Miksi nostoköliveneitä ostetaan?

poiiop

Toisessa keskustelussa väitettiin, että alle kahden metrin syväys ei juurikaan rajoita liikkumisia.

Miksi kokeneet purjehtijat sitten ostavat suurille vesille nostoköliveneitä? Niissä on kiistatta heikompi nousukulma eivätkä ne nouse pystyyn kunnollisen kippaamisen jälkeen.

Jos nostokölistä ei ole hyötyä, niin miksi?

21

1657

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • satunnainen_purjehtija

      Nostokölistä on paljon etuja:
      - rantautuminen helpottuu
      - telakointi helpottuu
      - yleinen ratkaisu traileriveneissä
      - nopeus kasvaa myötäisellä.

      Ymmärtääkseni tällaiset "hybridit" ovat melko suosittuja maailmalla. Eli että on matala kiinteä köli, jonka sisällä erityisesti luovimiseen tehty (lisä)taittoköli. Tällä saadaan painopiste alemmas köli ylhäälläkin ja itse luovikölin ei tarvitse olla niin painava. Myöskään se ei vie arvokasta sisätilaa.

      https://www.boatdesign.net/attachments/111sketch-jpg.37804/

      • glassed-in

        Kuva voisi olla taittoköliveneestä, mutta se klöntti on "glassed in", eli lasikuidun sisään leivottu painoköli.

      • satunnainen_purjehtija
      • seppomartti

        Hydromystiikan kannalta ei varmaan kaikkein edullisin laatikko. Ei liioin kölin oikaisevan momentin kannalta, massa on ylhäällä.

    • Joakim1

      Nosto- ja taittokölisiä veneitä on kovin erilaisia. Toiset purjehtivat erinomaisesti ja toiset eivät. Toisilla erinomainen itseoikaisukulma ja toisilla ei.

      Nosto- ja taittoköliä voi käyttää myös toiseen suuntaan eli tarjota syväyksen, joka ei muuten olisi mielekäs. Esimerkiksi Pogo 12.50:ssa taittokölin syväys on 3 m kun kiintököli on "vain" 2,2 m.

    • Kaukaisetrannat

      Olen nähnyt erään pariskunnan tekemiä matkakertomuksia maailman meriltä.
      He ovat ymmärtääkseni asuneet veneessään jo pitkät ajat ja heillä on ollut ainakin kaksi nostokölivenettä aikaisemmin.
      Nyt heille tullut uusi Southerly 480 josta he tuntuvat olevan erityisen onnellisia.
      Heidän sivuillaan on paljon juttua tästä nostokölipurjehtimisesta, joten kiinnostuneiden kannattaa lukea sieltä lisää : distantshores on heidän sivustonsa.

    • nettipurjehtija

      Kokeneita purjehtijoita on muitakin kuin Jimmy Cornell eikä kaikki suinkaan seilaa nostokölisellä :)

      Suurilla vesillä on myös suuret vuoroveden vaihtelut ja usein myös loivat hiekkarannat. Silloin nostokölistä on merkittävää hyötyä, kun voi ajaa veneen rantaan asti ja tehdä vaikka pieniä huoltoja veneen maatessa rantahiekassa.

    • Janbene

      Olen myös seurannut Distant Shores TV YouTube blogia. Ovat menneet pitkään nostokölisellä veneellä ja ovat ajaneet sen mm. kirjaimellisesti hiekkarantaan. Ei paljoa swelli häiritse! On siinä omat etunsa.

      Mutta pinkka pitää olla kunnossa ainakin noiden Southerlyn veneiden kanssa. Onhan niissä toki muutakin hyvää, kuin pelkkä nostoköli. Pariskunta on muuten juuri samassa oman uuden Southerly 480 veneensä luovutukseen.

      Aika paljon hyviä pysähdyspaikkoja tulee lisää, kun ei ole juurikaan syväyksen asettamia rajoituksia.

      https://youtu.be/_klxRPfBfRo

    • timppa01

      Aikaisemmin mainittujen lisäksi:

      - kovassa aallokossa käyttäytyy rauhallisemmin köli ylhäällä - sorto siirtää venettä sivusuunnassa. Jostain muistan lukeneeni että tämä saattaisi jopa pienentää ympärimenon riskiä mutta lienee vaikea todentaa
      - kyljet on kiva vahata kun työskentelykorkeus on nenän tasalla
      - ei tarvitse pukkeja välttämättä maalla ollessaan, riippuen venemallista

      Ankkurissa ollessa pitää köli olla alhaalla - tuuli pyörittää venettä muuten aika lailla normi kölivenettä enemmän

      Myötäisellä köli kannattaa tosiaan nostaa ylös - vauhti paranee ja köli ei pääse kolisemaan laatikossaan

      Täällä Suomessa ehdottomin etu on karilleajovaurioiden pienuus (koskien kääntökölivenettä) Köli vain taittuu ylös laatikossaan.

      • täydennyskorjaus

        "Ankkurissa ollessa pitää köli olla alhaalla - tuuli pyörittää venettä muuten aika lailla normi kölivenettä enemmän"
        Pitää paikkansa ainoastaan jos vene on ankkuroitu keulastaan.
        Perästä ankkuroituna köli ylhäällä ja peräsin keskelle lukittuna vene vikuroi kuitenkin paljon vähemmän kuin keulasta köli alhaalla ankkuroituna!

    • Kdkdkjf

      Taisivat eräät guyline-veneet luoda taittoköliveneille lähtemättömän maineen täällä päin. Ehkä noita on sitten ulkomailla osattu toteuttaa laadukkaammin. Kaikki lisätekniikka on kuitenkin taipuvaista hajoamaan veneessä. Harvat charter-veneitä valmistavat veistämöt tarjoavat taittoköliä. Jannen 349 taitaa olla ainoita viimeaikaisia. Ihan mielelläni ottaisin veneeseeni kestävän taittokölin. Nimim. Kiviä löytyy 2.1 m syvyydestä melko helposti

    • seppomartti

      Mikä kölirakenne on "taittoköli" ?. Kääntyvä täysimittainen painolastilla varustettu kuin Pogoissa?. Vai painolastiton pohjan alla olevaan kölilaatikkoon taittuva tynkä kuin Ovneissa?. Vai osamittainen osapainoinen kääntyvä tynkä kuin Guy? Vai jokin muu paitsi ei sivulle kääntyvä painolasti ja sen apuna olevat sprtumaa estävät 2 kevyttä köliä -ka mikä olisi näifen kolmen suominimet?.
      Näillä palstoilla kääntyvät ja nostettavatkin kölit sekoitetaan. Helpottaisi keskustelua jos nimitykset olisivat selvät.

      • Joakim1
      • Dododidkd
        Joakim1 kirjoitti:

        Missä Guyssä on osapainoinen kääntyvä tynkä? Tässä esimerkiksi Guyline 822:n täysmittainen painolastilla varustettu: https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg

        Olikos Guyline 125:n kaikki painolasti kääntyvässä osassa? http://www.toan.se/Webtoan-2/1984/Guyline.htm

        Tuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.

        Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella.

      • seppomartti
        Joakim1 kirjoitti:

        Missä Guyssä on osapainoinen kääntyvä tynkä? Tässä esimerkiksi Guyline 822:n täysmittainen painolastilla varustettu: https://nautiguy822.files.wordpress.com/2010/09/p9115290.jpg

        Olikos Guyline 125:n kaikki painolasti kääntyvässä osassa? http://www.toan.se/Webtoan-2/1984/Guyline.htm

        Taittoköli termi esiintyy mm tässä: http://guyline95.blogspot.fi/2016/08/kolimekanismi.html.
        Guyveneitä on varmaan tehty monella kölirakentyeella mutta tuossa linkissä on minun mielikuvaani vastaava "tynkä", mikä tosin tuottaa suuren syväyksen. Guyn kölejä eri malleissa en tunne mutta yleensä kai niissä on kölilaatikko, kääntömekanismi ja -akseli pohjan alla. Köli poikkeaa ranskalasisten suosimista, esim Pogosta paljon. Jälkimmäisessä on yhtenäinen komposiittisiipi ja paino yhtenäisen evän alapäässä. Köli kääntyy rungon sisään kölilaatikkoon. En osaa väittää toista paremmaksi mutta hydrodynaamisesti varmaan yhtenäinen n. 3 m köli jonkinlaisella bulbilla on parempi. Toisaalta painot siirtyy aika rajusti taaksepäin swing keelin kippausella, mitä joku saaristossa voi pitää etuna.

      • timppa01
        Dododidkd kirjoitti:

        Tuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.

        Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella.

        Rakenteita on varmaan erilaisia, meidän veneessä on pohjan ulkopuolella 2.5 tonnin painoinen painolasti upotettuna rakenteeseen ja pultattu sisäpuolelta kiinni. n 2 m x 1 m pinta- alaltaan. tässä painolastissa on ura jonne köli taittuu j a edelleen kölilaatikkoon. koko rakenne on umpinainen eikä siinä oikeastaan ole varsinaista mekanismia - kölievä painaa noin 300 kg ja on saranoitu yhdellä pultilla painolastiin. Vaikea nähdä miten tuo voisi kovasti vaurioitua - ehkä jos peruuttaa kovaa vauhtia kiveen köli alhaalla. Enkä oikein näe isoja voimiakaan pulttiin koska köli tukeutuu sivusuunnassa aina kölilaatikkoon.
        Eteenpäin mennessä köli taittuu ylös laatikkoon jos johonkin osuu ( ja näin on käynytkin). Jos kölin nosto ja laskuköydet ovat lukittuna menee laskuköysi poikki rytäkässä. Köli voi olla joko täysin ylhäällä (60 cm syväys) tai täysin alhaalla (2.2 m) tai miten vain tältä väliltä.

      • Dododidodo
        timppa01 kirjoitti:

        Rakenteita on varmaan erilaisia, meidän veneessä on pohjan ulkopuolella 2.5 tonnin painoinen painolasti upotettuna rakenteeseen ja pultattu sisäpuolelta kiinni. n 2 m x 1 m pinta- alaltaan. tässä painolastissa on ura jonne köli taittuu j a edelleen kölilaatikkoon. koko rakenne on umpinainen eikä siinä oikeastaan ole varsinaista mekanismia - kölievä painaa noin 300 kg ja on saranoitu yhdellä pultilla painolastiin. Vaikea nähdä miten tuo voisi kovasti vaurioitua - ehkä jos peruuttaa kovaa vauhtia kiveen köli alhaalla. Enkä oikein näe isoja voimiakaan pulttiin koska köli tukeutuu sivusuunnassa aina kölilaatikkoon.
        Eteenpäin mennessä köli taittuu ylös laatikkoon jos johonkin osuu ( ja näin on käynytkin). Jos kölin nosto ja laskuköydet ovat lukittuna menee laskuköysi poikki rytäkässä. Köli voi olla joko täysin ylhäällä (60 cm syväys) tai täysin alhaalla (2.2 m) tai miten vain tältä väliltä.

        Joo, mielessä olivat lähinnä sellaiset designit, jossa painolasti on tuossa liikkuvassa osassa (Guyt, Pogot yms).

      • Bossu
        Dododidkd kirjoitti:

        Tuon jälkimmäisen linkin tekstistä paljastuu kippikölin hyvät ja huonot puolet. Ajatuksena se on mainio, se mahdollistaa syvän kölin hyvät purjehdusominaisuudet ja pääsyn mataliin satamiin, sekä kestää kivilleajot ilman vaurioita. Tuntuu siis lähes täydelliseltä ratkaisulta myös saariston väylille ja luonnonsatamiin.

        Ongelmat liittyvät käytännön toteutukseen: niveleen tulee valtavat voimat, mekanismi on altis korroosiolle ja hydrauliikka saattaa pettää. Myös geometria voi olla ongelmallinen: jotta syväys köli ylhäällä saataisiin pieneksi, pitää kölievästä tehdä pitkä ja kapea. Näinollen syväys köli alhaalla purjehdusasennossa voi olla tänne kotivesille turhan suuri. Luulisin, että kaikki nuo ongelmat olisivat periaatteessa ratkaistavissa huolellisella suunnittelulla ja testauksella.

        Ei ne voimat ole kovinkaan valtavia. Minulla oli aiemmin 9 tonnin painoinen traktorikaivuri pihan kaivuussa. Sen 6m pitkä puomi painoi kauha täynnä ehkä 3-4 tonnia. Kahvasta vetäisemällä kauha lähti vauhdilla ylös ja sen voi myös jysäyttää voimalla maahan tai lyödä sivuttain. Voima kohdistui pääosin yhteen 5cm läpimittaiseen terästappiin. 20 tonnin kaivurissa tappi on muutaman sentin paksumpi ja voimat paljon suurempia kuin purjeveneessä ikinä. En siis jaksa uskoa, että köliin kohdistuvia voimia olisi vaikea hallita rakenteiden hajoamatta.

      • seppomartti
        Bossu kirjoitti:

        Ei ne voimat ole kovinkaan valtavia. Minulla oli aiemmin 9 tonnin painoinen traktorikaivuri pihan kaivuussa. Sen 6m pitkä puomi painoi kauha täynnä ehkä 3-4 tonnia. Kahvasta vetäisemällä kauha lähti vauhdilla ylös ja sen voi myös jysäyttää voimalla maahan tai lyödä sivuttain. Voima kohdistui pääosin yhteen 5cm läpimittaiseen terästappiin. 20 tonnin kaivurissa tappi on muutaman sentin paksumpi ja voimat paljon suurempia kuin purjeveneessä ikinä. En siis jaksa uskoa, että köliin kohdistuvia voimia olisi vaikea hallita rakenteiden hajoamatta.

        Ongelma taitaa olla toinen. Jos traktorikaivurisi liikkuisi 6-8 solmun nopeudella ja sitten kauhasi jysähtäisi kallioon. Saattaisi hyvä olla jokin hydrauliikan varoventtiili.

      • Bossu
        seppomartti kirjoitti:

        Ongelma taitaa olla toinen. Jos traktorikaivurisi liikkuisi 6-8 solmun nopeudella ja sitten kauhasi jysähtäisi kallioon. Saattaisi hyvä olla jokin hydrauliikan varoventtiili.

        Kyllä hydrauliikka kestää, kunhan on tarpeeksi järeää ja tarpeelliset varoventtiilit jne. Kaivureiden letkutkin on usein kestäneet jo tuhansia ja tuhansia tunteja jatkuvia paineiskuja. Puhuin ennemminkin mekaanisten osien kestävyydestä. Suoraan kölin kiinnityspisteeseen ei tule suoraa iskua, joten kyllä tämä tuenta saadaan varmaan kestämään.

    • Arvioivakatsanto

      Nostoköliveneitä ostetaan, koska purjehdus on tylsää ja purjehtija on perillä vasta rannassa.

      Nostokölillä pääsee useampiin rantoihin kuin ilman nostoköliä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Riikka: polttoöljyn hinta räjähti

      Näyttää tuo putinismi ilmenevän persuissa myös Suomen yrittäjien kampittamisena. Polttoöljy on se katalyytti, joka pitää
      Maailman menoa
      38
      2181

    2. Mökkejä ostellaan nyt ihan hulluna!

      Tyypilliset lainamäärät on yli 500 000€ mökkejä ostellessa eli erityisesti tuollaiset miljoonamökit on nyt suomalaisten
      Maailman menoa
      64
      2032

    3. Helsingin yllä valopalloja

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1508be00-28c9-4156-83dc-0be5e7aa3066 "Helsingin taivaalla lensi lauantaina puolen yön
      Sinkut
      121
      1930

    4. HÄLYYTYS!!

      Ukraina se hyökkää jo Suomen maaperälle. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/645b83ce-e074-4f00-8b99-245d01b38a36
      NATO
      388
      1670

    5. Kovasti on hävittäjiä ilmassa. Nytkö se alkoi?

      Onko nyt sota ?? `Vai harjoituksiako vain? Hävittäjät pörrää kovasti.
      Kouvola
      103
      1641

    6. Helsingin yllä lensi yöllä jotain outoa puolen yön aikaan valopalloja

      Poliisi on saanut tapauksesta yhden havaintoilmoituksen. Valopalloja oli noin parikymmentä ILtalehdessä on video tapah
      Maailman menoa
      124
      1464

    7. Millainen on naisellinen nainen

      Nyt kun taas mennään keikkuen kesään, niin millainen nainen on naisellinen? Pukeutuminen, olemus, puhetapa, jne. Vilma n
      Sinkut
      182
      1092

    8. Raamatullinen kaste

      Seurakunnassamme kastettiin mm eräs muslimi, joka oli tullut uskoon. Hän oli ollut Suomessa viitisen vuotta. Hän oli lu
      Kaste
      53
      967

    9. Mitkä asiat kaivatun ajattelussa

      Ihmetyttävät? Mikä on tullut yllätyksenä?
      Ikävä
      75
      915

    10. Mitkä olisivat kolme tärkeintä

      vihjettä kaivatustasi?
      Ikävä
      27
      899
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt