Eipä näy vielä väen väheneminen asuntojen vuokrien tasossa Lieksassa. Vuokrat näyttävät olevan vielä korkeita yksityisellä puolella.
Pieliskodilla ei ole enään tarjolla niin paljon vapaita asuntoja kuin oli vuosi sitten kun kävin katsomassa.
Pieliskodilla ei ole enään tarjolla niin paljon vapaita asuntoja kuin oli vuosi sitten kun kävin katsomassa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minä asun avomieheni kanssa lähellä Lieksan keskustaa yksityisen omistamassa toisen kerroksen 57 neliön kaksiossa. Talo on rakennettu 70-luvun alussa. Kuukausvuokra on 375 euroa ja vesimaksut 2 x 15 euroa.
Joensuun Rantakylässä tyttären rivitalokaksion vuokra on 650 euroa.
Sulla on edullinen vuokra. Noin 10-20€ halvempi vuokra kuukaudessa kuin tällä hetkellä tuolla vuokratalojen tarjolla olevissa vastaavan kokoisissa asunnoissa, vesimaksut huomioiden.
Millä matematiikalla laskit et 10-20 euroo halvempi. ? Mulla on n 62 neliötä oleva kaksio ja maksan siitä vuokraa n 480e(muutamaa senttiä vaille.Vesi kuuluu vuokraan,sähkö ei.
Laskin sillä matematiikalla, että lisäsin nuo vesimaksut (2x15€) tuohon vuokraan (375€) =405€ ja vertasin sitten vuokarakotien vuokrien hintoihin, kun niissä ei ole erillistä vesimaksua, vaan veden käyttö sisältyy vuokraan.
Ja sitä vettä muuten kuluu ihan helvetisti mikäli vedestä ei laskuteta kulutuksen mukaisesti. Tämä on nähty jokaisessa talossa missä putkiremontin yhteydessä asennettu vesimittarit. Vielä kun talohtiöt älyäisivät asentaa energiankulutusmittarit lämmityspattereihin kuten Euroopassa tehdään. Näillä kahdella on suuri merkitys taloyhtiön kuluihin ja tiedetään ettei ihminen välitä jos ei joudu kulutuksestaan maksamaan todellisen käytön mukaan.
Meillä kuluu omakotitalossa kahden hengen taloudessa vettä kuukaudessa 15 m3. Se maksaa n. 45 euroa (vesi 0,96 euroa/kuutio ja jätevesi 2,03 euroa/kuutio). Perusmaksu on 5 euroa kuukaudessa, joten vettä kuluu henkeä kohti 25 euron edestä kuukaudessa (250 litraa/henkilö/vrk).
Monissa kerrostaloissa vesimaksu on vain 15 euroa kuukaudessa henkeä kohti, mikä on todellakin liian vähän.
On arvioitu, että Suomessa veden kulutus henkeä kohti vuorokaudessa on 160 litraa. Arvio voi olla pahasti alakanttiin. Todellinen kulutus lienee ainakin 200 - 300 litraa. Kun Suomen talouksien käyttöveden kulutus jaetaan asukasmäärällä, siinä ei oteta huomioon talouksien omia kaivoja, jolloin kulutus näyttää jäävän hyvin pieneksi.
Esimerkiksi Australiassa kulutetaan 500 litraa, USA:ssa 600 litraa ja Italiassakin 400 litraa henkeä kohti vuorokaudessa.
Miten perkeleessä kahella hengellä noin paljon vettä menee?Hanatko auki kokoajan?
Vettä voi säästää kun elää viikosta toiseen paskoineen eikä käy päivittäin suihkussa.
Olen samaa mieltä. Vettä kuluu omakotiasujalla kesäaikaan myös autojen ja mattojen pesuun, istutusten kasteluun jne. Kyllä kerrostaloasulla tuhlataan vettä paljon enmmän kun ei ole omia kulutusmittareita. Kuitenkin vedestä maksetaan vain noin puolet. Normaalikulutus Suomessa asujaa kohti on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin 150 litraa vuorokaudessa. Kyllä se yli 200 litraa on.
Kannattaisikohan tuo vuokranmaksuun käytetty raha käyttää oman maksuun ? Lieksassa on runsas tarjonta vapaista omistusasunnoista mistä valita.
Lieksan asuntokanta alkaa olla jo niin vanhaa, että kannattaa verrata sitä vuokraa omistusasunton vastikkeeseen ja myös siihen miten paljon näissä omistusasunnoissa menisi rahaa lähitulevaisuuden remontteihin.
Jos omistusasuntoon on suunnitteila putki-, viemäri-, julkisivu tai muita isompia remontteja, niin monesti viisaampaa jatkaa vuokralla. Ellei sitten myytävän asunnon hinnassa ole reilusti huomitoitu tulevien remonttien kustannuksia.
Laskeskelin omakotitaloni vuotuisia pakollisia menoja eli lämmitys, sähkö, vesi, jätehuolto, kiinteistövero, vakuutus ja normali kunnossapito. Sain kuluiksi 6000 euroa eli "vuokra" on 500 euroa kuukaudessa. Ei asuminen omakotitalossakaan ole ilmaista.
Pitkällä aikavälillä tulee omakotitalon remonteista melkoiset kulut. Olen uusinut 1963 rakennettuun talooni kaikki ikkunat, sisä- ja ulko-ovet, katon, kaikki vesiputket, sähköistyksen kokonaan, kosteat tilat kokonaan, keittiön kalusteineen pariin kertaan. Olen myös vaihtanut lämmitysmuotoa ja muuttanut autotallin lisähuoneeksi. Katettu uusi suuri (40 m2) terassi ei ollut myöskään halpa investointi.
Omasta talosta sentään saat rahaa käteen jos saat myytyä.Vuokran maksussa et hyödy mitään.
Lieksan 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on riskejä joita kannattaa pohtia ennen halvan asunnon hankintaa. Edessä voi olla koko talon kattava putkiremontti ja se ei ole halpa asunnon omistajalle. Edessä voi olla lisäksi myös kattoremontti. Normaalisti taloyhtiö ottaa remontteihin lainaa, jonka osakkeen omistajat maksavat korkojen kanssa. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Korpi-Jaakon kadulta. Joissakin taloissa on tehty mittavia pakonsanelemia piharemontteja viemäröinteineen. Yleensä vanhoissa taloissa on aina jotakin remontoitavaa yhteisissä tiloissa kuten saunoissa, pesuhuoneissa ja pesutuvissa. Myös ikkuna- ja oviremontit ovat yleisiä.
Ne laiskat jotka ei pärjää helsingissä
jää asumaan lieksaan.
Yhdeksän sanan virkkeessä on kuusi kielioppivirhettä! Se lienee palstan ennätys! Sinusta ei todellakaan ole yhtään mihinkään. On tainnut alakoulusi jäädä pahasti kesken. Miksi tulit Lieksan palstalle häpäisemään itsesi?
Pilkunnussija...sellainen sana tulee mieleen.
Kaikki pilkut on nussittu withlifen viestistä. Lieneekö ihan itse...?
Eikö ole uskallusta muuttaa muualle?
Eikö elämä kanna...
Lieksa sukurutsareitten luvattu maa.
1960-luvun alussa Lieksa-Pielisjärvellä oli yli 26 000 asukasta. Nyt on hieman yli 11 000. Lieksasta on uskaltanut muuttaa pois 15 000 asukasta. Lieksalaiset ovat olleet ja ovat edelleen todella rohkeaa porukkaa! Koko ajan tapahtuu poismuuttoa. 40 vuoden kuluttua lähtee pois viimeinen lieksalainen.