Miksi olen syntynyt

Mitä SINÄ höpötät?

Aaaap kirjoitti:

Mitä SINÄ höpötät?

En mitään, kerron kuule tottuuven. Lopeta tuo itsesäälissä rypemine :)

Miksi? Miten?

Kertojalle kirjoitti:

Miksi? Miten?

Sinut on luotu Jumalan kuvaksi. Sinulla on tehtävä, saat olla Jumalan rakkauden välikappale. Kertomassa siitä, että on iankaikkinen toivo. Toivo on Jeesuksessa. Hän on voittanut kaiken pahan. Sinun ei tarvitse pelätä, eikä murehtia. Hän on sinun kanssasi elämäsi loppuun asti. Et ole koskaan yksin. Sinun ei tarvitse muuta kuin pyytää Jeesusta syntiesi sovittajaksi ja pyytää häntä elämäsi Herraksi. Hän johdattaa sinua ja auttaa kaikessa. Saat olla heikko ja avuton. Hän rakastaa sinua.

Voi jeesus. En usko uskontoihin, jumaliin. Uskon maanpäälliseen helvettiin.

Välikappale kirjoitti:

Voi jeesus. En usko uskontoihin, jumaliin. Uskon maanpäälliseen helvettiin.

Niin minäkin. Voi Jeesus tosiaan, kun tietäisit, mitä voi yksi ihminen eläessään kokea!
Silti Jeesus on tie, totuus ja elämä. Joka häneen uskoo ei ikinä kuole vaan elää ikuisesti. Elämä ei pääty siis kuolemaan :)

Ei ole elämää on vain maanpäällinen helvetti. Jeesus on koodisana bittiavaruudessa.

Välikappale kirjoitti:

Ei ole elämää on vain maanpäällinen helvetti. Jeesus on koodisana bittiavaruudessa.

Jeesus ei ole tunteen asia :)

Miksi sanotaan, että tärkein on rakkaus?

tärkeintunne kirjoitti:

Miksi sanotaan, että tärkein on rakkaus?

Siksi, että ihminen on luotu rakastamaan toisia ihmisiä sekä vastaanottamaan rakkautta. Aivot alkavat voida huonosti, jos ihminen pyörittää päässään negatiivisia asioita ja kokemusta huonoudesta. Aivoihin tulee häiriötila, jota kutsutaan masennukseksi. Ihminen tarvitsee kosketusta, halauksia, hyviä sanoja. Jos hänellä ei ole ketään ihmistä, joka voi näitä hänelle antaa, voi hän pyytää Jumalaa täyttämään näitä tarpeita. Jumalan läsnäolo ja rakkaus on sinällään hoitavaa. Silti Jumalan rakkaus ei ole kiinni tunteista vaan se on pysyvä asia ja lahja ihmiselle.

Laajempimerkitys kirjoitti:

Siksi, että ihminen on luotu rakastamaan toisia ihmisiä sekä vastaanottamaan rakkautta. Aivot alkavat voida huonosti, jos ihminen pyörittää päässään negatiivisia asioita ja kokemusta huonoudesta. Aivoihin tulee häiriötila, jota kutsutaan masennukseksi. Ihminen tarvitsee kosketusta, halauksia, hyviä sanoja. Jos hänellä ei ole ketään ihmistä, joka voi näitä hänelle antaa, voi hän pyytää Jumalaa täyttämään näitä tarpeita. Jumalan läsnäolo ja rakkaus on sinällään hoitavaa. Silti Jumalan rakkaus ei ole kiinni tunteista vaan se on pysyvä asia ja lahja ihmiselle.

Mietin, että miksi usko ei ole se tärkein? Voiko rakkautta olla ilman uskoa? Voiko uskoa olla ilman rakkautta? Voiko rakkautta luoda, entä uskoa?

Rakkaus on suurempi kaikkia tunteita ja ajatuksia. Se on itse Jumala. Jumala synnyttää uskon, se ei ole siis ihmisen teko lopulta. Rakkautta voi olla ilman uskoa johonkin. Rakkaus on silti lähtöisin aina Jumalasta, vaikkei ihminen tietäisi sitä tai uskoisi siihen. Uskoa voi myös olla ilman rakkautta ja se voi toimia ihan oman lainalaisuutensa mukaan esim. plasebo-vaikutus. Uskoa on monenlaista ja sillä on vahva vaikutus sinällään ihmiseen. Rakkautta eli Jumalaa voi kutsua elämäänsä, samoin kuin voi haluta kasvaa uskossa. Näihin taitoihin liittyy usein vain kärsimyksiä. Et opi rakastamaan, jos et tiedä, miltä rakkaudettomuus tuntuu. Et myöskään opi luottamaan jos uskoasi ei koetella ja et joudu etsimään uskosi perusteita. Ihminen on luova persoona, mutta hän ei voi tehdä mitään ilman Jumalan sallimusta.

Laajempimerkitys kirjoitti:

Rakkaus on suurempi kaikkia tunteita ja ajatuksia. Se on itse Jumala. Jumala synnyttää uskon, se ei ole siis ihmisen teko lopulta. Rakkautta voi olla ilman uskoa johonkin. Rakkaus on silti lähtöisin aina Jumalasta, vaikkei ihminen tietäisi sitä tai uskoisi siihen. Uskoa voi myös olla ilman rakkautta ja se voi toimia ihan oman lainalaisuutensa mukaan esim. plasebo-vaikutus. Uskoa on monenlaista ja sillä on vahva vaikutus sinällään ihmiseen. Rakkautta eli Jumalaa voi kutsua elämäänsä, samoin kuin voi haluta kasvaa uskossa. Näihin taitoihin liittyy usein vain kärsimyksiä. Et opi rakastamaan, jos et tiedä, miltä rakkaudettomuus tuntuu. Et myöskään opi luottamaan jos uskoasi ei koetella ja et joudu etsimään uskosi perusteita. Ihminen on luova persoona, mutta hän ei voi tehdä mitään ilman Jumalan sallimusta.

Et usko tuohon höpötykseesi itsekkään, en usko

edellinne kirjoitti:

Et usko tuohon höpötykseesi itsekkään, en usko

Vai niin ;) Kyllä minä uskon ja vaikken aina uskokaan, ei se muuta sitä, miten asiat ovat.

Usko, toivo ja rakkaus ovat kiinteästi yhdessä täällä maailmassa. Koko elämämme rakentuu uskon varaan. Yleensä jokainen ihminen uskoo periaatteessa melko sokeasti siihen, että on hyvä elää, nousta ylös ja toimia. Muutenhan jäisimme vain makaamaan ja emme tekisi mitään. Usko Jumalaan on sitten kokonaan oma maailmansa.
Kirje heprealaisille 11: 1. ”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. 3. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. 6...ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät”.
Eli usko Jumalaan on välttämätöntä suhteessa Jumalaan, joka on rakkaus. Kun usko muuttuu näkemiseksi, emme tarvitse enää uskoa. Näemme omin silmin ilmeisen.

Rakkaus sen sijaan on ikuinen, niin kuin Jumalakin (tietenkin). Rakkaudessa on eri tasoja. Eros-rakkaus on useinpien ihmisten tuntema rakkauden muoto. Todellinen rakkaus ei ole pelkkä tunne. Tuossa edempänä kirjoitin ihmisten kokemasta rakkaudesta, mutta totta on, että todellinen rakkaus liittyy tietysti myös uskoon.

Ensimmäinen Kohanneksen kirje 4:7. ”Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9. Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11. Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme.
12. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on tullut täydelliseksi meissä”.

Ja edelleen ..

15.”Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
16. Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
17. Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
18. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
19. Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
20. Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
21. Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä”.

Johanneksen kirje siis.

https://uusitie.com/mita-rakkaus-on/ Ehkä sinua miellyttää tämän kaltainen rakkauden jaottelu. Itse vierastan loppukaneettia tuossa jutussa, mutta jaottelu on aika hyvä. Rakkaus on hyvin laaja käsite. Aivan niin kuin uskokin.

Pääsiäinensydämeen kirjoitti:

Sinut on luotu Jumalan kuvaksi. Sinulla on tehtävä, saat olla Jumalan rakkauden välikappale. Kertomassa siitä, että on iankaikkinen toivo. Toivo on Jeesuksessa. Hän on voittanut kaiken pahan. Sinun ei tarvitse pelätä, eikä murehtia. Hän on sinun kanssasi elämäsi loppuun asti. Et ole koskaan yksin. Sinun ei tarvitse muuta kuin pyytää Jeesusta syntiesi sovittajaksi ja pyytää häntä elämäsi Herraksi. Hän johdattaa sinua ja auttaa kaikessa. Saat olla heikko ja avuton. Hän rakastaa sinua.

Vai että Jumalan kuva? Kärsimyksen Jumala? Minä olen lapsesta asti ollut ahdistunut!!!

Laajempimerkitys kirjoitti:

Siksi, että ihminen on luotu rakastamaan toisia ihmisiä sekä vastaanottamaan rakkautta. Aivot alkavat voida huonosti, jos ihminen pyörittää päässään negatiivisia asioita ja kokemusta huonoudesta. Aivoihin tulee häiriötila, jota kutsutaan masennukseksi. Ihminen tarvitsee kosketusta, halauksia, hyviä sanoja. Jos hänellä ei ole ketään ihmistä, joka voi näitä hänelle antaa, voi hän pyytää Jumalaa täyttämään näitä tarpeita. Jumalan läsnäolo ja rakkaus on sinällään hoitavaa. Silti Jumalan rakkaus ei ole kiinni tunteista vaan se on pysyvä asia ja lahja ihmiselle.

Entä kun ollu aina vaan kusetettu?

Sama täällä.