Miksi se on niin suuri synti ajaa moottorilla?

Olisit takuulla erinäisiä vuosikymmeniä sitten yhtä vakaasti väittänyt, että 25 v päästä kukaan ei enää hiiihdä, kaikki ajavat moottorikelkalla.

Kryssiinen on vanhanaikainen etenemismuoto ajalta jolloin ei ollut moottoria. Vastatuuleen edetään nykyisin moottorilla, koska se on mahdollista. Tuuli vie pakokaasut mukanaan ja nykyiset laatukoneet on hiljaisia eikä täristä. Jos kone on väärä, niin epämukava.

Peltigenoa kirjoitti:

Kryssiinen on vanhanaikainen etenemismuoto ajalta jolloin ei ollut moottoria. Vastatuuleen edetään nykyisin moottorilla, koska se on mahdollista. Tuuli vie pakokaasut mukanaan ja nykyiset laatukoneet on hiljaisia eikä täristä. Jos kone on väärä, niin epämukava.

Lue lisää

Olen hieman samaa mieltä. Miksi ei asiaan voisi asennoitua pragmaattisesti, eli käyttämällä sitä tapaa, joka kulloinkin on paras. Ei liene enää mikään itseisarvo vain purjehtia, kun purjeveneisiin kumminkin asennetaan se moottori.

Tällöin esim. pitkäkölinen, perinteinen purjevene nousee taas arvoonsa, kun sillä on hyvä purjehtia muihin suuntiin kuin kovasti vastaiseen. Se puute korjataan sitten moottorilla ja nautitaan veneen muista eduista (tunnelma, matala ja kiville ajon kestävä köli, jne. )

Monilla sisäväylillä tämä on jopa turvallisuutta parantava asia, kun ei turhaan (ja pakonomaisesti) luovita niitä kapeikkoja läpi.

Enemmän näyttää koneajopropagandisteja ajatus toisten luovimisesta häiritsevän kuin purjehtijoita muiden koneajosta.

Ei ongelmia ole olemassa...on vain erillaisia käsityksiä asioista....tiedoksi Peltigenoalle !

Moottoriveneistä poiketen moottoripurjehtija kulkee purjeilla silloin, kun moottori on rikki. Uskoisin myös, että rullaustaipumus on pienempi maston ja kölin hitausmomentin vuoksi ja varmasti pienempi, jos nostaa pikkasenkin purjetta ylös.

Eikö rullaaminen johdun enimmäkseen liian kantavasta perästä, joka nostaa venettä, kun aalto tulee takaa, pyrkii sitten kääntymään poikittain aallon päällä.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Eikö rullaaminen johdun enimmäkseen liian kantavasta perästä, joka nostaa venettä, kun aalto tulee takaa, pyrkii sitten kääntymään poikittain aallon päällä.

Rullaaminen johtuu pyöreästä pohjan muodosta, matalasta kölistä sekä vähäisestä purjepinta-alasta. Nämä ovat moottoripurjehtijalle tyypillisiä omianaisuuksia.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Eikö rullaaminen johdun enimmäkseen liian kantavasta perästä, joka nostaa venettä, kun aalto tulee takaa, pyrkii sitten kääntymään poikittain aallon päällä.

Perällä ei ole mtään tekemistä rullauksen kanssa.

On toki täysin selvää, ettei moottoripurjehtija (kompromissina) pääse oikean purjeveneen suorituskykyyn, mutta ei ole tarkoituskaan. Molemmilla voi kuitenkin viettää sama 12h päivässä purjehtien ja 12h satamassa lilluen.

Avomerikäyttöön tehty nopea purjevene on myös hieman korni näky sisäsaariston satamissa. Miksi sillä ollaan siellä, kun ominaisuudet riittäisivät karibialle asti?

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

On toki täysin selvää, ettei moottoripurjehtija (kompromissina) pääse oikean purjeveneen suorituskykyyn, mutta ei ole tarkoituskaan. Molemmilla voi kuitenkin viettää sama 12h päivässä purjehtien ja 12h satamassa lilluen.

Avomerikäyttöön tehty nopea purjevene on myös hieman korni näky sisäsaariston satamissa. Miksi sillä ollaan siellä, kun ominaisuudet riittäisivät karibialle asti?

Lue lisää

Justiinsa. Karibialla sopii purjehtia hyvin purjehtivalla veneellä, täällä se sen sijaa on kornia.

Ei vaan kornia on se, että ostetaan vene, joka on optimoitu pallonkiertämiseen ja käytetään sitä saaristossa mökkeilyyn ja grillaamiseen. Ei se toki kiellettyä ole, mutta noin näkökulmana tähän "oikeaan tapaan" veneillä. ;)

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Ei vaan kornia on se, että ostetaan vene, joka on optimoitu pallonkiertämiseen ja käytetään sitä saaristossa mökkeilyyn ja grillaamiseen. Ei se toki kiellettyä ole, mutta noin näkökulmana tähän "oikeaan tapaan" veneillä. ;)

Lue lisää

Yhtä samaa venettä käytetään myös molempiin tarkoituksiin, niin ei tarvitse vaihtaa venettä aina reissun vuoksi. Saaristoveneellä olisi huonompi lähteä valtamerille kuin mennä valtameriveneellä saaristoon.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Ei vaan kornia on se, että ostetaan vene, joka on optimoitu pallonkiertämiseen ja käytetään sitä saaristossa mökkeilyyn ja grillaamiseen. Ei se toki kiellettyä ole, mutta noin näkökulmana tähän "oikeaan tapaan" veneillä. ;)

Lue lisää

Olen minä täällä pari pallonkiertoon optimoitua venettä nähnyt. Niillä on myös kierretty pallo. Todella harvinaisuuksia sellaiset veneet vain ovat, Sellaisia, joilla pallonkierto on mahdollinen taas ovat melkein kaikki, mutta enemmän ne ovat optimoituja mökkeilyyn ja grillailuun.

Aika harvoin näkee, että nuo "the purjehtijat" ajaisivat satamaan tai sieltä ulos purjeilla. Eli moottori kelpaa silloin kun oma vene ei ole hallittavissa ilman, mutta silti mollataan niitä, jotka eivät jakasa vastatuuleen pärskyyttää.

Ei vastatuuleen koneella-ajelijoita kukaan mollaa. Ainoat tällaiseen viittaavat kommentit ovat nämä surkean ironiset ”tosipurjehtijan rooliin” kirjoitetut kärjistykset.

Nämä ketjut menevät samoja ratoja, rakennellaan jotain fantasioita toisten veneilytottumuksista ja -asenteista.

Mä opettelin H-veneellä purjehtiessani sekä rantautumaan (laituriin ja luonnonsatamaan), että lähtemään liikeelle pelkillä purjeilla. Ja voin väittää, että olin harvinainen poikkeus tässä asiassa.

On eri lähteä purjeilla H-veneellä ,joka on melkoinen puikula...jos vertaat vaikka 38 jalkaiseen Bavariaan!Tiedoksi sille H-veneilijälle ja monelle muullekin!

Varmasti on, mutta nyt puhuttiinkin purjeilla liikkumisesta. On aika tekopyhää, että ihminen, joka ei pääse 38 jalkaisella veneellään satamaan ja sielä pois ilman apukonetta, kritisoi jotakuta, joka ajaa sillä vastatuuleen tai laiskuuttaan körötteleen tyvenen ylitse.

Mutta tietty, kun nämä samat "tosipurjehtijat" määrittelevät, mikä on oikea tapa purjehtia, niin apukone sallitaan siellä missä se heille itselleen sopii.

Supliikku kirjoitti:

On eri lähteä purjeilla H-veneellä ,joka on melkoinen puikula...jos vertaat vaikka 38 jalkaiseen Bavariaan!Tiedoksi sille H-veneilijälle ja monelle muullekin!

38-jalkaisen perästä keulaan on pidempi matka ja massaa on käsivoimiin verrattuna enemmän kuin H:ssa. Muuten sen hallinta purjeilla ei ole sen kummempaa. 8mR puolestaan on isompi, painavampi ja paljon kankeampi kääntymään kuin Bavaria 38 ja silti niillä tullaan ja lähdetään purjein.

Se "tosipurjehtija" silti on satunnaisten_purjehtijoiden keksimä satuolento, jonka suuhun ja ajatuksiin voi syöttää mitä vain.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Varmasti on, mutta nyt puhuttiinkin purjeilla liikkumisesta. On aika tekopyhää, että ihminen, joka ei pääse 38 jalkaisella veneellään satamaan ja sielä pois ilman apukonetta, kritisoi jotakuta, joka ajaa sillä vastatuuleen tai laiskuuttaan körötteleen tyvenen ylitse.

Mutta tietty, kun nämä samat "tosipurjehtijat" määrittelevät, mikä on oikea tapa purjehtia, niin apukone sallitaan siellä missä se heille itselleen sopii.

Lue lisää

Kokeilepa sattunainen purjehtija lähteä 38 jalkaisella 7000 kg painavalla veneellä esimerkiksi Nauvosta 100 muun veneen keskeltä purjeilla ulos....muuta 100 ihmettelevät,että mitä tuo pöllöilee???eli johtopäätös....satunnainen purjehtija ei ole koskaan purjehtinut livenä!!

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Varmasti on, mutta nyt puhuttiinkin purjeilla liikkumisesta. On aika tekopyhää, että ihminen, joka ei pääse 38 jalkaisella veneellään satamaan ja sielä pois ilman apukonetta, kritisoi jotakuta, joka ajaa sillä vastatuuleen tai laiskuuttaan körötteleen tyvenen ylitse.

Mutta tietty, kun nämä samat "tosipurjehtijat" määrittelevät, mikä on oikea tapa purjehtia, niin apukone sallitaan siellä missä se heille itselleen sopii.

Lue lisää

Jos satunnainen purjehtija tiedät jonkun ihmisen joka tekopyhästi väittää sitä tai tätä,niin mene kertomaan se hänelle henkilökohtaisesti...älä täällä raivoa ja pyri esittämään tähtioppilasta...sillä puheistasi päätellen olet 4,5 metrisellä perämoottrivetoisella alumiiniveneellä liikkuva katkeroitunut kansalainen!

Satunnainen_purjehtija selvästi tietää itsekin oman asiaosaamattomuutensa, jonka hän on tuonut ilmi kovin monta kertaa tässä keskustelussa. Kyse voi siis olla ainoastaan tarkoituksellisesta trollauksesta.

Pelkkä sisäkoppi ei tee purjeveneestä moottoripurjehtijaa, vaan niitä on oikeissa purjeveneissäkin. Moottoripurjehtija on sellainen purjevene, jolla onn pääosin tarkoitus edetä moottorilla.

Tekee tarpeeksi vendoja niin homma hoituu?

Jos tekee riittävästi voi käyttää arvonimeä VP, Vendoja aJaVa Purjehtija. Tällöin Itämerenportin huoltorakennuksessa aina joku avaa sinulle oven.

"Sanottakoon kuitenkin selvyyden vuoksi, että jos ei koskaan luovi, et voi kutsua itseäsi purjehtijaksi kovinkaan isolla p:llä. Veneilijäksi kyllä, isolla V:llä. "

Miksi pitää kutsua itseään Purjehtijaksi? Tulee mieleen,e ttä onko se vene enää tuossa tapauksessa olennainen asia, vai jutut ja mielikuva maissa?

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

"Sanottakoon kuitenkin selvyyden vuoksi, että jos ei koskaan luovi, et voi kutsua itseäsi purjehtijaksi kovinkaan isolla p:llä. Veneilijäksi kyllä, isolla V:llä. "

Miksi pitää kutsua itseään Purjehtijaksi? Tulee mieleen,e ttä onko se vene enää tuossa tapauksessa olennainen asia, vai jutut ja mielikuva maissa?

Lue lisää

Purjehtija on näissä piireissä lähes arvonimi. Pienilukuisen eliitin etuvartio ja soihdunkantaja maailman myrskyisillä vesillä. Väsymätön, taitava ja arvostettu merenkävijä, jota kauppalaivatkin usein väistävät kapeillakin saaristoväylillä.

Kukapa ei nyt haluaisi olla Purjehtija?

Jos vain sen takia pitää istua kaatosateessa ulkona, eikä voi ohjailla lämpöisestä kopista, niin en halua olla the purjehtija. Tosin ei minulla ole varaakaan moiseen arvonimeen, joten joutunen tyytymään (veneettömän) veneilijän arvonimeen. Kipparilätsään kahdella tähdellä olisi oikeus. Pitänee suorittaa se kolmaskin, niin voi istahtaa edes hetkeksi oikeiden purjehtijoiden pöytään.

Kummallinen ryhmä on tutkintokipparit jotka "seilaavat" vain maissa

Kirjakipparius kirjoitti:

Kummallinen ryhmä on tutkintokipparit jotka "seilaavat" vain maissa

Ovat vielä ryökäleet seilissä silloin tällöin!

...eli pitänee pikimmiten hankkia se kolmas tähti ja alkaa mollaamaan plotterin käyttäjiä. Mikä purjehtija se on, joka plotteria tarvitsee? Tosipurjehtijalla on vain kompassi ja sekstantti!

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Ovat vielä ryökäleet seilissä silloin tällöin!

...eli pitänee pikimmiten hankkia se kolmas tähti ja alkaa mollaamaan plotterin käyttäjiä. Mikä purjehtija se on, joka plotteria tarvitsee? Tosipurjehtijalla on vain kompassi ja sekstantti!

Lue lisää

Tutkintokeräilijä kipparoi vain kanootteja jotka ovat hänen jaloissaan.

ravintoketjun.huipulla kirjoitti:

Tekee tarpeeksi vendoja niin homma hoituu?

Jos tekee riittävästi voi käyttää arvonimeä VP, Vendoja aJaVa Purjehtija. Tällöin Itämerenportin huoltorakennuksessa aina joku avaa sinulle oven.

Lue lisää

Täsmälleen päinvastoin, se Purjehtija hoitaa homman oikealla trimmillä ja reitinvalinnalla hyvin vähillä vendoilla.

Kyllä se ero mun nähdäkseni on pääosin tuossa kopissa. Toki veden alapuolinenkin osa on usein moottoripurjehtijoissa matalampi, ja sitämyöden purjealakin pienempi.

Tosin mikäänhän ei estä rakentamasta purjeveneeseen "koppia", jolloin purjeala ja köli säilyy samana, vain ilmanvastus ja sisätilat kasvavat.

Nauticat 52 on aika hyvä esimerkki hyvin purjevenemäisestä moottoripurjehtijasta.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Kyllä se ero mun nähdäkseni on pääosin tuossa kopissa. Toki veden alapuolinenkin osa on usein moottoripurjehtijoissa matalampi, ja sitämyöden purjealakin pienempi.

Tosin mikäänhän ei estä rakentamasta purjeveneeseen "koppia", jolloin purjeala ja köli säilyy samana, vain ilmanvastus ja sisätilat kasvavat.

Nauticat 52 on aika hyvä esimerkki hyvin purjevenemäisestä moottoripurjehtijasta.

Lue lisää

Niin, oma veneeni on ollut 20 vuotta ilman koppia, sitten edellinen omistaja rakennutti siihen dog housen. Ei se vene siinä muuten muuksi muuttunut. Minusta suurin ero on purjealan suhde uppoumaan, kuten tuossa toisessa viestissä esitin. Moottoripurjehtijoissa purjealaa on vähän, koska niillä ei ole tarkoitus edetä purjehtien kuin juuri sopivalla tuulella.

Purjeilla kulkevia aluksia löytynee koko kirjo uppouman ja purjealan suhteessa. Missä raja menee, on sitten katsojan pääteltävissä oleva asia. joissain Colin Archereissa on varsin vaatimaton purjeala suhteessa uppoumaan, mutta purjeveneitä kai silti.

Yksi kriteeri MOOTTORIpurjehtijalle voisi myös olla akselirakenne. Purjeveneen vetolaite ei ole tehty pitkää ajoa varten ja siten moottoripurjehtijassa akseliveto on paikallaan. Usein varmaan myös kiinteä potkuri, joka parempi moottoriajossa, mutta vastavasti jarruna purjehtiessa. Samoin koneteho/uppouma suhde on mitoitettu matka-ajoon.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Purjeilla kulkevia aluksia löytynee koko kirjo uppouman ja purjealan suhteessa. Missä raja menee, on sitten katsojan pääteltävissä oleva asia. joissain Colin Archereissa on varsin vaatimaton purjeala suhteessa uppoumaan, mutta purjeveneitä kai silti.

Yksi kriteeri MOOTTORIpurjehtijalle voisi myös olla akselirakenne. Purjeveneen vetolaite ei ole tehty pitkää ajoa varten ja siten moottoripurjehtijassa akseliveto on paikallaan. Usein varmaan myös kiinteä potkuri, joka parempi moottoriajossa, mutta vastavasti jarruna purjehtiessa. Samoin koneteho/uppouma suhde on mitoitettu matka-ajoon.

Lue lisää

ELi useat BavaBeneJenneaut on moottoripurjehtijoita? Useissa olen nähnyt kiinteän akselin ja monissa kiinteän potkurin.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Purjeilla kulkevia aluksia löytynee koko kirjo uppouman ja purjealan suhteessa. Missä raja menee, on sitten katsojan pääteltävissä oleva asia. joissain Colin Archereissa on varsin vaatimaton purjeala suhteessa uppoumaan, mutta purjeveneitä kai silti.

Yksi kriteeri MOOTTORIpurjehtijalle voisi myös olla akselirakenne. Purjeveneen vetolaite ei ole tehty pitkää ajoa varten ja siten moottoripurjehtijassa akseliveto on paikallaan. Usein varmaan myös kiinteä potkuri, joka parempi moottoriajossa, mutta vastavasti jarruna purjehtiessa. Samoin koneteho/uppouma suhde on mitoitettu matka-ajoon.

Lue lisää

Mistä olet keksinyt, ettei purjevenevetolaite olisi tarkoitettu pitkää ajoa varten?

Joakim1 kirjoitti:

Mistä olet keksinyt, ettei purjevenevetolaite olisi tarkoitettu pitkää ajoa varten?

Varmaan mielikuva. Pari (vanhaa) hajonnutta kun on tullut vastaan. Onhan kulmavaihde noin periaatteessa heikompi ja hankalampi ratkaisu kuin suora akseli. Lisäksi niissä on aika arveluttava se kumimansetti, jonka rikkoontuminen aiheuttaa koko veneen uppoamisen. Jokunen kai uponnutkin sen takia.

bavabebejeneau kirjoitti:

ELi useat BavaBeneJenneaut on moottoripurjehtijoita? Useissa olen nähnyt kiinteän akselin ja monissa kiinteän potkurin.

Jos niin haluat sanoa. Mitään oikeaa määritelmää ei moottoripurjehtijalle ole kai olemassa.

Vastakäännös. Moottoripurjehtija ei tee vastakäännöstä.
Moottoripurjehtijalla ei olisi mielekästä purjehtia saaristomerellä, kun pitäisi jatkuvasti nostaa ja laskea purjeita, käynnistää ja sammuttaa konetta. Purjehtiessa kiinnostaa purjehtia.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Purjeilla kulkevia aluksia löytynee koko kirjo uppouman ja purjealan suhteessa. Missä raja menee, on sitten katsojan pääteltävissä oleva asia. joissain Colin Archereissa on varsin vaatimaton purjeala suhteessa uppoumaan, mutta purjeveneitä kai silti.

Yksi kriteeri MOOTTORIpurjehtijalle voisi myös olla akselirakenne. Purjeveneen vetolaite ei ole tehty pitkää ajoa varten ja siten moottoripurjehtijassa akseliveto on paikallaan. Usein varmaan myös kiinteä potkuri, joka parempi moottoriajossa, mutta vastavasti jarruna purjehtiessa. Samoin koneteho/uppouma suhde on mitoitettu matka-ajoon.

Lue lisää

Ei taida olla hyvää tarkkaa määritelmää moottoripurjehtijalle. Koko nimitys on etenkin nykyisin keinotekoinen, kun samanlaiset koneet on niin moottoripurjehtijoissa kuin purjeveneissäkin.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Varmaan mielikuva. Pari (vanhaa) hajonnutta kun on tullut vastaan. Onhan kulmavaihde noin periaatteessa heikompi ja hankalampi ratkaisu kuin suora akseli. Lisäksi niissä on aika arveluttava se kumimansetti, jonka rikkoontuminen aiheuttaa koko veneen uppoamisen. Jokunen kai uponnutkin sen takia.

Lue lisää

"Onhan kulmavaihde noin periaatteessa heikompi ja hankalampi ratkaisu kuin suora akseli."

Miten sitten luulet moottoriveneiden perävetolaitteen käytön? Nekö ei ole tehty jatkuvaan ajoon, vaan satunnaiseen käyttöön. Ja loppu ajasta perävetolaitteella varustetulla moottoriveneillä ajelehditaan?

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Varmaan mielikuva. Pari (vanhaa) hajonnutta kun on tullut vastaan. Onhan kulmavaihde noin periaatteessa heikompi ja hankalampi ratkaisu kuin suora akseli. Lisäksi niissä on aika arveluttava se kumimansetti, jonka rikkoontuminen aiheuttaa koko veneen uppoamisen. Jokunen kai uponnutkin sen takia.

Lue lisää

No onhan merikytkimessäkin rattaita. Joskus suoraan akseliin liittyy myös kulmavaihde, jolla potkuriakseli käännetään taakse koneen etupuolelta.

Olen kuullut ainoastaan yhdestä purjevenevetolaitteen kauluskumin hajoamisesta. Se oli nostokölinen katamaraani, jonka vetolaite hakkasi suoraan pohjaan veneen ollessa ankkurissa huonossa paikassa.

Ei rattaiden (hammaspyörien) olemassaolo ole ratkaisevaa, vaan sen konstruktion kokonaisuus. Vetolaiteessa, jos esim. potkuriakselin tiiviste vuotaa, niin koko vaihteisto hajoaa tuota pikaa öljyn ja veden sekoittuessa. Toki hyvällä huollolla tämäkin on käytännössä ehkäistävissä.

Noita mansetteja on hajonnut sen verran, että vakuutusyhtiöt vaativat nykyään, että on vaihdettu (muistaakseni) viiden vuoden välin. Pääosin ovat kai olleet satamaan uponneita, kun kukaan ei ole ollut vahtimassa venettä. Mutta siitä huolimatta, en kyllä oman veneeni turvallisuutta laskisi yhden tuollaisen kumiläpyskän varaan.

Se onkin käytännössä kumivene, kun pohja on paljekumi.

satunnainen_purjehtija kirjoitti:

Ei rattaiden (hammaspyörien) olemassaolo ole ratkaisevaa, vaan sen konstruktion kokonaisuus. Vetolaiteessa, jos esim. potkuriakselin tiiviste vuotaa, niin koko vaihteisto hajoaa tuota pikaa öljyn ja veden sekoittuessa. Toki hyvällä huollolla tämäkin on käytännössä ehkäistävissä.

Noita mansetteja on hajonnut sen verran, että vakuutusyhtiöt vaativat nykyään, että on vaihdettu (muistaakseni) viiden vuoden välin. Pääosin ovat kai olleet satamaan uponneita, kun kukaan ei ole ollut vahtimassa venettä. Mutta siitä huolimatta, en kyllä oman veneeni turvallisuutta laskisi yhden tuollaisen kumiläpyskän varaan.

Lue lisää

Näytä esimerkki edes yhdestä ko. kumin takia uponneesta köliveneestä. Ko. kumin vaihtotarpeesta on täällä usein keskusteltu ja toistaiseksi kukaan ei ole kertonut ainoastakaan uppoamistapauksesta lukuunottamatta tuota yhtä katamaraania. Kukaan ei myöskään ole kertonut, että vakuutusyhtiö olisi jättänyt jotain korvaamatta, kun ko. kumi on "yli-ikäinen", mikä on erittäin tavallinen tilanne Suomen venekannassa.

Vaihtovaatimus on valmistajien huolto-ohjeissa ei vakuutusyhtiöltä tullut. Ei ole mitenkään erikseen mainittu vakuutusehdoissa ja ainakaan minulle vakuutusyhtiö ei ole mitenkään informoinut tuollaisesta vaateesta.

En ole myöskään kuullut tapauksesta, jossa vaihteisto olisi hajonnut stefan vuodon takia, jos öljyn väri tarkistetaan edes talven aikana ja ongelmaan reagoidaan silloin. Stefat eivät ala vuotaa yleensä tolkuttomasti ja pieni vesimäärä riittää tekemään öljystä emulsion, jonka väri on helposti havaittavissa.

Joakim1 kirjoitti:

Näytä esimerkki edes yhdestä ko. kumin takia uponneesta köliveneestä. Ko. kumin vaihtotarpeesta on täällä usein keskusteltu ja toistaiseksi kukaan ei ole kertonut ainoastakaan uppoamistapauksesta lukuunottamatta tuota yhtä katamaraania. Kukaan ei myöskään ole kertonut, että vakuutusyhtiö olisi jättänyt jotain korvaamatta, kun ko. kumi on "yli-ikäinen", mikä on erittäin tavallinen tilanne Suomen venekannassa.

Vaihtovaatimus on valmistajien huolto-ohjeissa ei vakuutusyhtiöltä tullut. Ei ole mitenkään erikseen mainittu vakuutusehdoissa ja ainakaan minulle vakuutusyhtiö ei ole mitenkään informoinut tuollaisesta vaateesta.

En ole myöskään kuullut tapauksesta, jossa vaihteisto olisi hajonnut stefan vuodon takia, jos öljyn väri tarkistetaan edes talven aikana ja ongelmaan reagoidaan silloin. Stefat eivät ala vuotaa yleensä tolkuttomasti ja pieni vesimäärä riittää tekemään öljystä emulsion, jonka väri on helposti havaittavissa.

Lue lisää

Ok, mä olen kuullut erilaista tietoa, että valmistajat suosittelevat vaihtoa 8v välein, mutta vakuutusyhtiöt vaativat 5v välein. Mahtoikohan olla Ruotsista tämä tieto. En jaksa alkaa googlettamaan asiasta.

Mitä tulee tekniikan pettävyyteen, niin eipä se koskaan petä, kun on uudehkoa ja hyvin huollettua. Siitä huolimatta tuossa konstruktiossa on jo kaksi sisäänrakennettuna epävarmuuskohtaa, eli tiivisteen vuoto ja kumin hajoaminen. En ole väittänyt, että ne eivät mitään kestäisi, mutta eipä tuollaisia ratkaisuja juuri uppoumarunkoisissa moottoriveneissä näe. Uskoakseni yksi syy siihen on perinteisen pitkän akselin yksinkertaisuus ja luotettavuus jatkuvassa käytössä.

Kolmantena käytännön ongelmana on usein moottoritilan ahtaus, etenkin jos kone on sijoitettu vetolaitteen taakse. Jos sijoitus on toisinpäin, on vetolaite vaikea huollettava ja öljyt jää helposti tarkistamatta. Yhdessä pienemmässä purjeveneessä oli tila niin ahdas, ettei moottoria voinut irroittaa ilman vetolaitetta, mikä tarkoittaa veneen telakointia mahdollisten moottoriongelmien takia.

Vaihdettiin saildriven kumi, kun vene oli ollut meillä kymmenkunta vuotta. Tiivisteen merkintöjen perusteella kumilla oli ikää vajaat15 vuotta. Puhtaaksi kun pyyhki, ei vanhaa tiivistettä erottanut uudesta. Näppituntumalla kumin elastisuudessa ei ollut mitään selvää eroa.

S120:n akselin stefa on vaihdettu kaksi kertaa, kun kesän aikana vaihteistoöljyyn oli ilmestynyt vettä. Tuntuu kestävän 5-6 vuotta.

Luulen, että meidän huolto-ohjelman painopiste on parempi pitää läpivienneissä ja kiinteän rikin kunnossa.

Micce52__ kirjoitti:

Vaihdettiin saildriven kumi, kun vene oli ollut meillä kymmenkunta vuotta. Tiivisteen merkintöjen perusteella kumilla oli ikää vajaat15 vuotta. Puhtaaksi kun pyyhki, ei vanhaa tiivistettä erottanut uudesta. Näppituntumalla kumin elastisuudessa ei ollut mitään selvää eroa.

S120:n akselin stefa on vaihdettu kaksi kertaa, kun kesän aikana vaihteistoöljyyn oli ilmestynyt vettä. Tuntuu kestävän 5-6 vuotta.

Luulen, että meidän huolto-ohjelman painopiste on parempi pitää läpivienneissä ja kiinteän rikin kunnossa.

Lue lisää

Onpa usein stefa pettänyt. Paljonko on tullut tunteja? Oletko varma, että vesi tuli stefan kautta eikä esimerkiksi huolimattomasti kiristetyn tai huonolla tiivisteellä varustetusta tyhjennyspropusta?

Omassa veneessä alkaa 14. kausi hyvin todennäköisesti alkuperäisellä stefalla. Ainakaan sitä ei ole 2010 jälkeen vaihdettu. Tunteja alkaa olla 1000, joista 600 tullut minun omistusaikana.

Voi purjealaa laittaa enemmänkin. Vene on aina kompromissa. Purjealan tehokas kasvatus nostaa maston korkeutta ja helposti myös kölin syvyyttä. Etenkin sisävesillä nuo aiheuttavat joitakin rajoitteita kulkemisen ja rantautumisen suhteen.

Oisko niin, että valmistajat pelaavat varman päälle? Vai tuleeko venedirektiivistä joku maksismi, minkä vene saa kallistua tietyllä tuulella? Itsehän voi purjealaa kasvattaa, kun vain sitten älli mukana, mitä vene kestää.

Maston korkeutta voi jossain tapauksissa kompensoida esim. kahdella mastolla, jos vaikka sisävesillä enemmän liikkuu. Ei ole kovin yleinen ratkaisu, mutta onhan tällaisiakin. Puumastojen aikakaudella melko yleinenkin ratkaisu. Nykyään kaikki vaan tuntuu apinoivan kilpaveneitä näkemättä mitään muita arvoja veneilyssä.

Maston pidentämisestä saatava hyöty vähenee kun vene kallistuu silloin enemmän, eli kölin syvyyttä ja kölipainoa tulisi sitten myös lisätä. Onkohan tuollaisia veneitä?

Ei ole noin suoraviivaista. Isoa purjealaa tarvitaan yleensä hiljaisella tuulella, jolloin kallistuminen ei ole ongelma. Jos aikomus kasvattaa veneen nopeutta kovallakin tuulella, tarvitaan toki lisää kolipainoa/syvyyttä.

Pitkäkölisessä veneessäni on kevyitä tuulia varten "ylisuuri" kevyen tuulen genoa. Se on valmistettu ohuesta kevyestä materiaalista. Heikoimmissa tuulissa tavallisesti menen sillä purjeella ohi rullagenoalla varustetuista vastaavan kokoisista eväköliveneistä. Tällaisesta purjeesta on vastaavaa hyötyä kuin korkeammasta mastosta olisi.