Toinen nykyaikainen silitysrauta.
Toinen perinteisempi.
Paljonko on kulutusero samalla nopeudella?
Riippuu tietysti nopeudestakin, mutta karkeasti jotain.
Toinen perinteisempi.
Paljonko on kulutusero samalla nopeudella?
Riippuu tietysti nopeudestakin, mutta karkeasti jotain.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saman painoisilla veneillä, joilla on sama vesilinjapituus, et varmasti huomaa eroa marssivauhdeilla, eli selkeästi alle runkonopeuden.
Edellistä kirjoittajaa siteeraten "hyvin nykyaikainen" 10m vene vastaa "hyvin perinteistä" 13m venettä. Jos veneet on saman pituisia, vaikka 10 metriä pitkiä, niin nykyaikainen menee 6 ,5 solmua n.1litra/h dieseliä ja perinteisempi voisi haukata vaikka 1,5 litraa/h.
Kovin alhaisilta kuulostaa 6,5 solmua ja 1 l/h. Oma kokemus on moderneista veneistä. Hiukan yli 8 m vene vei n. 1 l/h, mutta kulki silloin vain 5,5-5,8 solmua. Kaasu pohjassa kulki 9 hv koneella 6,4 solmua, jolloin kulutus 2,3 l/h. Hiukan yli 10 m vene taas kuluttaa n. 2 l/h 6 solmun vauhdissa. Kaasu pohjassa 7,2 solmua ja kulutus 18 hv koneella n. 4,5 l/h. Matkavauhtikulutukset olen itse arvioinut tankkausmääristä. Täyden kaasun kulutukset valmistajan ilmoittamia.
Tässä yhden n. 10 m veneen kulutuksia: https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009/file.html
6 solmussa kulutus potkurista riippuen 1,57-2,2 l/h MD2030 koneella Sun Odyssey 34.2:ssa.
6,5 solmussa kulutus on jo 2-3 l/h. 1 l/h kulutuksella vauhti oli vain 4,2-5,5 solmua.
Alkuperäisen kysyjän kysymykseen ei ole helppoa vastausta, vähintäänkin pitäisi tarkemmin määrittää kysymys eli miten verrataan erityyppisiä veneitä ja millaisia veneitä. Kuten ylläolevasta huomataan kulutus kasvaa dramaattisesti vauhdin kasvaessa ja potkurilla on suuri merkitys kulutukseen. Veneen koolla tai runkomuodolla on pienempi vaikutus, kun pysytään purjeveneissä, jotka kuitenkin on tehty kulkemaan pienellä vastuksella alle runkonopeuden ulkomuodosta riippumatta.
Sitten vasta kun runkomuoto on erityisen suurivastuksinen kulutus kasvaa merkittävästi. Esimerkiksi Linssen Grand Sturdy 33.9 vei Vene-lehden testissä jo 8,8 l/h 6,6 solmun nopeudella ja 5 solmussa 3,4 l/h. Painaahan se toki enemmän kuin monet purjeveneet eli 8,3 tonnia, mutta painoero ei selitä kuin pienen osan kulutuserosta.
Jopa liukuvalla veneellä ja isolla dieselillä voi päästä melko kohtuullisiin kulutuksiin. Esimerkiksi Bavaria 30 Sport (9,6 m 5 tonnia 310 hp sisäperä) vei Vene-lehden testissä 3,7 solmussa 1,4 l/h, 5,8:ssa 3,4 l/h ja 6,6 solmussa 5,3 l/h.
Korjauksena: Olihan tuossa testissä yksi potkuri joka kulutti vielä vähemmän eli 1,4 l/h 6 solmussa. Kääntölapapotkurit olivat selvästi huonompia kuin taittolapaiset. Paras oli AutoProp, joka ei oikein ole kumpaakaan. Valitettavasti sillä on suuri vastus purjehdittaessa.
Taittolapaiset ja kiinteälapainen kuluttivat 1,57-1,73 l/h ja kääntölapaiset 1,88-2,2 l/h 6 solmussa. Tämä on varsin odotettua, sillä kääntölapaisissa potkureissa lapakulma on vakio koko säteellä, kun kiinteälapaisissa ja taittolapaisissa nousu on vakio eli lapakulma kasvaa napaa lähestyttäessä.
Eikö leveä perä nosta kulutusta selvästi? Ainakin venelehtien testeistä on jäänyt tällainen mielikuva. Olen pistänyt oikein merkille, että onpa julma kulutus pieneksi veneeksi.
Eikai vene-lehdessä enää testata kulutuksia? Suurin vaikutus on kapteenin kaasunkäytöllä. Purjeveneellä on hyvin pieni vastus matalissa nopeuksissa. Suurtakin purjevenettä liikuttelee helposti käsivoimin tyynessä satamassa. Vastus kuitenkin kasvaa, kun uppoumarunkoinen vene kaivautuu vauhdin kasvaessa syvälle oman kulkuaallon pohjalle. Eikai siinä vaikuta moderni runkomuoto paljonkaan, jos vesilinjapituus ja uppouma vastaavat toisiaan. Nykyaikaisten vedenalainen vastus voi olla vähän pienempi, mutta monesti varalaita ja kajuutta ovat korkeampia, mikä hidastaa vastatuulessa.