DX-järjestelmä kahdella kamerallako

Nikonin DX-kamerajärjestelmä tarkoittaa pienempää kennokokoa kuin kinokokoa. Kroppauskerroin on 1,5.

Jos jostain syystä pitäisi rajoittua valokuvauskameroiden ja objektiivien hankinnassa kahteen DX-kamerarunkoon, ja kahteen DX-objektiiviin, niin mitkä valinnat tekisit?

Itselleni valinta olisi hankalaa pähkäilyä: toisaalta ehkä haluaisin lähikuvausmahdollisuuksia, toisaalta valovoimaa, toisaalta laajakulman, normaaliobjektiivin ja pikkutelen. Joten ehkä kiinnostaisi Sigman 17-50 tai 17-70 objektiivi yhdeksi, ja jokin valovoimainen toiseksi. Ehkä Nikonin 35/1,8. Mutta onko DX-järjestelmään saatavissa valovoimaisia laajakulmia 1,8-valovoimalla tai paremmalla, kevyempiä kuin 18-35 /1,8 Sigma?

Jos esim. löytyisi mielenkiintoinen laajakulmaobjektiivi, noiden tsuumien asemesta, niin olisiko mahdollista käyttää esim. loittorengasta lähikuviin 35-millisen objektiivin kanssa? Miksikäs ei?
Ilmoita


Laajakulma käy hyvin makroiluun, varsinkin, kun käännät sen väärin päin. Saat pidemmän ilmaraon objektiivin ja kohteen väliin. Sitä voi käyttää oikeinpäinkin loitoilla, tai lähilinssillä, mutta ei niin suurilla suurennuksilla, kuin käännettynä. Lähilinssin saa sovitettua useimpiin objektiiveihin.
Ilmoita
Miksi tarvitset kaksi runkoa?

Tokinalla on valovoimainen laajakulmazoom:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/28453/gstts/Tokina-AT-X-14-20MM-F2-0-PRO-DX-laajakulmaobjektiivi-Nikon

Mietin mikä on kokemuksesi, jonka pohjalta olet luonut nämä vaatimukset, kun puhut DX:stä kuin se olisi uusi asia.
2 VASTAUSTA:
Kaksi runkoa on hyvä yhdistelmä. Toinen DX ja toinen FX kennoilla. Isolla voi ottaa ne joihin se on parempi kuten maisemat ja sisätilat. Pikkukennolla taas tirpat ovat lähempänä. Pääosa laseista kannattaa ostaa molempiin sopiviksi ja DX runkoon vain jokapaikan lasi yleiskäyttöön. FX rungon lasithan kelpaavat myös DX rungolle.

Olen nyt tuota systeemiä noudattanut siitä alkaen kun D800 tuli markkinoille. Aiemmin kulkiessani oli mukana 2 DX runkoa joissa toisessa oli yleiszoom ja toisessa sitten lasi siihen tarkoitukseen jota olin kuvitellut kuvaavani. Siinä säästi optiikan vaihtoja suuren määrän ja kennoille tuli paljon vähemmän roskia.

Elikkä kyllä kahdelle rungolle on käyttöä!
Tuo Tokina 14-20 /2 vaikuttaa sinällään erittäin mielenkiintoiselta, vaikka valovoimaa hiukan vähemmän olisikin kuin aloitusviestissä mainittu 1,8. Yllättävän valovoimainen tämäkin tsuumiksi.
Mielenkiintoinen polttovälialue olisi myös Nikonin vakaajatsuumissa 16-35/4. Mutta tehty FX-järjestelmälle, ja hinta taitaa olla suurempi kuin Sigman 18-35 /1,8 tsuumissa. On valokuvausalalla monenlaista yllätystä, ja sävyeroja, kontrasteja, tasapainoilua. Toisaalta näin, toisaalta noin.
+Lisää kommentti
Jos hankkii APS-C järjestelmän, itse ainakin hankkisin natiivi APS-C:n. Turha kantaa ylimääräistä lasia. Nikonin ja Canonin vahvuus on juuri loistavat kinokennoiset rungot, mutta niiden pelkästään APS-C:lle suunniteltujen objektiivien valikoima on pieni ja osin vielä huonolaatuinen.

Noilla spekseillä kaksi Fujin X Pro2:sta tai toisen tilalle vielä pienikokoisempi X E3. Objektiiveiksi valitsisin f/1.4 tai f/2.0 23 mm ja f/1.2 56 mm tai f/2.0 50 mm. F/2.0 versiot on sääsuojattu, kuten XPro2 runkokin. Kaks’kolmonen voisi olla sääsuojattu versio ja teleksi tuo valovoimaisempi.

Nikoniin saa hyvät 35 mm ja 85 mm objektiivit. F/1.4 35 mm AF-S on ihan OK ja AF-S versio kasi’vitosesta on hyvä. Jos rakentaisin Nikonin järjestelmän, nuo kaksi ovat oikein hyvä pari kinokennoiseen runkoon.
8 VASTAUSTA:
Jos makro on tärkeä, niin Nikoniin joku 105 mm micro Nikkor versioista kasi’vitosen sijaan.

Rungoista toinen on varmaan D850, jos rahat ei riitä D5:en. Toinen voisi olla pienikokoisempi, esimerkiksi Df?
Mitä höpäjät? Aloittelija puhuu DX- kennoista. Kropeista. Paras vajaakennoinen Nikoneissa, tällä hetkellä, on D500.
Kuvailinko kirjoitti:
Mitä höpäjät? Aloittelija puhuu DX- kennoista. Kropeista. Paras vajaakennoinen Nikoneissa, tällä hetkellä, on D500.
https://www.dpreview.com/reviews/nikon-d500/12
Vilkaisin arvostelua. Väittivät loppupuolella, että kuvanlaatu on suunnilleen samaa kuin D7200:ssa, mutta D500 parempi nopeudeltaan, esim. urheilukuviin. Luultavasti käyttökelpoisia molemmat kuitenkin monenlaisiin aiheisiin?

Mielestäni Canonisti kiteytti aika nasevasti tilanteen yllä:
>> Nikonin ja Canonin vahvuus on juuri loistavat kinokennoiset rungot, mutta niiden pelkästään APS-C:lle suunniteltujen objektiivien valikoima on pieni ja osin vielä huonolaatuinen. <<
Ja esitteli sitten omat vaihtoehtoiset ajatuksensa, joten en sitä lähtisi moittimaan. Olen salaa katsellut hieman tietoja Fuji-kameroista, esim. X-T20. Luulisin, että siltäkin puolelta saattaa löytyä jotain mielenkiintoista. Entä Pentax?

Muissa keskusteluissa talven aikana tuli jo ihasteltua, että Leica tekee objektiiveja MFT-järjestelmään, mm. 12/1,4 ja 25/1,4. Samaan MFT:hen on myös makro-objektiiveja 30, 45 ja 60 mm. Mutta DX-järjestelmä vaikuttaa pääasiassa tsuumailijoille suunnatulta?

Nikonin kinokoon rungoista jotkut voivat toimia DX-objektiiveilla. Siihenkin suhtaudun hieman epäilevästi, kannattaako.
Kuvailinko kirjoitti:
Mitä höpäjät? Aloittelija puhuu DX- kennoista. Kropeista. Paras vajaakennoinen Nikoneissa, tällä hetkellä, on D500.
Niin on ja fiksu ostaa molemmat kunhan rahoitus järjestyy eli D500 ja D850 joista tuon jälkimmäisen rahoitus on vielä hieman raollaan ja vanha konkari D800 saa riittää.
Joo ei DX kennoisille ole ihan niin paljon hyviä laseja kuin FX kennoiselle, mutta nuo mainitsemasi ainakin ja maisemakuvaajana ottaisin lisäksi Nikkor AF-S 12-24mm f/4G IF-ED DXhttp://www.opticallimits.com/Reviews/229-nikkor-af-s-12-24mm-f4g-if-ed-dx-lab-test-report--review?start=2Ja rungoksi toki D500.
maisemaakuvataan kirjoitti:
Joo ei DX kennoisille ole ihan niin paljon hyviä laseja kuin FX kennoiselle, mutta nuo mainitsemasi ainakin ja maisemakuvaajana ottaisin lisäksi Nikkor AF-S 12-24mm f/4G IF-ED DXhttp://www.opticallimits.com/Reviews/229-nikkor-af-s-12-24mm-f4g-if-ed-dx-lab-test-report--review?start=2Ja rungoksi toki D500.
Kuulostaa siltä, että mieluummin objektiiveja useampia ja vain yksi kamerarunko, kun ei maisemakuvauksessa ole runsaasti kiirettä? Tiesitkö, että Nikonilla on myös hiukan laaja-alaisempi tsuumi 10-24, ja vaihtoehtona Tamron jota Rockwell arvosteli huonommaksi?
Tsuumikos kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että mieluummin objektiiveja useampia ja vain yksi kamerarunko, kun ei maisemakuvauksessa ole runsaasti kiirettä? Tiesitkö, että Nikonilla on myös hiukan laaja-alaisempi tsuumi 10-24, ja vaihtoehtona Tamron jota Rockwell arvosteli huonommaksi?
Tiesin, mutta optisesti ei niin hyvä kuin 12-24mm.
Rajalalla on minusta hyvä tarjous X Pro2:sta ja kaks’kolmosesta:

https://www.rajalacamera.fi/fujifilm-x-pro2-xf-23-2-r-wr-black.html

Tuohon lisäksi kun ostaa viis’kutosen, on kasassa hyvä perussetti moneen käyttöön. Itse käytän nykyään eniten juuri tuota comboa, mutta kaks’kolmonen on se valovoimaisempi versio.
+Lisää kommentti
En tiedä, huomasiko kukaan rivien välistä näkökulmaani: DX-järjestelmä vaikuttaa siltä, että laajakulmien puolelta löytyy pääasiassa tsuumeja. Jos halutaan valovoimaa (1,8 tai parempi) DX-järjestelmään, laajakulmaisesti, niin sitten ei ole kovin paljon vaihtoehtoja, tietääkseni. Sigman 30/1,4 olisi melko lähellä normaalipolttoväliä. Nikonin 20/1,8 on tehty kinokokoiselle rungolle.

http://lenshero.com/lenses/low-light-lens-for-nikon-dx

Kaksi runkoa DX-järjestelmään? Objektiivien vaihdon tarve voisi siten olla puolet vähäisempää. Jos yhdessä kamerassa esim. loittorengas ja Sigma 17-50, niin se saattaisi sopia hyvin lähikuviin, ja toisessa normaalipolttoväli muuhun kuvaamiseen. Normaalipolttoväli on ollut itselleni sellainen suosikki, että sillä on tullut räpsyteltyä kuvia joskus runsaasti, ehkä kaksi kertaa sen verran kuin laajakulmilla. Teletsuumeilla moninkertainen määrä.

Toimiiko kroppirungolla sama kuvaussuhteen kaava kuin kinokoossa, että kuvaussuhde = loitonnus per polttoväli?

Minullako kokemusta? Ei DX-järjestelmästä minkäänlaista. Lähinnä olen ihmetellyt vain, mitä DX:ään tarjotaan. Järjestelmäkameroita, Canonia, käytin viime vuosituhannella filmille kuvaamiseen. Joitain kompakteja myös. 2000-luvulla on ollut lähes kymmenen vuoden tauko valokuvaamisessa, kunnes 2010-luvulla aloin ostella digitaalisia kompaktikameroita. En tiedä, tuleeko mitään tarvetta ostella järjestelmää enää. Mutta olen viime vuonna ja tänä talvena katsellut valokuvausasioita netistä. Kirjannut havaintoja ja pohdintoja mm. Suomi24:n keskusteluihin.

En tiedä, miten tuohon DX:ään oikein suhtautuisi. Onkohan Nikon-yhtiön linja tuottaa sinne pääasiassa tsuumeja? Kinokokoon, Nikonin FX-järjestelmään, on tarjolla monenlaista mielenkiintoista, kuten 24/1,8 tai 28/1,8. Mutta jos samaan valovoimaan tai parempaan pyrkisi rakentelemalla DX-järjestelmää, niin onko se edes mahdollista - tässä se ongelma. Onko tilanne niin kummallinen, että isompi kenno (FX) sopisi paremmin hämärässä ja käsivaralta kuvaamiseen, mutta pienemmälle kennolle (DX) tehdään kuitenkin himmeämpiä objektiiveja, pääasiassa tsuumeja?

Pitääkö paikkansa, että Nikonin suosio tai myynti on laskussa, mutta nousussa ovat Sony ja Olympus? Johtuuko ero juuri tästä asiasta? Valovoimaisia putkia vielä kuitenkin halutaan?
4 VASTAUSTA:
Kroppikamerat ovat niille, jotka yleensä eivät pane kamalasti rahaa kameraan. Kannattaa muistaa, että kameraa kohden myydään vain n. 1.7 objektiivia (ml. kitti). Siksi tuollaiset n. 300 euron zoomit ovat oimia kavereita kroppirungoille.

Toki on poikkeuksia, jotka haluaisivat valovoimaisempaa. Tässä tulee kameravalmistajien intressit vastaan. He eivät halua jumittaa asiakkaita kroppirunkoihin myymällä kalliita kroppiobjektiiveja vaan he haluavat myydä FF runkoja näille. Tokinan ja Sigman kaltaisilla valmistajilla ei tällaista intressiä ole ja siksi ne tekevätkin valovoimaisempia objektiiveja.
okaro kirjoitti:
Kroppikamerat ovat niille, jotka yleensä eivät pane kamalasti rahaa kameraan. Kannattaa muistaa, että kameraa kohden myydään vain n. 1.7 objektiivia (ml. kitti). Siksi tuollaiset n. 300 euron zoomit ovat oimia kavereita kroppirungoille.

Toki on poikkeuksia, jotka haluaisivat valovoimaisempaa. Tässä tulee kameravalmistajien intressit vastaan. He eivät halua jumittaa asiakkaita kroppirunkoihin myymällä kalliita kroppiobjektiiveja vaan he haluavat myydä FF runkoja näille. Tokinan ja Sigman kaltaisilla valmistajilla ei tällaista intressiä ole ja siksi ne tekevätkin valovoimaisempia objektiiveja.
Porttiteoria: Asiakkaat houkutellaan järjestelmien pariin DX:n kautta, ja yhteensopivuutta on sen verran, että parempien objektiivien kiinnostaessa vaihdetaan vähitellen ehkä koko järjestelmä FX:ksi?

Kuulin äskettäin jostain, kun kerrottiin 20 valokuvaajasta maailman huipulta. Ehkä niitä tunnetuimpia. Väitettiin, että heistä vain muutamalla oli Canon tai Nikon. Muilla Leica, tms. kalliimpaa? Jossain ammattilaiseksi ryhtymisen neuvoissa Youtube-videoilla on sanottu, että osta kallein /laadukkain kamera, mitä saat ostettua. Eikö sovi tämä DX siihen ideologiaan?

- Aika vähän näkyy tulleen vielä vastauksia tuohon jossitteluun, että mitkä kaksi kameraa ja kaksi objektiivia ostaisit, jos pitäisi rajoittua sellaiseen määrään, ja DX-järjestelmään.
Tsuumikos kirjoitti:
Porttiteoria: Asiakkaat houkutellaan järjestelmien pariin DX:n kautta, ja yhteensopivuutta on sen verran, että parempien objektiivien kiinnostaessa vaihdetaan vähitellen ehkä koko järjestelmä FX:ksi?

Kuulin äskettäin jostain, kun kerrottiin 20 valokuvaajasta maailman huipulta. Ehkä niitä tunnetuimpia. Väitettiin, että heistä vain muutamalla oli Canon tai Nikon. Muilla Leica, tms. kalliimpaa? Jossain ammattilaiseksi ryhtymisen neuvoissa Youtube-videoilla on sanottu, että osta kallein /laadukkain kamera, mitä saat ostettua. Eikö sovi tämä DX siihen ideologiaan?

- Aika vähän näkyy tulleen vielä vastauksia tuohon jossitteluun, että mitkä kaksi kameraa ja kaksi objektiivia ostaisit, jos pitäisi rajoittua sellaiseen määrään, ja DX-järjestelmään.
"...Kuulin äskettäin jostain, kun kerrottiin 20 valokuvaajasta maailman huipulta. Ehkä niitä tunnetuimpia. Väitettiin, että heistä vain muutamalla oli Canon tai Nikon. Muilla Leica, tms. kalliimpaa..."

Olisi mielenkiintoista nähdä tuo lista. Sisältänee ainakin jonkin verran keskareita, mutta tuskin kukaan kuvaaja kuvaa vain yhdellä kameralla.

Fujin 100-sarja on tällä hetkellä mielenkiintoisessa asemassa. Aika monella ammattilaisella maailmalla näyttää olevan sellainen back up kamerana.
Canonisti kirjoitti:
"...Kuulin äskettäin jostain, kun kerrottiin 20 valokuvaajasta maailman huipulta. Ehkä niitä tunnetuimpia. Väitettiin, että heistä vain muutamalla oli Canon tai Nikon. Muilla Leica, tms. kalliimpaa..."

Olisi mielenkiintoista nähdä tuo lista. Sisältänee ainakin jonkin verran keskareita, mutta tuskin kukaan kuvaaja kuvaa vain yhdellä kameralla.

Fujin 100-sarja on tällä hetkellä mielenkiintoisessa asemassa. Aika monella ammattilaisella maailmalla näyttää olevan sellainen back up kamerana.
>>Olisi mielenkiintoista nähdä tuo lista.<<

Niin, kyllä olisi. Tuollainen 20 kuvaajaa mainittiin audiotiedostossa vain summana, ei nimiä käyty läpi. - Minulla on ollut tapana latailla audiotiedostoja internetistä. Hakukoneeseen "mp3 or podcast" hakusanojen alkuun, sitten aihe ja sivusto, site:sivusto.fi.
Muistaakseni ivoox.com oli paikka, josta latailin valokuvausaiheisia podcast-tiedostoja. Siellä niitä on ollut englanniksi ja espanjaksi ainakin. Oli yksi suomalainenkin.

http://search.carrot2.org/stable/search?source=web&view=folders&skin=fancy-compact&query=site:ivoox.com+nikon+dx&results=100&algorithm=lingo&EToolsDocumentSource.country=ALL&EToolsDocumentSource.language=ALL&EToolsDocumentSource.customerId=&EToolsDocumentSource.safeSearch=false

Nikon-objektiiveista:

http://search.carrot2.org/stable/search?source=web&view=folders&skin=fancy-compact&query=+nikon+dx+lenses&results=100&algorithm=lingo&EToolsDocumentSource.country=ALL&EToolsDocumentSource.language=ALL&EToolsDocumentSource.customerId=&EToolsDocumentSource.safeSearch=false

Suomeksi Nikonin omaa luetteloa:

https://www.nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses

Olisi mielenkiintoinen polttovälialue 10-20 mm. Mutta näkyy olevan AF-P tarkennus, joten automaattitarkennus ja käsintarkennus kumpikaan ei toimi joissain kamerarungoissa?

Tuosta löytyy luetteloa eri järjestyksessä:

https://www.nikonusa.com/en/nikon-products/camera-lenses/all-lenses/index.page
+Lisää kommentti
"Toimiiko kroppirungolla sama kuvaussuhteen kaava kuin kinokoossa, että kuvaussuhde = loitonnus per polttoväli?"

Toimiihan se. Nykyisillä objektiiveilla ei välttämättä anna oikeaa tulosta kinossakaan, koska sisäisellä tarkennuksella varustetut objektiivit lyhenee lähelle tarkennettaessa.
Siitä seuraa, että nykyiset 100 mm:n makrot tarkentuu 30 cm:n, kun vanhat venyvät antoivat 40cm:n etäisyyden kohteeseen kuvausuhteella 1:1. huononnusta siis.
Kaavat toimii ainoastaan objektiivin ollessa tarkennettu äärettömään.
Kokeile huviksesi.
2 VASTAUSTA:
Kokeilin huvikseni joskus filmille kuvaamisen aikoihin pitkää, moninkertaista tsuumia loittorenkaan kanssa. Tarkennus ei vaikuttanut siinä kovin paljon. Mutta jos halusi kuvata lähikuvan tietyltä etäisyydeltä, sitten tsuumailemalla sai väännettyä objektiivia sopivan mittaiseksi. Terävyysalue oli tosin melkoisen lyhyt. Mielestäni kuitenkin loittorengas voi olla tsuumin kanssa helpompi eri etäisyyksille kuin lähilinssi, joka aiheuttaa, että tarkennusetäisyys on suunnilleen vakio. Esim. puolen diopterin linssillä tarkennusetäisyys 50 cm. Kun diopterivoimakkuus on lähilinssin polttovälin käänteisluku (jossa yksikkö metrejä). Samat diopterit on käytössä myös silmälasien voimakkuuksien merkinnässä. Esim. likinäköinen jos näkee terävästi korkeintaan 25 cm päähän, niin sitten silmälasilinssin voimakkuus lienee -4 diopteria.
Tsuumikos kirjoitti:
Kokeilin huvikseni joskus filmille kuvaamisen aikoihin pitkää, moninkertaista tsuumia loittorenkaan kanssa. Tarkennus ei vaikuttanut siinä kovin paljon. Mutta jos halusi kuvata lähikuvan tietyltä etäisyydeltä, sitten tsuumailemalla sai väännettyä objektiivia sopivan mittaiseksi. Terävyysalue oli tosin melkoisen lyhyt. Mielestäni kuitenkin loittorengas voi olla tsuumin kanssa helpompi eri etäisyyksille kuin lähilinssi, joka aiheuttaa, että tarkennusetäisyys on suunnilleen vakio. Esim. puolen diopterin linssillä tarkennusetäisyys 50 cm. Kun diopterivoimakkuus on lähilinssin polttovälin käänteisluku (jossa yksikkö metrejä). Samat diopterit on käytössä myös silmälasien voimakkuuksien merkinnässä. Esim. likinäköinen jos näkee terävästi korkeintaan 25 cm päähän, niin sitten silmälasilinssin voimakkuus lienee -4 diopteria.
Tulipa virhe äskeiseen. Tarkoitin kahden diopterin linssiä, ja kirjoitin väärin puoli diopteria.
+Lisää kommentti
Dioptria-yksiköistä, linsseistä ja näöstä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dioptria
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Linssi_(optiikka)
http://www.piilolinssioptikko.net/naontarkkuus-eli-visus-arvo-ja-silmalasien-voimakkuus/

Eikö ole yllättävän vaikeaa valikoida, jos pitäisi valita vain kaksi objektiivia? Ja sittenkö kaksi kamerarunkoa tuntuisi monesta liian suurelta määrältä? Ovatko valokuvaamiseen suuntautuneet henkilöt monesti myös rohmuajia, keräilijöitä, hifistelijöitä? Itse ainakin olen menneisyydessä ostellut runsaasti monenlaisia objektiiveja. Minun mielestäni on ollut mielenkiintoista jo sinällään saada tietoa eri valokuvausvälineistä.
Ilmoita
Rajalalla on jäljellä pari D610 runkoa.

https://www.rajalacamera.fi/nikon-d610-runko.html

Siihen esimerkiksi Sigman art pari 35 + 85 on halpa lähtö kinokennoiseen.
4 VASTAUSTA:
Mikä mielipide Canonistilla on kennokoosta ja valovoimasta: FX ja DX - miten suurilla ISO-lukemilla näillä voi kuvata, ja miten suuri sitten on valovoiman tarve eri tilanteissa? Riittääkö DX-järjestelmä tsuumin kanssa - mihin valaistukseen asti, millaisiin ISO-lukuihin? Paljonko parempi sitten olisi kinokokoinen kamera valovoimaisella objektiivilla? Kolme aukkoa, neljä, vai enemmän?
Toisin sanoen, riittääkö tavalliselle harrastajalle, ehkä ammattilaisellekin avausviestissä mainittu Sigman 17-50 /2,8 - sehän muistuttaa lukemiltaan kovasti kinokokoon myytyä huipputsuumia Nikon 24-70 /2,8 - joka saattaa olla parempi optisesti kuin moni kiinteäpolttovälinen objektiivi...?! Jos näissä kahdessa tsuumissa on suunnilleen sama polttovälialue ja valovoima, mutta Sigma pienempi ja edullisempi, niin eikö jälkimmäisessä ole parempi hinta-laatusuhde? Miten näitä arvioisi?
Tsuumikos kirjoitti:
Mikä mielipide Canonistilla on kennokoosta ja valovoimasta: FX ja DX - miten suurilla ISO-lukemilla näillä voi kuvata, ja miten suuri sitten on valovoiman tarve eri tilanteissa? Riittääkö DX-järjestelmä tsuumin kanssa - mihin valaistukseen asti, millaisiin ISO-lukuihin? Paljonko parempi sitten olisi kinokokoinen kamera valovoimaisella objektiivilla? Kolme aukkoa, neljä, vai enemmän?
Toisin sanoen, riittääkö tavalliselle harrastajalle, ehkä ammattilaisellekin avausviestissä mainittu Sigman 17-50 /2,8 - sehän muistuttaa lukemiltaan kovasti kinokokoon myytyä huipputsuumia Nikon 24-70 /2,8 - joka saattaa olla parempi optisesti kuin moni kiinteäpolttovälinen objektiivi...?! Jos näissä kahdessa tsuumissa on suunnilleen sama polttovälialue ja valovoima, mutta Sigma pienempi ja edullisempi, niin eikö jälkimmäisessä ole parempi hinta-laatusuhde? Miten näitä arvioisi?
Testeistähän noita voi vertailla ja kannattaa ottaa huomioon kennoteknologiasukupolvien ero.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=fujifilm_xpro2&products=nikon_d5&products=nikon_d610&products=nikon_d850&sortDir=ascending

Kun D610 on julkaistu vuonna 2013, on kenno varmaan edelliseltä vuodelta ja vastaavasti esimerkiksi Fuji X Pro2:n kenno on vuodelta 2015, eli niissä on pari vuotta eroa. Se pienentää heti eroa suorituskyvyssä. Samalla kannattaa ottaa huomioon, että ainakin vielä ollaan digitaalikameroiden kanssa tilanteessa, jossa runkoja tulee vaihdettua muutaman vuoden välein, mutta objektiivit ovat käyttökelpoisia useamman runkosukupolven, kunhan ne valitsee huolella.

Eli vaikka nyt ostaisit D610:n, niin osta vain objektiiveja, jotka kelpaavat myös D850:n nokalle. Kun ei ollut varaa vielä kinokennoiseen Canonin runkoon, hankin silti optiikan niin, että se sopii myös täyskennoiseen. No se täyskennorunko on nyt juniorilla.

Itse en ole enää vuosiin käyttänyt zoomeja perusoptiikkana. Hyvät zoomit ovat isoja, painavia ja kalliita, eikä valovoima silti riitä. Itse olen käyttänyt viimeajat APS-C rungossa eniten yhdistelmää 23 + 56 mm, eli kinovastaavuudeltaan 35 + 85 mm. Valovoimat vastaavasti f/1.4 ja f/1.2 kompensoivat mukavasti kennon kokoa.

Eli oma valintani on joko kinokennoinen Canikon tai APS-C Fuji. Myös MFT kannattaa vilkaista, mutta siinä putoaa vielä kennon koko. Objektiivit primeja, pl telepäässä on Canikonilla hyviä 70-200 millistä, joita voi harkita.
Canonisti kirjoitti:
Testeistähän noita voi vertailla ja kannattaa ottaa huomioon kennoteknologiasukupolvien ero.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=fujifilm_xpro2&products=nikon_d5&products=nikon_d610&products=nikon_d850&sortDir=ascending

Kun D610 on julkaistu vuonna 2013, on kenno varmaan edelliseltä vuodelta ja vastaavasti esimerkiksi Fuji X Pro2:n kenno on vuodelta 2015, eli niissä on pari vuotta eroa. Se pienentää heti eroa suorituskyvyssä. Samalla kannattaa ottaa huomioon, että ainakin vielä ollaan digitaalikameroiden kanssa tilanteessa, jossa runkoja tulee vaihdettua muutaman vuoden välein, mutta objektiivit ovat käyttökelpoisia useamman runkosukupolven, kunhan ne valitsee huolella.

Eli vaikka nyt ostaisit D610:n, niin osta vain objektiiveja, jotka kelpaavat myös D850:n nokalle. Kun ei ollut varaa vielä kinokennoiseen Canonin runkoon, hankin silti optiikan niin, että se sopii myös täyskennoiseen. No se täyskennorunko on nyt juniorilla.

Itse en ole enää vuosiin käyttänyt zoomeja perusoptiikkana. Hyvät zoomit ovat isoja, painavia ja kalliita, eikä valovoima silti riitä. Itse olen käyttänyt viimeajat APS-C rungossa eniten yhdistelmää 23 + 56 mm, eli kinovastaavuudeltaan 35 + 85 mm. Valovoimat vastaavasti f/1.4 ja f/1.2 kompensoivat mukavasti kennon kokoa.

Eli oma valintani on joko kinokennoinen Canikon tai APS-C Fuji. Myös MFT kannattaa vilkaista, mutta siinä putoaa vielä kennon koko. Objektiivit primeja, pl telepäässä on Canikonilla hyviä 70-200 millistä, joita voi harkita.
En tunne Nikonin lasitavaraa niin hyvin, että pystyisin suosittelemaan yksittäisiä objektiiveja. Yksi melko varma valinta on tällä hetkellä Sigman Art-sarja, mutta muutkin ns. ei merkkivalmistajat ovat parantaneet laatuaan, koska huonoilla volyymizoomeilla ei pysty enää tekemään rahaa. Art:n heikkous on sääsuojauksen puute.

Canoniin lähtisin liikkeelle 6D mark II:lla ja siihen joko Art:it tai Canonin omat uudempi f/2.0 35 mm USM IS ja f/1.8 85mm.
Canonisti kirjoitti:
Testeistähän noita voi vertailla ja kannattaa ottaa huomioon kennoteknologiasukupolvien ero.

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=fujifilm_xpro2&products=nikon_d5&products=nikon_d610&products=nikon_d850&sortDir=ascending

Kun D610 on julkaistu vuonna 2013, on kenno varmaan edelliseltä vuodelta ja vastaavasti esimerkiksi Fuji X Pro2:n kenno on vuodelta 2015, eli niissä on pari vuotta eroa. Se pienentää heti eroa suorituskyvyssä. Samalla kannattaa ottaa huomioon, että ainakin vielä ollaan digitaalikameroiden kanssa tilanteessa, jossa runkoja tulee vaihdettua muutaman vuoden välein, mutta objektiivit ovat käyttökelpoisia useamman runkosukupolven, kunhan ne valitsee huolella.

Eli vaikka nyt ostaisit D610:n, niin osta vain objektiiveja, jotka kelpaavat myös D850:n nokalle. Kun ei ollut varaa vielä kinokennoiseen Canonin runkoon, hankin silti optiikan niin, että se sopii myös täyskennoiseen. No se täyskennorunko on nyt juniorilla.

Itse en ole enää vuosiin käyttänyt zoomeja perusoptiikkana. Hyvät zoomit ovat isoja, painavia ja kalliita, eikä valovoima silti riitä. Itse olen käyttänyt viimeajat APS-C rungossa eniten yhdistelmää 23 + 56 mm, eli kinovastaavuudeltaan 35 + 85 mm. Valovoimat vastaavasti f/1.4 ja f/1.2 kompensoivat mukavasti kennon kokoa.

Eli oma valintani on joko kinokennoinen Canikon tai APS-C Fuji. Myös MFT kannattaa vilkaista, mutta siinä putoaa vielä kennon koko. Objektiivit primeja, pl telepäässä on Canikonilla hyviä 70-200 millistä, joita voi harkita.
Tehdään vielä olemattomalla Nikon tuntemuksella yksi setti:
- D610
- Nikonin oma f/2.0 35 mm tai Sigman f/1.4 35 mm Art melkein tuo Art
- Nikonin oma f/2.8 100 mm makro tai f/4.0 70-200 mm
- Sigman f/1.4 20 mm laajakulma
+Lisää kommentti
Johtopäätös: Nikonin DX-järjestelmään ei ole vielä valtavaa määrää erittäin valovoimaisia objektiiveja, mutta näilläkin saattaa pärjätä, ja lisää saattaa olla tulossa?

En tiedä, paljonko tuo haaveilu kannattaa, että joku ostaisi kinokoon objektiiveja, joita käyttäisi kroppikameralla, odotellen, että tulee parempia kinokoon kameroita? Paljonko parempia ja kalliimpia niiden sitten pitäisi olla?

Huom: kaikki testisivut ja luettelot eivät ole täydellisiä. Esim. Dxomark ei näyttänyt vanhan 80-200 /2,8 tsuumin tietoja ollenkaan minulle. Yksi sivusto, jolla Nikonia luetellaan on tässä:
https://www.imaging-resource.com/lenses/nikon/reviews/

Muinoin järjestelmäkameralla kuvaamista aloittaessa mittailin käsisäätöjen kanssa valotusarvoja eri tilanteissa, ja tein itselleni muistiinpanoja, mitä valotusta mihinkin tilanteisiin tarvittiin. Jos oikein muistan, jotain seuraavankaltaista:

ISO 400 kirkkaassa päivänvalossa myötävalossa: aukko f/11 tai f/16, ja valotusaika 1/500 sekuntia.
Sivulta päin, aukon verran enemmän.
Vastavalossa aukko lisää.
Kirkas pilvipouta: f/5,6 ja 1/125 sekuntia.
Sadepilvien alla hämärässä: f/4 ja 1/30 sekuntia.

Valon määrä saattaa vaihdella runsaasti ulkona. Hyviä kuvauskelejä.
3 VASTAUSTA:
Nikon DX järjestelmään saa vallan hyviä laseja normaaliin kuvaukseen. Itselläni on nyt Nikkorin 16 - 80 mm F2.8 - 4 VR ja jotain päälle. Ei ole jäänyt mitään mihin tuo muutoin sopii kuvakulmiltaan kuvaamatta. Joskus kun oli ladattu 100 ASA:n filmillä eikä filmin herkkyyttä päässyt vaihtamaan kuin filmi vaihtamalla niin noita F1,x laseja ehkä tarvittiin mutta tänään voit sen ISO100 muuttaa nappulatekniikalla neljä aukkoa isommalle ISO800:n tai vielä ylemmäs ISO3200 eikä se kuva siitä sen kummemmin huonone kun on kunnon vehkeet.

Ei siis kannata verrata edes noita vanhoja aikoja tähän päivään, nyt kun pimiössäkään ei vaadita pimeyttä!
nikon_d90 kirjoitti:
Nikon DX järjestelmään saa vallan hyviä laseja normaaliin kuvaukseen. Itselläni on nyt Nikkorin 16 - 80 mm F2.8 - 4 VR ja jotain päälle. Ei ole jäänyt mitään mihin tuo muutoin sopii kuvakulmiltaan kuvaamatta. Joskus kun oli ladattu 100 ASA:n filmillä eikä filmin herkkyyttä päässyt vaihtamaan kuin filmi vaihtamalla niin noita F1,x laseja ehkä tarvittiin mutta tänään voit sen ISO100 muuttaa nappulatekniikalla neljä aukkoa isommalle ISO800:n tai vielä ylemmäs ISO3200 eikä se kuva siitä sen kummemmin huonone kun on kunnon vehkeet.

Ei siis kannata verrata edes noita vanhoja aikoja tähän päivään, nyt kun pimiössäkään ei vaadita pimeyttä!
Minulla on ollut kolmenlaista valaistusta. Yövalot automaattisesti hämäräkytkimillä käynnistymässä eri huoneissa. Hämärää pöytälamppuvaloa toisena vaihtoehtona. Kolmantena järkyttävän kirkkaita lamppuja kattovalaisimissa. En ole huomannut mitään ristiriitaa näiden välillä. Eivät ole ryhtyneet tappelemaan ja kinastelemaan keskenään, vaikka olisi vahingossa jäänyt päälle erilaisia lamppuja samaan aikaan.

ISO-kestävyydestä. Onko minulle syntynyt oikeanlainen käsitys, miten korkeita ISO-lukemia eri kameroilla/ kennoilla suunnilleen pystytään käyttämään? Olisiko oikein seuraavanlainen arvio:

ISO 400: Alle tuuman kennoiset 1/2,3 supertsuumikamerat?
ISO 800-1600: Tuuman kennokoon kamerat?
ISO 3200: MFT ?
ISO 6400-12800: Nikon DX ja muut APS-C kennoiset kamerat?
ISO 25600: Kinokoko?
ISO 31200- Jotkut huippulaadukkaat, ehkä Leica Q ?

On yksilöllisiä poikkeuksia. Esim. Sigma DP1M ei pärjännyt jossain vertailussa Nikon Coolpix A:lle. Eri valmistajilla on ollut erilaisia kennoja.
Tsuumikos kirjoitti:
Minulla on ollut kolmenlaista valaistusta. Yövalot automaattisesti hämäräkytkimillä käynnistymässä eri huoneissa. Hämärää pöytälamppuvaloa toisena vaihtoehtona. Kolmantena järkyttävän kirkkaita lamppuja kattovalaisimissa. En ole huomannut mitään ristiriitaa näiden välillä. Eivät ole ryhtyneet tappelemaan ja kinastelemaan keskenään, vaikka olisi vahingossa jäänyt päälle erilaisia lamppuja samaan aikaan.

ISO-kestävyydestä. Onko minulle syntynyt oikeanlainen käsitys, miten korkeita ISO-lukemia eri kameroilla/ kennoilla suunnilleen pystytään käyttämään? Olisiko oikein seuraavanlainen arvio:

ISO 400: Alle tuuman kennoiset 1/2,3 supertsuumikamerat?
ISO 800-1600: Tuuman kennokoon kamerat?
ISO 3200: MFT ?
ISO 6400-12800: Nikon DX ja muut APS-C kennoiset kamerat?
ISO 25600: Kinokoko?
ISO 31200- Jotkut huippulaadukkaat, ehkä Leica Q ?

On yksilöllisiä poikkeuksia. Esim. Sigma DP1M ei pärjännyt jossain vertailussa Nikon Coolpix A:lle. Eri valmistajilla on ollut erilaisia kennoja.
Ajattelinpa käynnistää tuosta uuden keskustelun jopa. Tuommoinen:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15247037/iso-kestavyys
+Lisää kommentti
Vaikea kysymys. DX kennolle 35 mm f1.8 on hyvä ja halpa. Tuolla saa halvalle teräviä kuvia jos se pääasia. Kaveriksi vaikka 85 mm makro. Tuolla ne kukat ja perhoset. Sitten joskus jos on tarvetta joku zoomi ja ehkä telekin. Laajakulman saa kun kääntää kameran pystyyn ja ottaa useamman kuvan. Monissa rungoissa tuohon ohjelmakin. Turha ostaa kovin kalliita ja valovoimaisia laseja. Jos lasi painaa 2 kg niin sen jättää helposti kotiin vaikka olisi hyvä.
7 VASTAUSTA:
85/3,5 makroa on kyllä kehuttu.
Itselleni yllättävää löytöä tässä keskustelussa oli Okaron mainitsema Tokinan laajakulmatsuumi 14-20/ 2, ja Lenshero-linkin kautta löytynyt Tamronin 60/2 makro. Näitä mainittiin myös Dpreview-sivuilla, kun laitoin hakuehdoiksi DX ja valovoima 2 tai parempi.
Yleensä makro-objektiivien valovoimat ovat olleet kehnompia. Eivätkö nämä kaksi objektiivia ole erityisen herkullisia houkutuksia DX-järjestelmään, valovoiman kannalta - ja siltä kannalta, että jos kuvataan pääasiassa laajakulmalla ja toisaalta lähikuvia?
Olisiko sitten parempi vaihtoehto kinokoko, ja sinne Nikon-objektiivi 18-35 ja Tamronin 90-millinen makro? Miksi parempi? Valovoima huonompi?!?
Ostaa sen 16-80 f. 2,8-4VR Nikkorin. On terävä ja kevyt. Ei halpa.
Kaveriksi sitten vaikka 80-200 f2,8 tai joku pidempi. Rungoksi D500 ja joku 7000 sarjan runko kaveriksi.
Kahdella laadukkaalla zoomilla pärjää pitkälle. Ero kuvanlaadussa kiinteäpolttoväliseen on olematon, vaikka canonisti toisin aina toitottaa.
Miksi tarjota kallista ammattitason kalustoa. Nikon 80-200 f2,8 on hyvä. Hinta on kova ja painaa. Lomareissulla en moista raahaisi. Ainoa vika on ettei tarkennu kovin lähelle. Nykykennot sallivat rajausten tekemistä. 85 mm on yksi suosikeistani. Jostain syystä en omista 35 mm lasia. 24 mm ja 50 mm löytyy. Ja vielä 60 mm makrokin. Usein käytössä noi alueet kattava zoomi. 80-200 f2,8 on iso ja kömpelö. Rungon kanssa painoa tulee yli 2 kg. Katselin äsken lumikellosta otettua kuvaa joka otettu kännykällä. Aika kivasti valkosenkin eri sävyt toistuu. Kelpaa hyvin nettikäyttöön. Vastaava järkkärillä olisi vaatinut jalustan ja paljon himmentämistä. Keskiputken kääntämisen ja hankalaa tarkentamista maan rajassa. Väitän että IG:ssä eroa ei huomaa.
kuvaaja_tku kirjoitti:
Miksi tarjota kallista ammattitason kalustoa. Nikon 80-200 f2,8 on hyvä. Hinta on kova ja painaa. Lomareissulla en moista raahaisi. Ainoa vika on ettei tarkennu kovin lähelle. Nykykennot sallivat rajausten tekemistä. 85 mm on yksi suosikeistani. Jostain syystä en omista 35 mm lasia. 24 mm ja 50 mm löytyy. Ja vielä 60 mm makrokin. Usein käytössä noi alueet kattava zoomi. 80-200 f2,8 on iso ja kömpelö. Rungon kanssa painoa tulee yli 2 kg. Katselin äsken lumikellosta otettua kuvaa joka otettu kännykällä. Aika kivasti valkosenkin eri sävyt toistuu. Kelpaa hyvin nettikäyttöön. Vastaava järkkärillä olisi vaatinut jalustan ja paljon himmentämistä. Keskiputken kääntämisen ja hankalaa tarkentamista maan rajassa. Väitän että IG:ssä eroa ei huomaa.
Määrättyyn rajaan asti kameroista on ihan sama periaate kuin työkaluissa: köyhän ei kannata ostaa huonoa. Jos telepäässä haluaa zoomin, niin se käytännössä on Canikonilla tuo 70-200. Jonkin verran voi miettiä juuri painon takia, että tyytyy f/4.0 valovoimaan.

Normaalin ja laajakulmien osalta en näe harrastajalle mitään syytä hankkia zoomia. Halvemmalla, kevyemmällä ja vähintään samalla laadulla pääsee parilla, kolmella primella.
Canonisti kirjoitti:
Määrättyyn rajaan asti kameroista on ihan sama periaate kuin työkaluissa: köyhän ei kannata ostaa huonoa. Jos telepäässä haluaa zoomin, niin se käytännössä on Canikonilla tuo 70-200. Jonkin verran voi miettiä juuri painon takia, että tyytyy f/4.0 valovoimaan.

Normaalin ja laajakulmien osalta en näe harrastajalle mitään syytä hankkia zoomia. Halvemmalla, kevyemmällä ja vähintään samalla laadulla pääsee parilla, kolmella primella.
>> Normaalin ja laajakulmien osalta en näe harrastajalle mitään syytä hankkia zoomia. Halvemmalla, kevyemmällä ja vähintään samalla laadulla pääsee parilla, kolmella primella. <<

Minä näen sellaista syytä, että voi olla näppärää samalla tsuumilla saada vaihdeltua perspektiivivaikutelmaa - jossain tilanteissa kokeilla sekä laajakulmaista vaikutelmaa, että pikkuteleä, ja ehkä normaalipolttoväliäkin. Aloitusviestin objektiivit ovat minun tietääkseni parhaasta päästä hinta-laatusuhteeltaan DX-järjestelmään. Mutta jos kallimpia DX-objektiiveja halutaan, niitäkin on saatavilla, kuten on tullut esille... Myös Nikonin FX-objektiivi 24/1,8 voisi olla mielenkiintoinen DX-rungossa. Tämä yksi niitä harvoja poikkeuksia, milloin pitäisin kätevänä FX-objektiivia DX-runkoon. Ja mahdollisuutena käytellä samaa FX-rungossa.
Tsuumikos kirjoitti:
>> Normaalin ja laajakulmien osalta en näe harrastajalle mitään syytä hankkia zoomia. Halvemmalla, kevyemmällä ja vähintään samalla laadulla pääsee parilla, kolmella primella. <<

Minä näen sellaista syytä, että voi olla näppärää samalla tsuumilla saada vaihdeltua perspektiivivaikutelmaa - jossain tilanteissa kokeilla sekä laajakulmaista vaikutelmaa, että pikkuteleä, ja ehkä normaalipolttoväliäkin. Aloitusviestin objektiivit ovat minun tietääkseni parhaasta päästä hinta-laatusuhteeltaan DX-järjestelmään. Mutta jos kallimpia DX-objektiiveja halutaan, niitäkin on saatavilla, kuten on tullut esille... Myös Nikonin FX-objektiivi 24/1,8 voisi olla mielenkiintoinen DX-rungossa. Tämä yksi niitä harvoja poikkeuksia, milloin pitäisin kätevänä FX-objektiivia DX-runkoon. Ja mahdollisuutena käytellä samaa FX-rungossa.
Kuvausetäisyys vaikuttaa perspektiiviin. Ei polttoväli. Minusta on hyvä opetella kuvaamaan yhdellä lasilla. Jos menee satamaan ottamaan kuvan laivasta ei siinä tarvita repullista kamaa. Olen osallistunut muutamalle fotokävelylle ja minua säälittää ne joilla on iso reppu kamaa mukana. Miksi ihmeessä kaikesta pitää saada kuvia. Jälkipeleissä ei ne parhaimmat kuvat välttämättä ole niilä joilla se painavin ja kallein reppu.
kuvaaja_tku kirjoitti:
Kuvausetäisyys vaikuttaa perspektiiviin. Ei polttoväli. Minusta on hyvä opetella kuvaamaan yhdellä lasilla. Jos menee satamaan ottamaan kuvan laivasta ei siinä tarvita repullista kamaa. Olen osallistunut muutamalle fotokävelylle ja minua säälittää ne joilla on iso reppu kamaa mukana. Miksi ihmeessä kaikesta pitää saada kuvia. Jälkipeleissä ei ne parhaimmat kuvat välttämättä ole niilä joilla se painavin ja kallein reppu.
"...Jälkipeleissä ei ne parhaimmat kuvat välttämättä ole niilä joilla se painavin ja kallein reppu."

Juuri noin. Ainoan poikkeuksen tuosta taitaa tehdä luontokuvaus ja erityisesti lintukuvaus. Toki otin eilen kuvia lokeista pokkarini 18 mm objektiivilla, mutta se ei ole ihan sitä, mitä käsitän lintukuvauksella.
+Lisää kommentti
Tässä vertailussa, mitä mielestäni ovat mielenkiintoiset objektiivit DX-järjestelmään tällä hetkellä, sikäli kuin tiedän:

https://www.dpreview.com/products/compare/side-by-side?products=nikon_35_1p8&products=sigma_17-50_2p8_os&products=nikon_17-55_2p8g_dx&products=tamron_60_2_macro&products=nikon_10-24_3p5-4p5g_dx&products=tokina_14-20_f2_pro_dx&sortDir=ascending

Rockwell kehuu Nikonin 17-55/2,8 tsuumia, että se on ainoa normaalitsuumi, jota hän suosittelisi DX-järjestelmään!
https://www.kenrockwell.com/nikon/1755.htm
2 VASTAUSTA:
Tai tarkemmin sanottuna: ainoa nopea (valovoimaisempi kuin mikä?) normaalitsuumi, jota hän suosittelisi DX:lle. Aloitusviestissä minulla oli ajatuksena, että loittorengas + normaalitsuumi riittäisi lähikuvaukseen melko hyvin.
Jos valinta on APS-C, niin silloin kannattaa ostaa Fuji. Canikonilla valinta on kinokenno. Tunnen Canonin paremmin: 6D mark II + f/2.0 35 mm + f/2.8 100 mm makro on hyvä alku.
+Lisää kommentti
Niin, kuvausetäisyys vaikuttaa sen, millainen perspektiivi kuvaan tulee. Mutta laajakulmalla perspektiivivaikutelma syvenee, telellä litistyy. Vaikutelma-sanalla tarkoitin juuri tätä suurentamista tai pienentämistä: laajakulma näyttää rutistavan taustan tiiviiksi sivusuunnassa, mutta teleobjektiivi litistää syvyysulottuvuuden suunnassa. Jos ei perspektiivivaikutelma ole paras sana kuvaamaan tätä ilmiötä, mikä sitten olisi? Muita vaihtoehtoja?

>> Jos valinta on APS-C, niin silloin kannattaa ostaa Fuji <<

Mielestäni Nikonin DX-järjestelmä voi olla erittäin mielenkiintoinen, vaikka hiukan vähättelin sitä yllä. Valovoimaisia objektiiveja tuntuu olevan FX:lle enemmän, yksittäisiä polttovälejä, mutta.... Nykyisillä ISO-kestävyyksillä tsuumikin voi olla käyttökelpoinen...
9 VASTAUSTA:
Laadukas vaihtuvapolttovälinen objektiivi on aina iso, painava ja kallis. Haluatko välttämättä kantaa sellaista?
Canonisti kirjoitti:
Laadukas vaihtuvapolttovälinen objektiivi on aina iso, painava ja kallis. Haluatko välttämättä kantaa sellaista?
Sigman F1,4 35 mm art ja Nikonin F2.8 70-200 zoom on kova yhdistelmä. Painoa tulee. Telejatkeellakin saa kelpo kuvia. Nikonin F4 300 mm on kevyempi ja pienempi kuin 70-200 zoom. Tuota 300 mm lasia ja pikkutelettä olen festareilla käyttänyt. Zoomi on jäänyt usein autoon kun ei viitsi kantaa koko päivää.
Canonisti kirjoitti:
Laadukas vaihtuvapolttovälinen objektiivi on aina iso, painava ja kallis. Haluatko välttämättä kantaa sellaista?
Laadukas ja laadukas? Laatu on suhteellisesti sitä, mihin verrattuna jokin parempi kuin toinen. Mielestäni ei ole mitään syytä halveksia esim. 55-200 tai 75-300 tyyppisiä teletsuumeja. Niillä voi saada laatua - tiettyyn mittaan, määrään, suurennokseen asti aivan tarpeeksi. Eri asia, jos joku haluaa veivata näyttöruudulla jotain järjettömän kokoista suurentelua, tutkia mikroskoopilla vierekkäisiä pikseleitä, ja sitten toteaa, ei tästä objektiivista ole MIHINKÄÄN, tarvitaan Leica. Tuohon vanhan äijän pilkalliseen ylimieliseen kitkerään tautiin ei ole muuta lääkettä kuin Leica. Kokemukseni mukaan rusinat pullasta -asenne on monella alalla parempi. Ettei maalata itseään nurkkaan, eikä kehitetä turhaa ressiä. Toki ymmärrän kokemuksesta senkin näkökulman, että joku aloittaa vaatimattomilla vehkeillä, ja sitten laadukkaampien kanssa katselee taaksepäin, ettei tuohon suttuisuuteen enää halua palata. Olisiko silti terveellistä ajatella sitä lomografiaakin välillä - ja sitä, ettei terävyys ole pelkästään objektiivin laadusta kiinni. Jollain saattaa olla huippuvehkeet, mutta kuvanlaatu huonoa. Joku tarvitsee muka uusinta huutoa huippuvehkeet, kun ei vähemmällä osaa kuvia tehdä. Tai ei tee lainkaan.

Esim. Sigman 17-50 tai 17-70 tsuumi on huomattavasti kevyempi kuin moni muu´objektiivi.
Canonisti kirjoitti:
Laadukas vaihtuvapolttovälinen objektiivi on aina iso, painava ja kallis. Haluatko välttämättä kantaa sellaista?
Laadukas zoomi on aina iso, painava ja kallis? Ja höpön pöpöt canonisti
Shaissea kirjoitti:
Laadukas zoomi on aina iso, painava ja kallis? Ja höpön pöpöt canonisti
Näytä yksi hyvälaatuinen zoomi, joka ei ole iso, painava ja kallis.
Canonisti kirjoitti:
Näytä yksi hyvälaatuinen zoomi, joka ei ole iso, painava ja kallis.
No esimerkkeinä vaikka Nikkor VR 16-80 mm f 2,8-4. Testeissä ylistetty. Kevyt, pieni ja maksaa 849€ rahalan tarjouksessa.
Sigma 17-70mm f 2,8-4 C DC OS HSM 449€. Testeissä kehuttu pieni, kevyt ja edullinen
Onhan näitä muitakin.
Shaissea kirjoitti:
No esimerkkeinä vaikka Nikkor VR 16-80 mm f 2,8-4. Testeissä ylistetty. Kevyt, pieni ja maksaa 849€ rahalan tarjouksessa.
Sigma 17-70mm f 2,8-4 C DC OS HSM 449€. Testeissä kehuttu pieni, kevyt ja edullinen
Onhan näitä muitakin.
F/4.0 telepäässä. Todella laatua.
Canonisti kirjoitti:
F/4.0 telepäässä. Todella laatua.
Testien ylistys ei vielä kerro kaikkea mutta käytössä olen nyt vuoden kokemuksella todennut tuon mainiton Nikkorin olevan vallan hyvä yleislasi kropin (D500) nokalle.

Kopiokonekauppias moittii "tele" pääs F4 valovoimaa mutta se perustuu johonkin mitä enää ei ole. Kun tämän päivän rungot kykenevät varsin kohtuullisiin ISO arvoihin ilman että kuvat olisivat käyttökelvottomia mihinkään niin tuota en ole miksikään ongelmaksi todennut.

En myöskään pidä 80 mm lasia telenä vaan lähinnä normaalina. Pikaisesti ajatellen tele minulla alkaa jostain 200 mm nurkilta jatkuen äärettömyyteen joka jokaisella toppaa lompakon ja nivelien kantokykyyn.

Itse ainakin arvostan hyvää optista laatua, kohtuullista valovoimaa ja massan pienuutta. Se tekee tuosta lasista varsin mukavan siihen kropin nokalle sallien monen sortin kuvaamista niin sisällä kuin ulkonakin.
Canonisti kirjoitti:
F/4.0 telepäässä. Todella laatua.
Hahahaaa! Et sit canonisti muuta keksinyt!
+Lisää kommentti
Miksi kaksi samanlaista runkoa?
Eikö yksi riitä?
Kaksi tai kolme runkoa oli hyvä filmiaikaan, kun kaikissa oli eri filmiherkkyys ja objektiivitkin oli kiinteäpolttovälisiä.
Nyt kahdesta rungosta on hyötyä lisääntyneenä painona ja jos käyttää toista kameraa kauko-ohjauksella.
Jos on joku tilaisuuksien kuvaaja ja joutuu kuvaamaan vallitsevassa valossa sisäiloissa on silloin hyvä olla kaksi kameraa kiinteillä valovoimaisilla objektiiveilla. Toisessä pidenpi polttoväli yksityiskohtiin, kuten yksittäiset henkilöt ja toisessa lyhyt objektiivi yleisnäkymiin, tai ryhmäkuviin.

Objektiivivalinta riippuu siitä, mitä kuvaa. Pienen kennon kameroihin tarkoitetuissa objektiiveissa ei valovoima ylitä 2,8. Useimmiten zoomeissa telepäässä vain 5,6 tai 6,3.
Jos haluaa ykkösellä alkavia valovoimia joutuu ainakin toistaiseksi pysymään kinokoossa, paitsi jos hankki Olympuksen tai muun vastaavan.
4 VASTAUSTA:
Nykyrungoilla pärjää varsin hyvin jos telepäässä on F6,3:n verran valovoimaa koska ISO arvoa voidaan tarpeen tullen nostaa verrattuna vaikka filmiaokaan jolloin 400ASA oli jo aika herkkää kun ISO4000 on vielä käypä herkkyys moneen tilanteeseen jos ei aio tehdä kuvasta tapettia koko seinään.

Kaksi runkoa retkellä on hyvä ratkaisu koska isolla kennolla saa isompia maisemia ja taas kroppikenno antaa 1,5x kertaisen putken kuvakulman eli 400 mm optiikan kuvakulma onkin 600 mm kuvakulma. Jos on 16 mm laajis niin täyskennoisellä se antaa reilun 106 asteen kulman ja kropilla vain lähes 83 asteen kulman. 400 millinen täyskennolla on lähes 5 astetta kun 600 millisen kulma on vain vajaat 3 astetta.

Vaikka sanotaan primejen antavan terävämpää kuvaa niin kohtuu zoomit antavat riittävän hyvää kuvaa useimpiin tarkoituksiin ainakin minun kamerassani. Ykkösellä alkavaa valovoimaa tietysti on hyvä käyttää tarkennukseen mutta kuvaukseen sitä tuskin usein vaaditaan jo sen perin lyhyen syväterävyydenkään vuoksi jos sillä juuri ei haluta kikkailla.

Siis mukaan FX ha DX rungot sekä laajakulmasta pitkään putkeen mukaan autoon ja kameran nokalle aina kohteen mukaan niitä laseja.

Saatte olla eri mieltä mutta se tuskin vaikuttaa omaan käyttäytymiseeni. Asiassahan on vain mielipiteitä eikä siten oikeaa eikä väärää vaan vain mielipiteitä. Olen pysynyt Nikon miehenä vaikka tuo D90 ei enää kuljekaan minun mukanani.
nikon_d90 kirjoitti:
Nykyrungoilla pärjää varsin hyvin jos telepäässä on F6,3:n verran valovoimaa koska ISO arvoa voidaan tarpeen tullen nostaa verrattuna vaikka filmiaokaan jolloin 400ASA oli jo aika herkkää kun ISO4000 on vielä käypä herkkyys moneen tilanteeseen jos ei aio tehdä kuvasta tapettia koko seinään.

Kaksi runkoa retkellä on hyvä ratkaisu koska isolla kennolla saa isompia maisemia ja taas kroppikenno antaa 1,5x kertaisen putken kuvakulman eli 400 mm optiikan kuvakulma onkin 600 mm kuvakulma. Jos on 16 mm laajis niin täyskennoisellä se antaa reilun 106 asteen kulman ja kropilla vain lähes 83 asteen kulman. 400 millinen täyskennolla on lähes 5 astetta kun 600 millisen kulma on vain vajaat 3 astetta.

Vaikka sanotaan primejen antavan terävämpää kuvaa niin kohtuu zoomit antavat riittävän hyvää kuvaa useimpiin tarkoituksiin ainakin minun kamerassani. Ykkösellä alkavaa valovoimaa tietysti on hyvä käyttää tarkennukseen mutta kuvaukseen sitä tuskin usein vaaditaan jo sen perin lyhyen syväterävyydenkään vuoksi jos sillä juuri ei haluta kikkailla.

Siis mukaan FX ha DX rungot sekä laajakulmasta pitkään putkeen mukaan autoon ja kameran nokalle aina kohteen mukaan niitä laseja.

Saatte olla eri mieltä mutta se tuskin vaikuttaa omaan käyttäytymiseeni. Asiassahan on vain mielipiteitä eikä siten oikeaa eikä väärää vaan vain mielipiteitä. Olen pysynyt Nikon miehenä vaikka tuo D90 ei enää kuljekaan minun mukanani.
No ei kyllä pärjää f/6.3:lla. Mikään runko ei tarkenna hyvin tuolla valovoimalla, vaikka kenno tuottaisi jonkinlaisen kuvankin hyvällä säällä.

Rungoissa on eri tyyppisiä tarkennuspisteitä. Mitä parempi valovoima, sen paremmin tarkentaa. Portaat ovat usein f/2.8 ja f/4.0 tai f/5.6. Jotkut rungot tarkentavat vielä f/6.3:lla jotenkin.
Canonisti kirjoitti:
No ei kyllä pärjää f/6.3:lla. Mikään runko ei tarkenna hyvin tuolla valovoimalla, vaikka kenno tuottaisi jonkinlaisen kuvankin hyvällä säällä.

Rungoissa on eri tyyppisiä tarkennuspisteitä. Mitä parempi valovoima, sen paremmin tarkentaa. Portaat ovat usein f/2.8 ja f/4.0 tai f/5.6. Jotkut rungot tarkentavat vielä f/6.3:lla jotenkin.
Ei se tarkennus ole vain siitä aukosta kiinni vaan valon määrästä ja rungon laadusta.
Päivänvalossa f. 6,3 riittää aivan mainiosti. Kirkkaalla auringolla jopa f 8 ja 11 toimivat tarkennuksessa. Hämärämmässä vaaditaan jo rungosta tehoa jos suurin aukko on vain f. 6,3. Mutta se tarkennus siis toimii jos ei kovin hämärässä kuvaile. Esim. Nikon D500 ja telepään f6,3 toimii ja tarkentaa todella hyvin vielä vähän hämärämmässäkin. No siinä onkin täysin sama markkinoiden tämänhetken paras tarkennusjärjestelmä kuin D5 isoveljellä. Toki käytän hämärässä mielummin jotain valovoimaisempaa.
Kuvanvakaaja auttaa sitten kompensoimaan noita väkisinkin pidemmäksi meneviä suljinaikoja. Myös nykyrunkojen korkea Isoherkkyys myös auttavat suljinaikojen suhteen. Ruuvaa vaan sitä herkkyytä lisää.
Eli kyllä sillä f6,3 pärjää nykyään.
Canonisti kirjoitti:
No ei kyllä pärjää f/6.3:lla. Mikään runko ei tarkenna hyvin tuolla valovoimalla, vaikka kenno tuottaisi jonkinlaisen kuvankin hyvällä säällä.

Rungoissa on eri tyyppisiä tarkennuspisteitä. Mitä parempi valovoima, sen paremmin tarkentaa. Portaat ovat usein f/2.8 ja f/4.0 tai f/5.6. Jotkut rungot tarkentavat vielä f/6.3:lla jotenkin.
Tuli vähän myöhään tama vastaus mutta, yhdelläkään käyttämistäni Nikon rungoista ei Nikkorin 18 - 200 mm F3,5 - 5,6 VR yleiszoom ole kiukutellut tarkennuksen suhteen. Päin vastoin olen tai muistelen ainakin luneneeni mainoksista jotta F8 riittää tarkennukseen nykyisillä rungoilla joskaan eivät koko alueella eli on käytettävä keskialueen tarkennuspisteitä.

Olen muistaakseni kokeillut lasia 150 - 600 joka tuolla 600 päässä taisi olla tuo F6,3 ja silti se toimi D500 rungolla. Voipi olla jotta vanhemmat vaikka D70 kakistelisivat mutta en viitsi alkaa kokeilemaan.

Sitä kun kehitys tuppaa kehittymään!
+Lisää kommentti
Edelleen ihmetyttää, mikä saatanan pellelauma täällä pyörii.
Ilmoita
on muute erikoista pikseli-valovoima-pelleilyä, kun valtaosa näidenkin kuvista on jokatapauksessa sitä itteensä.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

DX-järjestelmä kahdella kamerallako

Nikonin DX-kamerajärjestelmä tarkoittaa pienempää kennokokoa kuin kinokokoa. Kroppauskerroin on 1,5.

Jos jostain syystä pitäisi rajoittua valokuvauskameroiden ja objektiivien hankinnassa kahteen DX-kamerarunkoon, ja kahteen DX-objektiiviin, niin mitkä valinnat tekisit?

Itselleni valinta olisi hankalaa pähkäilyä: toisaalta ehkä haluaisin lähikuvausmahdollisuuksia, toisaalta valovoimaa, toisaalta laajakulman, normaaliobjektiivin ja pikkutelen. Joten ehkä kiinnostaisi Sigman 17-50 tai 17-70 objektiivi yhdeksi, ja jokin valovoimainen toiseksi. Ehkä Nikonin 35/1,8. Mutta onko DX-järjestelmään saatavissa valovoimaisia laajakulmia 1,8-valovoimalla tai paremmalla, kevyempiä kuin 18-35 /1,8 Sigma?

Jos esim. löytyisi mielenkiintoinen laajakulmaobjektiivi, noiden tsuumien asemesta, niin olisiko mahdollista käyttää esim. loittorengasta lähikuviin 35-millisen objektiivin kanssa? Miksikäs ei?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta