on jo kierretty?.

Aivan oikein on suositella rajoitettujen rahavarojen kohdentamista maantieliikenteen yhteyksiin. Tosiaan Kouvolan-Heinolan välinen 46-tie pitäisi välttämättä parantaa kiireellisesti nimen omaan Heinolan puoleiselta osuudeltaan. Kuta kuinkin täysin huomiota vaille on jäänyt Kimolan kanavan linjausta myötäilevä 363-tie Jaalan ja Vierumäen välillä. Eivät taida tieinsinöörit edes tietää, mitenkä runsas tavaraliikenne tuolla tiellä liikkuu ja rekkojakin pyyhkii kapealla, mäkisellä ja mutkaisella tiellä jatkuvasti sekä erityisesti yölläkin. Jos sitten rahaa riittää kylvämällä, niin mikäpä siinä. Kun ensin on saatettu riittävään kuntoon valtatie 15 ja valtatie 12 sekä sitten nuo 46-tie ja 363-tie, niin sitä niitten kunnostamisesta ylitse jäänyttä rahaa saattaisi sitten ajatella laitettavan Kimolan kanavankin entraamiseen, mikä hintalappu saattaa kyllä nousta isommaksi kuin edes tuo kolminkeraistuminen nyt täkynä olevaan määrärahaan verrattuna. Tosin onhan niitä maantietarpeita lisääkin kuten vaikka Kouvolasta Mikkeliin päin oleva 15-tien osuus, mikä sekin on varsin mutkainen ja mäkinen ja kapea.

Eiköhän tämäkin ole kepulaiseten hanke josssa ei ol järjen häivää.

Kymijoen kanavointihanke maksaisi ainakin saman mitä Olkiluodon nyt vielä avaamaton atomivoimala tulee maksamaan. Edes Kimolan kanavalle ei saada valtion apua.

Kouvola sitten päätti lähteä mukaan tuohon paskaan, ei olla köyhiä kun on varaa 5 miljoonaa muutaman huviveneilijä tarvitsemaan kanavaan. Kyllä vituttaa maksaa veronsa Kouvolaan.

Epäilisin naisen ja miehen välillä olevaa _jotakin_ eroa, vaikkakin molemmat tuottavat testosteronia, naiset tosin n. kymmenesosan miesten tuottamasta määrästä, ainakin Wikipedian mukaan, tai johonkin testosteronisen ja ei-testosteroniseen entiteettiin/olentoon, tai vaikkapa esineeseen/asiaan liittyvää eroa. Ei oo ihme että näitä päätöksiä tehdään kun naiset on päästetty päättämään. Tiedehän sen jo kertoo.

Kaupunginvaltuuston esityslistalta voi lukea, että Kouvolan osuus kanavan investoinneista on noin 5 milj. euroa. Laituri- ja huoltotilojen rakentaminen ja liikenneyhteyksien parantaminen rantaan maksaa Kouvolan osalta noin 3 milj. euroa. Lisäksi hankkeeseen liittyy vesiväylien ruoppaukset Pyhäjärven alueella, joista suurin osa lankeaa Kouvolan kustannettaviksi. Kokonaiskustannukset Kouvolan osalta ovat noin 10 milj. euroa. Kun kanava tulee Kouvolan hallintaan, Kouvola vastaa myös kanavan vuotuisista käyttö- ja huoltokustannuksista.

Siinä yksinkertaistaen kanavahankkeen kustannukset, kun arvonlisävero on 0 %.

Älkää kitiskö juntit.

Missään muualla kuin maan turhimassa kaupungissa Kouvolassa ei kukaan alkaisi haaveilla moisesta kukkapenkistä huviveneränniä, josta ei olisi muille iloa kuin muutamalle hassulle pikkumoottoriveneen omistajalle Kouvolassa.
Ränni on täysin järjetön hanke ja vielä mielipuolisempi kuin aikoinaan jonkun sekopään haaveilema Kymijoen kanavointi, josta edes teollisuus ei milloinkaan kiinnostunut eikä kiinnostu. Tällaisten pikkurännien aika on auttamatta ikuisesti ohi. On käsittämätöntä, että edes viherpipertäjät eivät ole Saimaan norpan suojelussaan oivaltaneet ensimmäiseksi Saimaan kanavan sulkemista ja purkamista.
Kyseinen Kimolan ränni ei edes johda mistään mihinkään. Kimolan rännin pohjoispuolella on kaksi lampea, joiden nimet kuvaavat tätä kalikkaränniä osuvasti: Paskolampi ja Kullilampi.
Miten monta sataa vuotta nuo suunnattoman suuret kouvolalaiset veneilijämassat voisikaan yli 20 miljoonalla eurolla roudata 5 kilometrin pituista "kumikanavaa" pitkin 24/7 eli nonstoppina edestakaisin. Maantiehän kulkee jo nyt tuon tukkirännin vieressä.
Yli 20 miljoonalle eurolle olisi totisesti järkevämpääkin käyttöä esim. meriväylien ja maanteiden kunnossapidossa. Jo monta vuotta Venäjän päätiet ovat olleet paremmassa kunnossa kuin Kaakkois-Suomen urapaikatut pyykkilaudat.
Muuten, montako veneenomistajaa Kouvolassa on?

Kimola on pähkähullu hanke verrattuna esim. Saimaan kanavan perusparannukseen. Alustavan arvion mukaan Saimaan sulkujen pidennys oheistöineen maksaisi reilut 60 miljoonaa euroa eli täysin järjetön summa on sekin.
Summaa voi verrata vaikkapa Taavetti-Lappeenranta-moottoritien hintaan, joka oli noin 80 miljoonaa euroa.
Mutta jos upporikkailla Kouvoloilla, Iiteillä ja Heinoloilla on noin paljon ylimääräisiä miljoonia, niin siitä vaan rahat Kimolan kukkapenkkiin.
Veronmaksajana en haluaisi siihen ränniin laittaa sentin senttiä.

Reilu 50€ jokaiselta Kouvolalaiselta. Ei paha hinta.

Siintä tule varsinainen Kankulankaivo veronmaksajille.

Onko Kimolan kanavahanke UPM:n raakapuunsaantia edistävä hanke siten, että kanavan kautta kuljetettaisiin Päijänteen rannoilta korjattua kuitupuuta Voikkaalle edelleen Kuusanniemen tehtaalle siirrettäväksi? Tällaisiakin perusteluja kanavahankkeelle on kerrottu kokousten ulkopuolella. UPM:n sellutehdas Kuusankoskella valmistaa sellua myös yhtiön muille tehtaille Euroopassa ja Kiinassa.

Onhan se vähän veikeää, että Voikkaan tehtaan lopettaminenkin olisi ollut kanavan puuttumisen syytä. Eipä tietenkään. UPM saa satoja milj. euroja yritystukia veronmaksajilta, vaikka konserni tuotti voittoa 1.300 milj. euroa vuonna 2017. Ketä tai mitä tässä hyysätään? Ei ainakaan veronmaksajia ja äänestäjiä. Laittakaapa pojat asiat oikeisiin puitteisiin. Turha puhua ja kirjoittaa suoranaista puppua.

Onhan yli 20 miljoonan euron Kimolan kukkapenkki todella kiireellisempi ja ehdottomsti tärkeämpi hanke kuin esim. keskeneräisen Kotolan ratapihan loppuun rakentaminen Mussalon satamassa Kotkassa. Se vaatisi vielä juuri tuon saman n. 20 miljoonaa euroa. Kotkan Satama Oy maksaa oman osuutensa.
Juuri nyt toukokuun lopussa valtion lisäbudjettiin löytyi liikenneministeriöltä tuohon Kimolan kukkapenkkiin hetkessä lisää rahaa 5,2 miljoonaa. Kouvolalainen laboranttiministeri Lindström virnuilee sivullaan tyytyväisen näköisenä.
Kotolan ratapihahanke on kituutellut valtion saamattomuuden takia jo vuodesta 2008. Riskinä on nyt ratapihan ahtauden takia, että tavarajunia on pakko parkkeerata entistä useammin ratojen varsille milloin minnekin. Esimerkkiä kemikaalijunan seisottamisesta ei tarvitse muistella Kymenlaaksossakaan kovin etäältä.

Kallis venepaikkaa tuli veronmaksajille. Taitaa ainakin yhdellä valtuutetulla olla vene siellä?